Lukuohjeet
Suomi–kurmandži-sanakirjassa on
- 28 267 suomenkielistä hakusanaa
- kaikilla hakusanoilla kurmandžinkielinen vastine tai vastineita
- tietoa siitä, miten suomenkielinen sana taipuu tai miten se äännetään
- esimerkkejä siitä, miten sanaa käytetään.
Sanakirja on responsiivinen. Se tarkoittaa, että sanakirjaa on helppo käyttää puhelimella, tietokoneella ja tabletilla. Tämän ohjeen esimerkkien kuvat ovat tietokoneen näytöstä.
- Hakusana
- Sanan taivuttaminen
- Sanaluokka
- KS = linkki Kielitoimiston sanakirjaan
- SORANI = linkki Suomi–sorani-sanakirjaan
- Vastine(et)
- Merkitysryhmä(t)
- Sanan käyttöalaa kuvaavat lyhenteet
- Esimerkkejä sanan käytöstä
- Ääntämisohje
- Sanakirjassa käytettävät lyhenteet
- Lisätietoja kurmandžin oikeinkirjoituksesta
Hakusana
Sana-artikkelissa on ensin suomenkielinen hakusana. Hakusana on kirjoitettu muuta tekstiä isommilla kirjaimilla.
Hakusanan muoto
Sanakirjan hakusanat ovat tavallisesti perusmuodossa. Verbien perusmuoto on infinitiivi, kuten antaa, itkeä, tulla, syödä, siivota. Substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien perusmuoto on yksikön nominatiivi, kuten auto, idea, hyvä, se, kaksi. Joskus hakusanana on monikkomuoto, kuten sakset, häät. Joskus hakusanan perässä on tieto ”tav. mon.” eli tavallisesti monikossa tai ”us. mon.” eli usein monikossa, esimerkiksi liikennevalo, presidentinvaali.
Hakusanana yhdyssana
Kun hakusanana on yhdyssana, sen osat ovat näkyvissä hakusanan alla pystyviivalla | erotettuina.
Numero hakusanan edessä
Joidenkin hakusanojen edessä on numero (1., 2. tai 3.). Numero hakusanan edessä kertoo siitä, että kyseessä on homonyymi eli sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla toisen sanan kanssa, mutta jolla on eri merkitys, esimerkiksi 1. kuusi 'puu' tai 2. kuusi 'lukusana'.
Erityistä hakusanoista
Hakusanoina on myös
- lyhenteitä: sanan tapaan luettavia (EMU) tai kirjaimittain luettavia (DVD)
- paikannimiä (mantereita, meriä, järviä, jokia, saaria, vuoristoja, valtioita, pääkaupunkeja)
- kansainvälisiä järjestöjä tai Euroopan unionin toimielimiä, kansainvälisiä tuomioistuimia tai sopimuksia
- suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvia nimiä (Kela)
- julkisten paikkojen nimiä (Arkadianmäki)
- suomalaisten juhlapäivien nimiä (Kalevalan päivä).
Tieteelliseen nimistöön kuuluva eläimen ja kasvin tieteellinen nimi on sana-artikkelissa hakusanan alla kursivoituna.
Sanan taivuttaminen
Hakusanan oikeassa yläkulmassa oleva koodimainen merkintä (yläindeksi) viittaa sanan taivuttamiseen. Yläindeksissä käytetään numeroita, tähtimerkkiä ja kirjaimia.
Numero yläindeksissä. Numero hakusanan oikeassa yläkulmassa viittaa Kielitoimiston sanakirjan taivutustyyppitaulukkoon.
Tähti yläindeksissä. Taivutustyyppiä kuvaavan numeron jäljessä oleva tähti osoittaa, että sana on astevaihtelun alainen.
Kirjain yläindeksissä. Numeron ja mahdollisen tähden jälkeinen kirjain hakusanan oikeassa yläkulmassa viittaa Kielitoimiston sanakirjan astevaihtelutaulukkoon.
Sanaluokka
Hakusanan jälkeen sana-artikkelissa on tieto sanan sanaluokasta (substantiivi, adjektiivi, pronomini, numeraali, partikkeli, verbi). Sanaluokkaa määrittelevä sana on kirjoitettu kursiivilla.
