Lukuohjeet

Suomi–ruotsi-suursanakirja on kaksikielinen sanakirja. Suomi on sanakirjan lähtökieli (kieli, josta käännetään) ja ruotsi kohdekieli (kieli, jolle käännetään).

Sanakirjassa on 111 179 hakusanaa. Sanakirjassa on tietoa suomenkielisten sanojen ruotsinkielisistä vastineista ja runsaasti käyttöesimerkkejä käännöksineen. Lisäksi sanakirjassa on tietoa muun muassa sanojen taivutuksesta.

Verkkosanakirja on responsiivinen, eli näkymä mukautuu käytössä olevan laitteen mukaan.

Hakusana

Sana-artikkelissa ensimmäisenä on suomenkielinen hakusana. Hakusana on kirjoitettu muuta tekstiä isommilla kirjaimilla.

Hakusanan muoto

Sanakirjan hakusanat ovat tavallisesti perusmuodossa. Verbien perusmuoto on infinitiivi, kuten antaa, tulla. Substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien perusmuoto on yksikön nominatiivi, kuten auto, hyvä, se, kaksi. Joskus hakusanana on monikkomuoto, kuten sakset, häät.

Numero hakusanan edessä

Joidenkin hakusanojen edessä on numero. Tällöin kyseessä on homonyymi eli sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla kuin toinen sana, mutta jolla on eri merkitys, esimerkiksi 1. kuusi (merkityksessä ’puu’) tai 2. kuusi (merkityksessä ’lukusana’).

Vastaava homonyymista kertova numero näkyy hakusanaluettelossa ennen hakusanaa.

Hakusanan tyyli ja käyttöala

Hakusanan perässä on joissakin tapauksissa ruotsinkielinen lyhenne. Lyhenne kertoo hakusanan tyyliarvosta tai käyttöalasta sellaisissa tapauksissa, joissa ei ole samantyylisiä ruotsinkielisiä vastineita. Esimerkiksi sana urho on suomen kielessä ylätyylinen (lyhenne högt), kun taas ruotsinkielinen vastine hjälte on tyyliarvoltaan neutraali.

Tieteelliset nimet

Eläin- ja kasvilajeja yms. käsittelevien hakusanojen yhteydessä kerrotaan myös lajin tieteellinen nimi, kuten esimerkiksi haahka-artikkelissa (Somateria mollissima).

Erityistä hakusanoista

Valtaosa tämän sanakirjan suomenkielisistä hakusanoista on otettu Kielitoimiston sanakirjasta. Kielitoimiston sanakirjassa kuvataan nykysuomen yleiskielen keskeinen sanasto.

Hakusanoina on myös mm.

  • paikannimiä (esim. Ruotsi, Ruotsinpyhtää)
  • lyhenteitä (esim. EU, DVD, LED)
  • Suomen ja Ruotsin viranomaisten nimiä (esim. Poliisihallitus – Polisstyrelsen, Asuntovirasto – Boverket).

Sanan taivuttaminen

Hakusanan perässä voi olla kahdenlaisia merkintöjä, joista saa tietoa sanan taivuttamisesta. Nämä ovat koodimainen yläindeksi ja KS-lyhenne.

Hakusanan oikeassa yläkulmassa olevassa yläindeksissä käytetään numeroita, tähtimerkkiä ja kirjaimia. Näillä viitataan Kielitoimiston sanakirjan taivutustyyppitaulukkoon ja astevaihtelutaulukkoon.

Lyhenne KS toimii linkkinä Kielitoimiston sanakirjan vastaavaan sana-artikkeliin, ja Kielitoimiston sanakirjan artikkelista voi tarkistaa myös sanan taivutuksen. Suomi–ruotsi-suursanakirjassa on sellaisiakin hakusanoja, joita ei ole Kielitoimiston sanakirjassa. Näissä sana-artikkeleissa ei siis ole KS-linkkiä.

Sivun alkuun

Vastineet

Merkitykset

Hakusanan jälkeen sana-artikkelissa ovat ruotsinkieliset käännökset eli merkitysvastineet. Joissakin sana-artikkelissa on vain yksi vastine, mutta tavallisesti vastineita on useita. Kun vastineita on useita, vastineiden edessä on yleensä tietoja sanan merkityksestä, käyttöalasta, tyylistä tms.

