gamla (1910–) ’vanha’, gammeli (1910–) ’vanha ihminen; vanhainkoti’, gammelit (1950–) ’isovanhemmat’
< ru gammal, (määr. ja mon.) gamla ’vanha’ (ta gammel, isl gamall, kys gamal, muinaisengl gamol ’id.’).
- SAOB (gammal) 1928
- Paunonen 2000: 237