KS = linkki Kielitoimiston sanakirjaan
Sanaluokasta kertovan tiedon jälkeen sana-artikkelissa on lyhenne KS. Lyhenne toimii linkkinä Kielitoimiston sanakirjan vastaavaan sana-artikkeliin. Sanakirjassa on myös sellaisia hakusanoja, joita ei ole Kielitoimiston sanakirjassa, ja silloin linkkiä ei ole.
SORANI = linkki Suomi–sorani-sanakirjaan
Lyhenne SORANI toimii linkkinä Suomi–sorani-sanakirjan vastaavaan sana-artikkeliin.
Vastine(et)
Hakusanoille annetaan kurmandžinkielisiä vastineita. Vastineet ovat mustaa lihavoitua tekstiä, ja niiden välissä on pilkku.
Selittävä(t) vastine(et). Jos hakusanalle ei ole olemassa kurmandžinkielistä vastinetta, hakusanan merkitys esitetään selittävällä vastineella.
Selittävä vastine voi olla myös varsinaisen vastineen jäljessä. Tällöin se tarkentaa vastineen sisältöä.
Merkitysryhmä(t)
Hakusanan eri merkitykset on erotettu toisistaan numeroilla.
Sanan käyttöalaa kuvaavat lyhenteet
Sana-artikkeleissa käytetään lyhenteitä kertomassa siitä, mikä on sanan käyttöala. Lyhenteet on kirjoitettu sana-artikkeleihin kursiivilla.
Sana tai ilmaus voi olla
- erikoisalan kieltä (tekn., lääk., mus. jne.)
- arkikieltä (ark.) tai ylätyyliä (ylät.)
- sävyltään halventavaa (halv.), leikillistä (leik.) tai vanhentunutta (vanh.).
Tällaiset tyyliin liittyvät käyttöalamerkinnät viittaavat ennen kaikkea suomenkieliseen hakusanaan. Lyhenteiden suomen- ja kurmandžinkieliset merkitykset esitetään lyhennetaulukossa.
Esimerkkejä sanan käytöstä
Sana-artikkeleissa on esimerkkejä hakusanoina olevien sanojen käytöstä. Esimerkit ovat sekä suomeksi että kurmandžiksi.
Esimerkit valaisevat sanan merkitystä sekä sen tyypillisiä lause- ja käyttöyhteyksiä. Esimerkit ovat joko vaillinaisia lauseita (hauska juttu, laitteen käyttöohjeet, piirretty elokuva) tai kokonaisia lauseita (kirjoitin kirjeen käsin, tuulee kovaa, minkä hintainen tämä on?, älä konstaile vaan syö!).
Esimerkeissä näytetään tavallisimmat rektiot eli se, missä muodossa siihen kytkeytyvien muiden sanojen pitää olla (se kiinnostaa minua kovasti, kuuntelimme kaunista musiikkia, avaatko minulle oven?). Esimerkeissä on käytetty eri persoona- ja aikamuotoja sekä tapaluokkia. Koska esimerkit ovat yksinkertaisia, niitä on tarvittaessa helppo muuntaa eri persoona- tai aikamuotoihin.
Ääntämisohje
Sana-artikkelissa on ääntämisohje, jos sana äännetään toisella tavalla kuin kirjoitetaan. Ääntäminen esitetään hakusanan jäljessä hakasulkeissa. Jos sekä kirjoitusasun mukainen että siitä poikkeava ääntäminen ovat mahdollisia, sana-artikkelissa esitetään molemmat tavat: esimerkiksi beige [beige t. beež].