(alus) fartyg -et =;
(vars hist) skepp -et =;
(pieni) båt -en -ar

Jos vastineiden merkitykset poikkeavat huomattavasti toisistaan, päämerkitykset erotetaan toisistaan numeroin ja tarvittaessa tarkemmin numero + kirjain -yhdistelmillä, mikäli merkityserot ovat suuret.


Vastineiden taivutus

Substantiivivastineiden taivutustiedot ilmaistaan päätteillä.

fartyg -et =
klock|a -an -or

Yhtäläisyysmerkki (=) osoittaa sitä, että monikon epämääräinen muoto on sama kuin yksikön epämääräinen muoto.

Jos ruotsinkielissä vastineessa on monta taipuvaa sanaa, taivutuspäätteen edessä on lyhenne taiv:

dåligt väglag (taiv -et)

Lyhenne osoittaa, että myös ensimmäinen osa taipuu: määräinen muoto on siten det dåliga väglaget. Taiv-merkintää käytetään myös, kun ruotsinkielisessä vastineessa taipuu jokin muu osa kuin viimeinen:

spotlight på skena (taiv spotlight|en -er)

Verbivastineiden perässä on yläindeksi. Indeksinumerot ovat 1–4. Ne toimivat linkkeinä taulukoihin, joista taivutuksen voi tarkistaa.

Säännöllisistä verbeistä taulukossa on vain malliverbejä. Epäsäännöllisistä verbeistä (indeksi 4) on epäsäännöllisten verbien luettelo.

Adjektiivi- ja verbivastineilla on taivutusindeksi 5, jos niiden vertailumuodot ovat epäsäännölliset, esim. bra – bättre – bäst.

Valenssitiedot

Joistakin vastineista annetaan valenssitietoja eli kerrotaan, miten sana yhdistyy ympäröiviin sanoihin. Tämä koskee ennen kaikkea verbivastineita. Toisinaan tietoja liitetään myös adjektiiveihin ja substantiiveihin. Valenssitiedoista voi tarkistaa esimerkiksi sen, mitä prepositiota verbin kanssa käytetään.

tro (jhk på ngt)
pressa (jtak [på] ngt)
ge (jklle jtak ngn ngt t. ngt till ngn);

Esimerkkinä olevan ge-verbin merkinnät tarkoittavat sitä, että rakenne on joko han gav henne en bok tai han gav en bok till henne.

Jos verbin objekti on rakenteessa pakollinen, se näytetään ngn/ngt-prepositiolla. Tässä tapauksessa sulkeita ei ole.

ge ngn service

Sivun alkuun

Sanan käyttöala

Sana-artikkeleissa käytetään lyhenteitä kertomassa siitä, mikä on sanan käyttöala. Lyhenteet on kirjoitettu sana-artikkeleihin kursiivilla ja sulkeisiin ennen merkitysvastinetta. Esimerkiksi sana-artikkelissa ryhmänjohtaja mainitaan käyttöalat sot ja yleisk.

Sana tai ilmaus voi olla

  • erikoisalan kieltä (tekn, lääk, mus jne.)
  • arkikieltä (ark) tai ylätyyliä (ylät)
  • sävyltään halventavaa (halv), leikillistä (leik) tai vanhentunutta (vanh)
  • alueellinen: suomr, ruotsr, Suom, Ruots

Käyttöalatieto on yleensä heti hakusanan perässä, ennen ruotsinkielistä vastinetta, kuten sana-artikkelissa ancyluskausi. Jos sanaa käytetään sekä yleiskielessä että jollakin erikoisalalla, käyttöalatieto voi tulla ruotsinkielisen vastineen jälkeen, kuten sana-artikkelissa pakkoajatus.

ancyluskausi (geol) ancylusperiod
pakkoajatus tvångstank|e -en -ar (myös psyk ja lääk)

Sanakirjassa käytettävien lyhenteiden merkitykset esitetään lyhenneluettelossa.

Sivun alkuun

Esimerkkejä sanan käytöstä

Sana-artikkeleissa on esimerkkejä hakusanoina olevien sanojen käytöstä. Esimerkit valaisevat sanan merkityksiä sekä sen tyypillisiä lause- ja käyttöyhteyksiä. Esimerkkilauseen käännöksiä voi olla useita. Jokainen käännös on merkitty luetelmapallolla.

Esimerkkejä/Exempel
  • laiva on ankkurissa
  • båten är förankrad;
  • båten ligger för ankar;

Esimerkit saa näkyviin klikkaamalla nuolialkuista esimerkkiriviä (nuoli oikealle). Esimerkit saa vastaavasti piiloon klikkaamalla nuolialkuista erimerkkiriviä uudestaan (nuoli alas).

