Lyhenteet
Eri aineistoissa käytetään erilaisia lyhenteitä ja teknisiä merkkejä
Etymologinen täydennysosa
Etymologisessa täydennysosassa ei ole (aivan yleisimpiä lyhenteitä lukuun ottamatta) käytetty lyhenteitä.
Suomen sanojen alkuperä
Tässä luettelossa selitetään sellaiset lyhenteet, jotka tulevat esiin sana-artikkelissa, ts. kaikki muut viitteet paitsi omana kappaleenaan esiintyvät kirjallisuusviitteet. Tästä löytyvät siten sekä ensiesiintyminä että yksittäisen sanan lähdeviittauksena käytetyt henkilönnimet samoin kuin kielten, murteiden ja yleisten sanojen lyhenteet. Nimet on aakkostettu sukunimen mukaan, vaikka useampien samannimisten henkilöiden kohdalla etunimen alkukirjain on ennen sukunimeä.
| abess. | abessiivi |
| abl. | ablatiivi |
| abstr. | abstrakti(nen), ‑sesti |
| AAchrenius | Abraham Achrenius (1706–1769), Nousiaisten kirkkoherra. Pari onnittelurunoa (1728) sekä runsaasti hengellistä kirjallisuutta. |
| HAchrenius | Henrik Achrenius (1730–1798), Kalajoen nimismies. Runoja ja satukokoelma. |
| SAchrenius | Simon Achrenius (1729–1782). Runoja (1766). |
| adess. | adessiivi |
| adv. | adverbi |
| affr. | affrikaatta |
| afr | afrikaans |
| Agr | Mikael Agricola (n. 1510–1557), Turun koulun rehtori (1539–), Turun piispan apulainen (1548–), piispa (1554–). Julkaisuja: Aapinen n. 1540, Rukouskirja 1544, Uusi testamentti 1548, Psalttari 1551. Vuosilukua ei mainita artikkelissa; useimmat suomen kielen tavallisimmista sanoista esiintyvät ensi kerran Agricolalla. |
| ags | anglosaksi (= muinaisenglanti 700–1150) |
| Ahlholm | Juhana Ahlholm (1802–1875), Lappajärven kappalainen. Historiaa käsittelevää kirjallisuutta. |
| Ahlman | Frans Ferdinand Ahlman (1836–1895). Toimittanut suomalais-ruotsalaisia ja ruotsalais-suomalaisia sanakirjoja (1865, 1874, 1883, 1884, 1885). |
| Ahlqv | August Engelbrekt Ahlqvist (1826–1889), suomen kielen professori. Runsaasti sekä tieteellistä että kaunokirjallisuutta (runoilijanimellä A. Oksanen) ja matkakertomuksia; sukukielten sanastoja (vatja, vepsä, mokšamordva, pohjoisostjakki). |
| aik. | aikaisempi, aikaisemmin |
| akat. | akateeminen |
| Akiander | Matias Akiander (1802–1871), pappi, koulumies, venäjän kielen professori. |
| akk. | akkusatiivi |
| akkad | akkadi |
| akt. | aktiivi |
| Alastaroensis | Jacobus Henrici Alastaroensis († 1644), Vähänkyrön kirkkoherra. |
| alb | albania |
| aleut | aleutti |
| alk. | alkuaan |
| all. | allatiivi |
| Alm | almanakka |
| alt | altailainen |
| Aminoff | Torsten Gustaf Aminoff (1838–1881), Haminan kadettikoulun lehtori. Virolais-suomalainen sanakirja 1869. |
| anal. | analoginen (mallinmukainen) |
| anat. | anatominen |
| appell. | appellatiivi |
| arab | arabia |
| aram | aramea |
| arj | arjalainen (kielimuoto) |
| ark. | arkikieltä |
| arm | armenian kieli |
| Arm | Armenia |
| arv. | arvoitus |
| as | alasaksa (mas = muinaisalasaksa 800–1200, kas = keskialasaksa 1200–1600, uas = uusalasaksa 1600–) |
| As | Asetus |
| ASatak | Ala-Satakunta |
| Aschan | Peter Adolf (Pekka) Aschan (1818–1896), matematiikan lehtori, Sakkolan kirkkoherra. |