Ääntämisohjeissa noudatetaan seuraavanlaista merkintätapaa:
| ŋ | äng-äänteen merkki, esim. doping [doupiŋ] |
| š | soinnittoman suhuäänteen merkki, esim. charterlento [š-] |
| z | soinnillisen s:n merkki, esim. blues [bluus t. bluuz] |
| ž | soinnillisen suhuäänteen merkki, esim. collegepusero [kolidž-] |
| ə | e:tä ja ö:tä muistuttavan vokaalin merkki, esim. catering [keitəriŋ] |
| w | v:n ja u:n välisen äänteen merkki, esim. hardwear [haadweə(r)] |
| ~ | vokaalin nasaalisuuden merkki, esim. genre [genre t. žããr] |
| x | rajakahdennuksen merkki, esim. kai [kaix t. kai] |
| ´ | painon merkki pääpainollisen tavun vokaaliaineksen jäljessä, esim. cappuccino [kapputšii´no] |
| pitkänä ääntyvä vokaali on merkitty kahdella kirjaimella, esim. fleece [fliis]. |
Sanakirjassa käytettävät lyhenteet
| alat. | alatyylissä | argo |
|---|---|---|
| amm. | ammattinimike | navê pîşeyan |
| anat. | anatomia, anatominen | leşnasî |
| ark. | arkikielessä | zimanê devkî |
| astrol. | astrologia | bircên felekê |
| biol. | biologia | biyolojî |
| el. | eläintiede | heywannasî |
| eläinlääk. | eläinlääketiede | tiba heywanan |
| ent. | entinen | berê |
| erisn. | erisnimi | navê taybet |
| farm. | farmakologia, farmasia | dermannasî |
| fil. | filosofia | felsefe |
| fon. | fonetiikka | dengnasî |
| fys. | fysiikka | fizîk |
| fysiol. | fysiologia | bedennasî |
| geol. | geologia | jeolojî, axnasî |
| geom. | geometria | jeometrî |
| halv. | halventava | heqaretî |
| hist. | historia | dîrok |
| ilm. | ilmailu | hewagerî |
| ilmat. | ilmatiede | hewanasî |
| jne. | ja niin edelleen | û her wek din |
| kasv. | kasvitiede | giyanasî |
| kem. | kemia | kîmya |
| kiel. | kielitiede | zimannasî |
| kirjap. | kirjapainoala | weşangerî |
| korttip. | korttipelit | papazanê, îskambîl |
| kosmet. | kosmetiikka | kozmetîka |
| kuv. | kuvakielessä, kuvallisesti | mecazî |
| kuvat. | kuvataiteet | nîgarvanî |
| käs. | käsityöt | destkarî |
| last. | lastenkielessä, lapsille puhuttavassa kielessä | zimanê zarokan |
| leik. | leikillinen, leikillisesti | henekî |
| liik. | liikeala | bazirganî |
| lyh. | lyhenne | kurtkirin |
| lääk. | lääketiede | tib, bijîşkî |
| maant. | maantiede | cografya |
| maat. | maatalous | ziraet |
| mat. | matematiikka | matematîk |
| mer. | merenkulku | deryavanî |
| mon. | monikko, monikossa | pirhejmar |
| mus. | musiikki | muzîk |
| myt. | mytologia | dastannasî |
| oik. | oikeustiede | huqûq |
| opt. | optiikka | bînahî |
| pol. | politiikka | siyaset |
| psyk. | psykologia | derûnnasî |
| rak. | rakennusala | avakirin |
| rautat. | rautatieala | rêhesin |
| ruok. | ruokatalous, ruoka-ala | xwarin |
| sähk. | sähköala, sähkötekniikka | elektrîk |
| slg. | slangissa | zimanê kolanan |
| sosiol. | sosiologia | civaknasî |
| sot. | sotilasala | leşkerî |
| t. | tai | yan |
| taipum. | taipumaton | neçembar |
| tal. | taloustiede, talouselämä | aborî |
| tav. | tavallisesti | adeten |
| tekn. | tekniikka, tekninen | teknîk |
| tekst. | tekstiiliala | cilûberg |
| teletekn. | teletekniikka | teleteknîk |
| tietotekn. | tietotekniikka | kompûternasî |
| tilastot. | tilastotiede | statistîk |
| tms. | tai muuta sellaista | yan tiştekî wisa |
| täht. | tähtitiede | stêrnasî |
| urh. | urheilu | spor |
| us. | usein | bi piranî |
| usk. | uskonto, uskonnollisessa kielenkäytössä | diyanet |
| valok. | valokuvaus | wênegirî |
| vanh. | vanhentunut | kevnbûyî |
| vars. | varsinkin | bi taybetî |
| yks. | yksikkö, yksikössä | yekhejmarî |
| ylät. | ylätyylissä | awayê edebî |
| yleisk. | yleiskielessä | zimanê giştî |
| ym. | ynnä muu, ynnä muuta | û her wek din |
Lisätietoja kurmandžin oikeinkirjoituksesta
Kirjoitetulla kurmandžilla on melko vakiintunut kirjoitusasu, jota noudatetaan myös tässä sanakirjassa. Lisätietoja kurmandžin oikeinkirjoituksesta on luettavissa sanakirjan esittelysivuilla kotus.fi-sivustolla.