Almanakan liitekirjoitus

Taustaa
Kalenteriosa
Liitekirjoitus
Ennustukset
Almanakkasanastoa
Astrologista sanastoa
Lähteet

Almanakkojen hyödyllisyydestä | Sääennustuksista

Almanakkojen hyödyllisyydestä

Vanhoissa almanakoissa on ollut kalenteriosan lisäksi liitekirjoitus, jossa käsiteltiin yleishyödyllisiä asioita. Vuosien mittaan almanakoissa kerrottiin esimerkiksi tähtitaivaan ilmiöistä, maanviljelyksen menetelmistä, maanmittauksesta, talonrakennuksesta ja lääketieteen uutisista.

Ensimmäisen suomenkielisen almanakan liitekirjoituksessa vastataan kysymykseen, minkä takia almanakkoja tehdään. Perimmäinen syy on se, että kun kansa voi omalla kielellään seurata "Wuoden Juoxua", se ymmärtää ruveta kiittämään Jumalaa:

Että he myös näkisit, Prändätystä Almanacasta, Wuoden Juoxun, Alusta nijn loppuun asti, nijden Caxitoistakymmenen Taiwan merkein ymbärins käymisen jälken, ja että he sijtä tulisit kehoitetuxi kijttämän HERra, ja ylistämän caickein Corkeinda, joca nijn ihmellisesti on asettanut ne Taiwalliset walkeudet, Taiwan corkeudella walistaman Maata, ja eroittaman aicoja, Päiwä Yöstä, Suwe Talwesta, yhden Cuucauden ja Wijcon, ja yhden Hetken ja Minutin toisesta.

Tammelin korostaa almanakkojen hyödyllisyyttä: Ne kertovat kuun- ja auringonkierron, planeettojen sijainnin, kuun muodon, auringon nousu- ja laskuajat sekä päivien ja öiden pituudet. Ne osoittavat "lijckumattomat pyhät, nijncuin myös Pääsiäis-Juhlan, nijden sijtä rippuwain lijckuwaisten pyhäin cansa, coco wuosicauna". Niitä kirjoitetaan siis "sekä caupan teon että Jumalan palweluxen tähden".

Sääennustuksista

Sääennustukset tulivat almanakkaan astrologien valtakauden viimeisenä saavutuksena; niitä ennen almanakat olivat olleet terveysopillisia ohjekirjoja, jotka ilmoittivat, mikä parannuskeino on kunakin ajankohtana edullisin. Ensimmäinen suomenkielinen almanakka sisältää sääennustuksia, sairauksista se puhuu vähemmän.

Tammelinin mielestä sääennustukset eivät suinkaan ole almanakkojen pääasia. Säitä ei voida liitekirjoituksen mukaan ennustaa, koska "ihmisen on mahdotoin tutkia sencaldaista Jumalan salaisutta".

Hänen mukaansa jotkut kuitenkin seuraavat almanakkojen sääennustuksia "hembeydestä" (’uteliaisuutensa takia’) ja ottavat ne huomioon "huonens ascareis" (’kotitöissä’), minkä takia niitä vieläkin liitetään almanakkoihin.

Liitekirjoituksen mukaan almanakkojen tekijöiden pitäisi ymmärtää sääennustusten kirjoittamisen johtavan vain siihen, että ihmiset alkavat pitää heitä pilkkanaan, jos ennustukset eivät toteudu. Tammelin on selvästi huolissaan siitä, mitä almanakkojen sääennustukset voivat aiheuttaa:

nijncuin se sitte on Almnacan kirioitajain wica, jos ei aina nijn sowistu, ja jos ei ilma jocaitzen oman toiwon jälken sowelias ole, josta tule se erhetys että yhteinen cansa, rupe sitte epäilemän, nijn hywin yhdestä cuin toisestakin asiasta.

Liitekirjoituksensa lopuksi Tammelin tähdentää, että almanakkojen varsinaisella sisällöllä – taivaankappaleiden sijainnin määrittämisellä – on varma perusta:

Cuitengin pitä waari otettaman ettei caicki Mathematicusten, taiwan menoista päätetyt arwiot ole ilman perustuxet waan heille owat heidän wahwat ojennus Nuorans, joiden jälken he itzens ojendawat, sillä taitawat, edelläpäin lukea, joca päiwän päälle Auringon, Cuun ja muiden Planetein tilan säännön, sijtä he sitte näkewät Aspectein olon keskenäns, misä säännösä ne macawat toinen toistans wastan, jos ne owat yhdistyxes eli wastuxes eli neljä culmaiset eli colme-culmaiset, tai jollaculla muulla tawalla, sitten ottawat he auxens, yhdellä ja toisella ajalla muistoxi pannut merkit, ja catzowat mingäcaldaisen Poluxen [lause jäänyt kesken].