| Aschelinus | Andreas H. Aschelinus († 1703), koulumies ja pappi. Tilapäärunoja. |
| asiak. | asiakirja, ‑kirjoissa |
| Aspegreen | Andreas Aspegreen (1678–1751), Vaasan kappalainen, luovutti sana-aineistoa Jusleniuksen sanakirjaan. |
| Aspelin | Johan Reinhold Aspelin (1842–1915), arkeologian professori, valtionarkeologi. Kirjoituksia arkeologian alalta. |
| attr. | attribuutti, attributiivinen (muoto) |
| au | aunus (kieli) |
| Au | Aunus (alue) |
| av | avesta |
| Balt | Baltia (alue), Balt saks = Baltian saksa (kieli) |
| baltt | balttilainen (kielimuoto) |
| Bas | Hjalmar Basilier (1857–1927): tietoja Isaijevan vepsäläisistä (SUSA 8 s. 43–84). |
| bašk | baškiiri |
| Becker | Reinhold von Becker (1788–1858), historian dosentti ja apulaisprofessori, sanomalehtimies (Turun Viikko-sanomat 1820–22), senaatin kielenkääntäjä. Suomen kielioppi 1824. |
| Bergbom | Kaarlo Bergbom (1843–1906), Suomalaisen teatterin perustaja ja johtaja. |
| JABergh | Julius Anshelm Bergh (Lyly) (1856–1903), fil. tohtori, sanomalehtimies. |
| JFBergh | Johan Fredrik Bergh (1795–1866), Nurmijärven kappalainen, Jaakkiman kirkkoherra. Hengellisiä sanomia (1836–38) sekä virsiä. |
| Blom | Erik Johan Blom (1817–1887), Sysmän kappalainen. Suomennoksia. |
| Blomstedt | Oskar Blomstedt (1833–1871), oppikoulun lehtori, suomen ja unkarin kielen dosentti. Kielitieteellisiä ja historiallisia teoksia. |
| EBonsdorff | Ernst Bonsdorff (1842–1936). Oppikirjoja. |
| KRBonsdorff | Karl Robert Bonsdorff (1838–1889). Oppikirjoja. |
| Borenius | Alexander Ferdinand Borenius (1808–1881), lukion lehtori, rovasti ja tuomiokapitulin asessori. Oppikirjoja. |
| bulg | (nyky)bulgaria |
| burj | burjaatti |
| Cajan | Johan Fredrik Cajan (1815–1887), pappi. Suomen historia 1839. |
| JCajanus | Johan (Juhana) Cajanus (1655–1681), professori. Virsi »Etkös ole ihmisparka» 1683. |
| GGCalamnius | Gabriel Gabrielinpoika Calamnius. Runoja (1753–1755). |
| GJCalamnius | Gabriel Joosepinpoika Calamnius (1695–1754), Kalajoen kappalainen. Runoja (1734, 1755). |
| GPCalamnius | Gabriel Pietarinpoika Calamnius (1694–1757). Runo v:lta 1744. |
| JWCalamnius | Johan Wiktor Calamnius (1838–1891), fil. tohtori, Kuopion tuomiorovasti. Lehtikirjoituksia, Aristoteleen runousopin suomennos (1871). |
| Cannelin | Knut Cannelin (1860–1938), kieli- ja koulumies. Ruotsalais-suomalainen ja suomalais-ruotsalainen sanakirja. |
| Canstren | Johan Canstren (1759–1836), pappi. Lisäyksiä Jusleniuksen sanakirjaan, ks. JuslLis. |
| Carlsson | Wilhelm Carlsson (1834–1875), Nastolan kirkkoherra. Kansanvalistuskirjoituksia. |
| Castelin | Matthias Castelin († 1711). Hautajaisruno (1708). |
| Castrén | Matias Aleksanteri Castrén (1813–1852), tutkimusmatkailija, Helsingin Yliopiston Suomen kielen ja kirjallisuuden professori. Aineistoa lukuisista suomalais-ugrilaisista ja samojedikielistä. |
| Corander | Clas Fredrik Corander (1822–1872), oppikoulunopettaja. Maamiehen Ystävä ‑lehden toimittaja. Lisäksi oppikirjoja. |