Jos esimerkin verbi on annettu infinitiivimuodossa (esim. bli, tappa), käännöksissä käytetään verbien taivutuskoodeja 1–4 osoittamassa, että verbi taipuu aikamuodossa. Indeksinumerot toimivat linkkeinä samaan tapaan kuin vastineissa.

  • käydä hölkkäämässä
  • ge4 sig ut och jogga1;
  • ta4 en joggningsrunda

Joissakin artikkeleissa ei ole hakusanan vastineita. Tällöin esimerkki tulee heti hakusanan jälkeen. Tätä ilmaisutapaa käytetään, kun hakusana kääntyy luontevasti vain lauseyhteydessä (esim. sana-artikkeli elävästi).

Sivun alkuun

Viittaukset toisiin sana-artikkeleihin ja käännösmalleihin

Sanakirja-artikkeleissa on monenlaisia viittauksia. Kun viitataan sana-artikkelista toiseen, viittaus voi olla joko muodossa ks. tai muodossa ks. myös.

Kun viittaus on ks.-muotoinen, etsittävä tieto löytyy kokonaisuudessaan toisesta artikkelista (ks. esim. sana-artikkelia helakkuus). Kun viittaus on ks. myös -muotoinen, toisesta artikkelista löytyy lisätietoja (ks. esim. sana-artikkelia pelastuslaitos).


Lisäksi sanakirjassa on viittauksia käännösmalleihin. Käännösmalleissa on vinkkejä siitä, miten voi kääntää lauseita, jotka sisältävät eräitä vaikeasti käännettäviä sanatyyppejä. Malleja on viisi. Viittauksessa ks. myös käännösmalli x on linkki, joka vie kyseisen käännösmallin alkuun.

Käännösmalleihin pääsee tästä linkistä: Käännösmallit.

Sivun alkuun

Lisätietoja merkintätavoista

Pilkku ja puolipiste

Sana-artikkelin vastinekohdassa pilkku erottaa samaa tarkoittavia vastineita. Puolipiste erottaa vastineita, jotka eivät yhtä selvästi tarkoita samaa.

Sulkeet

Sanakirja-artikkeleiden esimerkeissä ja käännöksissä sekä jonkin verran myös vastineissa käytetään sulkeita.

Kaarisulkeilla () merkitään vaihtoehtoinen ilmaisutapa.

  • loppu menee valtiolle
  • staten tar (får) resten;

Myös valenssitiedot ovat kaarisulkeissa.

Sanakirja-artikkeleissa käytetään myös hakasulkeita. Hakasulkeissa [] olevan sanan tai sanan osan voi jättää pois.

  • taivas meni pilveen
  • det mulnade [på]

