lihottaa
(~ lihoittaa) v.1
saattaa lihomaan, kasvattaa lihava(mmak)si; ravita; voimistaa; myös kuv.
Esimerkit
- Sor 1625 61 paha Hengi ne Jumalattomat täsä Mailmasa lihoitta
- B1–4 Job 15:27 [Jumalaton] on peittänyt caswons lihawudellans, lihoittanut ja paisuttanut idzens
- LPet 1644b I1b [Jumala] Luondocappalet – – costutta, lihoitta, ia carwan caunista
- Flor 1702 B6a Isännän silmä hewoisen lihotta
- Flor 1702 C2a Lihan uus lihoitta; calan uus cuoletta
- Weg 1747 163 ne Jumaliset sielut ej heidän cutzumisesans catzo sen perän, että lihoitta ja ricastutta itziäns wirasans
- Gan 1788b 50 [Jauhettu kuusenhako] pitää Hewosen hengisä ja lihottaa
- Alm 1779 B5a [Veden seisottaminen niityllä] ei ainuastans lihoita ja wirwota ruohon juuria; waan myös sammalda surmaa
2
lannoittaa, parantaa maata; myös kuv.
Esimerkit
- Sor 1621 406 mailmalisesa wijnatarhasa owat moninaiset työt – – monicahdat sijnä istuttawat, – – monicahdat lihoittawat
- Forseen 1738 105 Talon pojan pitä peldons hywin sulkeman ja lihottaman (RWL 1759 82, RWL 1808 85 sonnittaman)
- Weg 1747 572 [Herra] tahto sitä nijn callisti ostettua Peldoons jällens ylös rakenda, lihoitta, kylwä, istutta
- Alm 1779 B4b Yläisemmillä paicoilla on – – maa hywin ylöskyndäminen, lihoittaminen sitä palanella sonnalla
- Alm 1780 B5a tuhalla kylwöstä wuosittain lihoitettauta