| CullKiria | Erasmus Roterodamus: Cullainen Kiria. Nuorucaisten tapain sijwollisudest. Aboae 1670. (Suomentaja tuntematon.) |
| Dahlberg | Karl Dahlberg (1833–1879), Naantalin kappalainen. Osallistui Lönnrotin sanakirjan valmisteluihin. |
| dard | dardilaiskielet |
| dat. | datiivi |
| def. | definiittinen (määräinen) |
| dekl. | deklinaatio (nominintaivutus) |
| demin. | deminutiivi(nen) |
| demonstr. | demonstratiivi(nen) |
| denom. | denominaalinen (nominista johdettu) |
| desid. | desideratiivi (verbin modus) |
| deskr. | deskriptiivinen |
| deverb. | deverbaalinen (verbistä johdettu) |
| door. | doorilainen |
| E | etelä (eri kielten murrealueissa) |
| ed. | edellä |
| EHäme | Etelä-Häme |
| EKarj | Etelä-Karjala (suomen kaakkoismurteiden alue) |
| Eklöf | Johan Henrik Eklöf (1819–1854), oppikoulunopettaja. Luonnontieteellistä kirjallisuutta. |
| EKPohjanm | Etelä- ja Keski-Pohjanmaa |
| EPKarj | Etelä- ja Pohjois-Karjala |
| EPSavo | Etelä- ja Pohjois-Savo |
| eksess. | eksessiivi |
| elat. | elatiivi |
| Elgfoth | Andreas Elgfoth (1725–1784), Säkylän kirkkoherra. Kirkollisten tekstien suomennoksia. |
| Elimaeus | Olaus Erici Elimaeus (n. 1570–1629), koulun rehtori ja pappi Tukholmassa, Viipurin piispa. Hengellistä kirjallisuutta, suomensi 1610 Vahvistuskirjat Ljungo Tuomaanpojan suomentamaan Kristoffer-kuninkaan maanlakiin. |
| ellipt. | elliptinen, ‑sesti |
| em. | edellä mainittu |
| emf. | emfaattinen |
| Engblom | Abraham Engblom (1804–1865), Iniön kappalainen. Uskonnollista kirjallisuutta. |
| engl | englanti (vrt. ags, k-engl) |
| ent. | entinen |
| epit. | epiteetti |
| EPohjanm | Etelä-Pohjanmaa |
| erik. | erikoisesti, erikoismerkitys |
| ESavo | Etelä-Savo |
| esigerm | esigermaani(nen kielimuoto) |
| esk | eskimo (kieli) |
| ESm | Etelä-Suomi |
| esp | espanja |
| ess. | essiivi |
| et. | etenkin |
| etup. | etupäässä |
| etym. | etymologisesti |
| euf. | eufemismi (kiertoilmaus) |
| Eurén | Gustaf Erik Eurén (1818–1872), lehtori ja sanomalehtimies. Runsaasti kansanvalistuskirjallisuutta ja suomalais-ruotsalainen sanakirja (1860), jonka aineisto on suurelta osin peräisin Lönnrotin kokoelmista. |
| Europ | David Emanuel Daniel (Taneli) Europaeus (1820–1884), kieli- ja muinaistieteen sekä kansanrunouden tutkija. Tieteellistä ja kaunokirjallisuutta (Pieni Runon-Seppä 1847) sekä sanomalehtiartikkeleja ja ruotsalais-suomalainen sanakirja (1853). |
| f. | feminiini(nen) |
| fakt. | faktitiivinen |
| Fellman | Jacob (Jaakko) Fellman (1795–1875), Utsjoen kirkkoherra. Lapin murteiden aineistoa, julkaissut Y. H. Toivonen 1920. |
| Fieandt | Robert Mauritz von Fieandt (1821–1890), lääninagronomi. Lehtikirjoituksia. |
| Finno | Jacobus Petri Finno (Jaakko Suomalainen, n. 1540–1588), Turun koulun rehtori. Julkaisi suomeksi virsikirjan ja katekismuksen (n. 1580, 1583) sekä rukouskirjan (1583). |
| flaami | flaami, etelähollanti |
| Flor | Henrik Florinus (1633–1705), Paimion ja Kemiön kirkkoherra. Latinalais-ruotsalais-suomalainen tulkkisanakirja (1. p. 1678, 2. p. 1683) sekä sananlaskukokoelma (1702). Tarkisti raamatun- (1685) ja kirkkolainsuomennoksen (1688). |