Sivun alkuun

Lyhenneluettelo

Suomenkieliset lyhenteet

a adjektiivi adjektiv
abstr abstraktisesti abstrakt
adv adverbi adverb
aik aikaisemmin, aikaisempi tidigare
alat alatyylissä, alatyylisesti vulgärt, vulgärspråk
amer amerikkalainen amerikansk(a)
amm ammatinharjoittajannimi, ammattinimike yrkesbeteckning
anat anatomia, anatominen anatomi
antrop antropologia antropologi
ark arkikielessä, arkikielinen vardagligt
arkeol arkeologia arkeologi
astrol astrologia, astrologinen astrologi
biokem biokemia, biokemiallinen biokemi
biol biologia, biologinen biologi
dipl diplomatia diplomati
el eläintiede zoologi
elok elokuva-ala filmkonst
eläinlääk eläinlääketiede veterinärmedicin
en-suk en-sukuinen genus utrum
epäm epämääräinen obestämd
erik erikoismerkitys speciell betydelse
eril erilainen diverse, olika
erisn erisnimi egennamn
esim esimerkiksi, esimerkki, esimerkkejä till exempel
ett-suk ett-sukuinen genus neutrum
EU Euroopan unionin teksteissä i EU-texter
farm farmakologia, farmasia farmakologi, farmaci
fem feminiini femininum
fil filosofia, filosofinen filosofi
filat filatelia filateli
fon fonetiikka, foneettinen fonetik
fys fysiikka, fysikaalinen fysik
fysiol fysiologia, fysiologinen fysiologi
gen genetiivi genetiv
geol geologia, geologinen geologi
geom geometria, geometrinen geometri
halv halventava, halventavasti nedsättande
hammaslääk hammaslääketiede odontologi
harv harvinainen, harvoin sällsynt, sällan
heng hengellinen, hengellisessä kielessä tai tyylissä religiöst språkbruk
henk henkilöstä om person
hist historia, historian tutkimus, historiallinen historia, historisk
ilm ilmailu luftfart, flygtrafik
ilmat ilmatiede meteorologi
indef.pron indefiniittipronomini indefinit pronomen
inf infinitiivi infinitiv
interj interjektio interjektion
interr.pron interrogatiivipronomini interrogativt pronomen
iron ironinen, ironisesti ironisk(t)
jalok jalokiviala gemmologi
jdk joidenkin förkortningar för olika kasusformer av de obestämda pronomenen av de obestämda pronomenen joku någon och jokin något
jhk johonkin
jk jokin
jkhun johonkuhun
jklla jollakulla
jklle jollekulle
jklta joltakulta
jkn jonkun
jksik joksikin
jkssa jossakussa
jksta jostakusta
jkta jotakuta
jku joku
jllak jollakin
jllek jollekin
jltak joltakin
jnak jonakin
jne. ja niin edelleen och så vidare
jnk jonkin
jssak jossakin
jstak jostakin
jtak jotakin
kaiv kaivostyö gruvdrift
kal kalastus fiske
kans kansankielessä folkligt, provinsiellt
kansat kansatiede folkloristik
kasv kasvitiede botanik
kat katolinen katolsk
kem kemia, kemiallinen kemi
keram keraaminen teollisuus, keramiikka keramik, keramisk industri
kiel kielitiede, -oppi språkvetenskap
kielt kieltävä(sti); kielteisessä merkityksessä nekande, i negativ bemärkelse
kirj kirjallisessa tyylissä skriftspråk
kirjall kirjallisuus; kirjallisuustiede litteratur, litteraturvetenskap
kirjanp kirjanpito bokföring
kirjap kirjapainoala boktryckeri
kirk kirkollinen, kirkossa kyrkligt
koll kollektiivisesti; ryhmäsana kollektivt
komp komparatiivi komparativ
konj konjunktio konjunktion
konkr konkreettinen; konkreettisesti konkret
korttip korttipelit kortspel
kosmet kosmetiikka kosmetik
koul koulussa; koululaiskielessä i skolan, i skolelevers språkbruk
ks. katso se
kuv kuvakielessä, kuvallisesti, kielikuva bildspråk, bildligt
kuvat kuvataiteet bildkonst
kys kysyvä interrogativt, frågande
käs käsityöt handarbete, textilslöjd
last lastenkielessä, lapsille puhuttavassa kielessä barnspråk
leik leikillinen, leikillisesti skämtsamt
liik liikeala, liike-elämä handel. Affärsliv
log logiikka logik
lukus lukusana räkneord
lut luterilainen luthersk
lyh lyhenne förkortning
läh lähin vastine ungefärlig motsvarighet
lääk lääketiede medicin
maal maalausala måleribranschen
maanm maanmittaus lantmäteri
maant maantiede geografi
maat maatalous lantbruk
mask maskuliini(nen) maskulinum
mat matematiikka matematik
mer merenkulku sjöfart
merk merkitys, merkityksessä betydelse, i betydelse
met metalliala metallurgi
meteor ilmatiede meteorologi
mets metsästys jakt
metsätal metsätalous, metsätiede skogsbruk, skogsvetenskap
miner mineralogia mineralogi
mm muun muassa, muiden muassa bland annat, bland andra
mon monikko, monikossa pluralis
