Lukuohjeet

Hakusana

Sana-artikkelissa on ensin suomenkielinen hakusana. Hakusana on kirjoitettu muuta tekstiä isommilla kirjaimilla.

Hakusanan muoto

Sanakirjan hakusanat ovat tavallisesti perusmuodossa. Verbien perusmuoto on infinitiivi, kuten antaa, itkeä, tulla, syödä, siivota. Substantiivien, adjektiivien, pronominien ja numeraalien perusmuoto on yksikön nominatiivi, kuten auto, idea, hyvä, se, kaksi. Joskus hakusanana on monikkomuoto, kuten sakset, häät. Joskus hakusanan perässä on tieto ”tav. mon.” eli tavallisesti monikossa tai ”us. mon.” eli usein monikossa, esimerkiksi liikennevalo, presidentinvaali.

Hakusanana yhdyssana

Kun hakusanana on yhdyssana, sen osat ovat näkyvissä hakusanan alla pystyviivalla | erotettuina.

Numero hakusanan edessä

Joidenkin hakusanojen edessä on numero (1., 2. tai 3.). Numero hakusanan edessä kertoo siitä, että kyseessä on homonyymi eli sana, joka kirjoitetaan samalla tavalla toisen sanan kanssa, mutta jolla on eri merkitys, esimerkiksi 1. kuusi 'puu' tai 2. kuusi 'lukusana'.

Erityistä hakusanoista

Hakusanoina on myös

• lyhenteitä: sanan tapaan luettavia (EMU) tai kirjaimittain luettavia (DVD)
• paikannimiä (mantereita, meriä, järviä, jokia, saaria, vuoristoja, valtioita, pääkaupunkeja)
• kansainvälisiä järjestöjä tai Euroopan unionin toimielimiä, kansainvälisiä tuomioistuimia tai sopimuksia
• suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvia nimiä (Kela)
• julkisten paikkojen nimiä (Arkadianmäki)
• suomalaisten juhlapäivien nimiä (Kalevalan päivä).

Tieteelliseen nimistöön kuuluva eläimen ja kasvin tieteellinen nimi on sana-artikkelissa hakusanan alla kursivoituna.

Sivun alkuun

Sanan taivuttaminen

Hakusanan oikeassa yläkulmassa oleva koodimainen merkintä (yläindeksi) viittaa sanan taivuttamiseen. Yläindeksissä käytetään numeroita, tähtimerkkiä ja kirjaimia.

Numero yläindeksissä. Numero hakusanan oikeassa yläkulmassa viittaa Kielitoimiston sanakirjan taivutustyyppitaulukkoon.

Tähti yläindeksissä. Taivutustyyppiä kuvaavan numeron jäljessä oleva tähti osoittaa, että sana on astevaihtelun alainen.

Kirjain yläindeksissä. Numeron ja mahdollisen tähden jälkeinen kirjain hakusanan oikeassa yläkulmassa viittaa Kielitoimiston sanakirjan astevaihtelutaulukkoon.

Sivun alkuun

Sanaluokka

Hakusanan jälkeen sana-artikkelissa on tieto sanan sanaluokasta (substantiivi, adjektiivi, pronomini, numeraali, partikkeli, verbi). Sanaluokkaa määrittelevä sana on kirjoitettu kursiivilla.

Sivun alkuun

KS = linkki Kielitoimiston sanakirjaan

Sanaluokasta kertovan tiedon jälkeen sana-artikkelissa on lyhenne KS. Lyhenne toimii linkkinä Kielitoimiston sanakirjan vastaavaan sana-artikkeliin. Sanakirjassa on myös sellaisia hakusanoja, joita ei ole Kielitoimiston sanakirjassa, ja silloin linkkiä ei ole.

Sivun alkuun

KURMANDŽI = linkki Suomi–kurmandži-sanakirjaan

Lyhenne KURMANDŽI toimii linkkinä Suomi–kurmandži-sanakirjan vastaavaan sana-artikkeliin.

Sivun alkuun

Vastine(et)

Hakusanoille annetaan soraninkielisiä vastineita. Vastineet ovat mustaa lihavoitua tekstiä, ja niiden välissä on pilkku.

Selittävä(t) vastine(et). Jos hakusanalle ei ole olemassa soraninkielistä vastinetta, hakusanan merkitys esitetään selittävällä vastineella.

Selittävä vastine voi olla myös varsinaisen vastineen jäljessä. Tällöin se tarkentaa vastineen sisältöä.

Sivun alkuun

Merkitysryhmä(t)

Hakusanan eri merkitykset on erotettu toisistaan numeroilla.

Sivun alkuun

Sanan käyttöalaa kuvaavat lyhenteet

Sana-artikkeleissa käytetään lyhenteitä kertomassa siitä, mikä on sanan käyttöala. Lyhenteet on kirjoitettu sana-artikkeleihin kursiivilla.

Sana tai ilmaus voi olla

• erikoisalan kieltä (tekn., lääk., mus. jne.)
• arkikieltä (ark.) tai ylätyyliä (ylät.)
• sävyltään halventavaa (halv.), leikillistä (leik.) tai vanhentunutta (vanh.).

Tällaiset tyyliin liittyvät käyttöalamerkinnät viittaavat ennen kaikkea suomenkieliseen hakusanaan. Lyhenteiden suomen- ja soraninkieliset merkitykset esitetään lyhennetaulukossa.

Sivun alkuun

Esimerkkejä sanan käytöstä

Sana-artikkeleissa on esimerkkejä hakusanoina olevien sanojen käytöstä. Esimerkit ovat sekä suomeksi että soraniksi.

Esimerkit valaisevat sanan merkitystä sekä sen tyypillisiä lause- ja käyttöyhteyksiä. Esimerkit ovat joko vaillinaisia lauseita (hauska juttu, laitteen käyttöohjeet, piirretty elokuva) tai kokonaisia lauseita (kirjoitin kirjeen käsin, tuulee kovaa, minkä hintainen tämä on?, älä konstaile vaan syö!).

Esimerkeissä näytetään tavallisimmat rektiot eli se, missä muodossa siihen kytkeytyvien muiden sanojen pitää olla (se kiinnostaa minua kovasti, kuuntelimme kaunista musiikkia, avaatko minulle oven?). Esimerkeissä on käytetty eri persoona- ja aikamuotoja sekä tapaluokkia. Koska esimerkit ovat yksinkertaisia, niitä on tarvittaessa helppo muuntaa eri persoona- tai aikamuotoihin.

Sivun alkuun

Ääntämisohje

Sana-artikkelissa on ääntämisohje, jos sana äännetään toisella tavalla kuin kirjoitetaan. Ääntäminen esitetään hakusanan jäljessä hakasulkeissa. Jos sekä kirjoitusasun mukainen että siitä poikkeava ääntäminen ovat mahdollisia, sana-artikkelissa esitetään molemmat tavat: esimerkiksi beige [beige t. beež].

Ääntämisohjeissa noudatetaan seuraavanlaista merkintätapaa:

Sivun alkuun

Sanakirjassa käytettävät lyhenteet

Sivun alkuun