| foin | foinikia (kieli) |
| Forseen | Samuel Forseen (1686–1744), lääninsihteeri. Suomensi Ruotsin valtakunnan lain vuodelta 1734 (valmistui 1738, tähän perustuu v. 1759 korjattuna painettu Ruotsin valtakunnan laki). |
| Forsström | Karl Ferdinand Forsström (1817–1903), laamanni. Memoriaalipöytäkirjoja suomeksi, lehtikirjoituksia. |
| frekv. | frekventatiivinen |
| Friis | Jens Andreas Friis (1821–1896): aineistoa lapista (Ordbog over det lappiske sprog 1887). |
| friisi | friisin kieli (mfriisi = muinaisfriisi 1270–1500, uusfriisi 1500–) |
| AFrosterus | Abraham Frosterus (1714–1766). Virsisuomennos (1765). |
| CFrosterus | Carl Jacob Frosterus (1774–1854). Sururunoja (1792). |
| EAFrosterus | Eric Abrahaminpoika Frosterus (1713–1788). Katekismuksen selityksiä (1783). |
| EEFrosterus | Eric Erikinpoika Frosterus (1745–1789), Paltamon kappalainen. Hääruno (1777). |
| JAFrosterus | Johan Abrahaminpoika Frosterus (1720–1809), Kajaanin kirkkoherra, Sotkamon kirkkoherra. Onnitteluruno (1764), Jumalan Pyhästä Laista (1787), Hyödyllinen Huwitus Luomisen Töistä (1791). |
| JEFrosterus | Johan Eerikinpoika Frosterus (1751–1838), Kalajoen kirkkoherra. Hengellistä kirjallisuutta (Francken saarnojen suomennos 1781), runoja (1788) ja virsiä (1826). |
| fryyg | fryygia (kieli) |
| fut. | futuuri |
| fäär | fääri |
| g. | genetiivi |
| Gadd | Pietari Adriani Gadd (1727–1797), Turun yliopiston ensimmäinen kemian varsinainen professori. Lyhykäinen ja yxikertainen neuwo kuinga krydimaan yrttein kaswannot, Suomen maasa, taittaan saatetta tuleundumaan (1768). |
| Gan | Christfrid Ganander (1741–1790), Rantsilan kappalainen. Runoja (mm. 1766, 1786), arvoituksia (1783), satuja (1784) ja tietokirjallisuutta (Eläinden Tauti-Kirja 1788, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki 1788, suomalaisesta mytologiasta 1789), sanakirjan käsikirjoitus v:lta 1786–87 (painettu 1937-1940). |
| HGan | Henric Ganander († 1752). Muistokirjoitus v:lta 1743. |
| Geitlin | Johan Gabriel Geitlin (1836–1890), koulumies. Kielioppeja, suomalais-latinalainen sanakirja 1883. |
| Gen | Arvid Genetz (1848–1915), suomen kielen ja kirjallisuuden professori, runoilija (Arvi Jännes); karjalan kielen aineistoa. |
| germ | germaaninen |
| Gez | Juhana Gezelius nuor. (1647–1718), piispa, teologian professori. |
| Godenhjelm | Bernhard Fredrik Godenhjelm (1840–1912), yliopiston lehtori. Lehtikirjoituksia, oppikirjoja, saksalais-suomalainen sanakirja 1873. |
| goldi | goldi (tunguusikieliä) |
| goot | gootti |
| Gottlund | Carl Axel Gottlund (1796–1875), keräilijä, kirjailija, yliopiston lehtori. Runoja (1818, 1821, 1840), kertomuksia (mm. Otava 1831, 1832), artikkeleita. |
| Granlund | Johan Fredrik Granlund (1809–1874), kirjanpainaja, kustantaja. Runoja, kansanvalistuskirjallisuutta. |
| IGrape | Isak Grape. Suomennos Taiwallinen Yrttitarhan-Seura (1779). |
| PGrape | Pehr Grape (1752–1810), Jukkasjärven kirkkoherra. Suomennos Kaunis Uskon-Speili (1776, 1802). |