murt murteissa, murteellinen dialekt
mus musiikki musik
myt mytologia mytologi
myönt myöntävä(sti); myönteisessä merkityksessä jakande, i positiv bemärkelse
määr määräinen bestämd
n noin ungefär, cirka
NL Neuvostoliitto Sovjetunionen
ns niin sanottu så kallad
numism numismatiikka numismatik
nyk nykyään, nykykielessä numera, i nuspråk
obj objekti objekt
oik oikeustiede, oikeusala juridik
opt optiikka optik
org orgaaninen organisk
ortod ortodoksinen ortodox, inom den ortodoxa kyrkan
paleont paleontologia paleontologi
pankk pankkitoiminta bankväsen
pap paperi- ja selluteollisuus pappers- och cellulosaindustri
partiol partioliike scoutrörelsen
partis prees partisiipin preesens presens particip
pers persoona person
pers.pron persoonapronomini personligt pronomen
pol politiikka, poliittinen politik
poss.pron possessiivipronomini possessivt pronomen
post postilaitos postväsen
postp postpositio postposition
prep prepositio preposition
pron pronomini pronomen
psyk psykologia, psykologinen psykologi
puh puhelinala telefoni
puhek puhekieli talspråk
puut puuteollisuus träindustri
raam Raamatussa, Raamatun kielessä, raamatullinen i Bibeln, bibliskt
rad radioala radioteknik
rak rakennusala, rakennustaide byggnadsteknik, byggnadskonst
rats ratsastus ridning
rautat rautatieala järnvägsväsen
refl.pron refleksiivipronomini reflexivt pronomen
rel.pron relatiivipronomini relativt pronomen
run runousopissa poetik
runok runokielessä poetiskt
ruok ruokatalous, ruoka-ala matlagning
Ruots Ruotsissa; Ruotsin virallisessa kielenkäytössä i Sverige, i officiellt språkbruk i Sverige
ruotsr ruotsinruotsissa sverigesvenskt
s substantiivi substantiv
šakk šakkipeli schack
sananl sananlasku ordspråk
sananp sananparsi talesätt
slg slangissa slang
sosiol sosiologia, sosiologinen sociologi
sot sotilaskielessä, sotilasala militärt, militärväsen
sot.slg sotilasslangissa militärslang
subj subjekti subjekt
subst. adj substantiivisesti käytetty adjektiivi tai partisiippi substantiverat adjektiv eller particip
Suom Suomessa, Suomen virallisessa kielenkäytössä i Finland, i officiellt språkbruk i Finland
suomr suomenruotsissa finlandssvenskt
sup supiini supinum
sähk sähköala, sähkötekniikka elteknik
t. tai eller
taidehist taidehistoria konsthistoria
taipum taipumaton oböjligt
taiv taivutus böjning, böjda former
tal taloustiede, -elämä ekonomi
tav tavallinen, tavallisesti vanligen
teatt teatteri teater
tekn tekniikka, tekninen teknik
tekst tekstiiliala textilindustri, textilslöjd
teletekn teletekniikka teleteknik
teol teologia, teologinen teologi
tiet tieteellinen, tieteessä vetenskapligt
tietotekn tietotekniikka informationsteknik
tilastot tilastotiede statistik
tm. tai muu, tai muuta eller annat
tms. tai muu sellainen, tai muuta sellaista eller dylikt
tv televisio television
täht tähtitiede astronomi
urh urheilu sport
us usein ofta
usk uskonto, uskonnollisessa kielenkäytössä religion
v verbi verb
vaill taivutukseltaan vaillinainen ofullständig böjning
vak vakuutusala försäkringsväsen
valok valokuvaus fotografi
valt valtiotiede statsvetenskap
vanh vanhentunut föråldrat
vars varsinkin i synnerhet, särskilt
vir virallinen, virallisesti officiellt språkbruk
voim voimistelu gymnastik
yhd yhdyssanassa i sammansättningar, sammansatt
yks yksikkö, yksikössä singularis
yl yleensä i allmänhet, allmänt
yleisk yleiskielessä allmänspråk
yliop yliopistossa vid universitet
ylät ylätyylissä, ylätyylisesti högtidligt
ym. ynnä muu, ynnä muuta och annat

Ruotsinkieliset lyhenteet

allmänspr allmänspråk yleiskielinen, yleiskielessä
barnspr barnspråk lastenkielessä, lapsille puhuttavassa kielessä
e.d. eller dylikt tai muu sellainen
el. eller dylikt tai
etc etcetera ja niin edelleen
högt högtidligt juhlavassa tyylissä, ylätyylissä
nedsätt nedsättande halventava, halventavasti
ngn någon joku
ngns någons jonkun
ngt något jokin
ngts någots jonkin
o.d. och dylikt ja muu sellainen
poet poetiskt runollinen, runokielessä
provins provinsiellt murteellisesti
skämts skämtsamt leikillisesti
sälls sällsynt harvinainen
särsk särskilt erityisesti
vard vardagligt arkikielessä
vulg vulgärt alatyylissä
åld ålderdomligt vanhentunut
överf överfört kuvallisesti

Sivun alkuun