| grom | galloromaani (600–843, vrt. ransk) |
| gruus | gruusia |
| Gutsleff | Johann Gutsleff (Gutslaff; † 1657). Eteläviron kielioppi v:lta 1648. |
| Göseken | Heinrich Göseken (1612–1681). Viron kielioppi »Manuductio ad linguam Oesthonicam» v:lta 1660. |
| haam | haamilaiset kielet |
| Haartman | Johan Haartman (1725–1787). Ruotsinkielinen lääkärikirja (1759), jossa sm tautien ja kasvien nimiä; eläinten taudeista (1770, 1774). |
| hajat. | hajatietoja |
| halv. | halventava(sti) |
| Hannikainen | Pietari Hannikainen (1813–1899), maanmittari, lehtimies, näytelmäkirjailija. |
| harv. | harvoin, harvinainen |
| HB | Halotti beszéd és könyörgés (ruumissaarna ja rukous n. v:lta 1200; vanhin unkarinkielinen teksti) |
| heet | heetti |
| Helenius | Carl Helenius (1784–1855), Pöytyän kirkkoherra. Virsiä, Suomalainen ja Ruotsalainen sanakirja (1838). |
| Helsingberg | Johan Helsingberg (1746–1812), Laitilan kirkkoherra. Puheita. |
| Hemm | Hemminki Maskulainen (n. 1550–1619), Maskun kirkkoherra. Virsikirja (1605) ja kokoelma Piae Cantiones -suomennoksia (1616). |
| heng. | hengellisessä kielessä |
| hepr | heprea |
| hindust | hindustani |
| hist. | historiallinen |
| hn. | henkilönnimi |
| holl | hollanti |
| Hoppius | Johan Henrik Hoppius († 1751), Tuuterin kirkkoherra. Virsiä ja satuja (käsikirjoituksia). |
| Hornborg | Herman Emanuel Hornborg (1774–1843), Uudenkirkon kappalainen. Lausumisia (1816), Älyn-Ämmä (1816), Wähän Totuutta (1818). |
| Hupel | August Wilhelm Hupel (1737–1819). Viron kielioppi v:lta 1780 sisältää myös laajan sanakirjan. |
| hypok. | hypokoristinen, hypokorismi |
| hämmurt. | hämäläismurteet |
| I | itä (eri kielten murrealueissa) |
| ibid. | samassa paikassa |
| id. | idem (samoin) |
| ieur | indoeurooppalainen |
| Ignatius | Karl Henrik Jakob Ignatius (1809–1856), vankilan saarnaaja, lehtimies. Lukemistoja (1840, 1845). |
| IHäme | Itä-Häme |
| iiri | iirin kieli (m-iiri = muinaisiiri 700–1100, k-iiri = keski-iiri 1100–1500) |
| Ikalensis | Abraham Ikalensis († 1675), Ikaalisten kirkkoherra. Saarnajulkaisuja (1659, 1671, 1673). |
| ill. | illatiivi |
| ilm. | ilmeisesti |
| imperat. | imperatiivi |
| impf. | imperfekti |
| ims | itämerensuomi, ‑suomalainen |
| ind. | indikatiivi |
| indef. | indefiniittinen |
| indoarj | indoarjalainen |
| AIngman | Antero Wilhelm Ingman (1819–1877), pappi, teologian professori. Hengellistä kirjallisuutta, lehtikirjoituksia. Suomensi yhdessä F. O. Durchmanin kanssa Lutherin kirkkopostillan. |
| Elngman | Erik Alexander Ingman (1810–1858), lääketieteen apulaisprofessori. Tieteellistä ja kaunokirjallisuutta. |
| iness. | inessiivi |
| inf. | infinitiivi |
| ink | inkeroinen (kieli) |
| Ink | Inkerinmaa, InkVi = Viron Inkerinmaa (suomen kielen murrealue) |
| inkoat. | inkoatiivi(nen) |
| Innain | Jaakko Innain (1819–1882), kansakoulunopettaja. Fr. Schödlerin Luonnonkirjan suomennos (1856). |
| instr. | instruktiivi |
| instrum. | instrumentaali |
| interj. | interjektio (huudahdussana) |
| interr. | interrogatiivinen (kysyvä) |
| intr. | intransitiivinen |
| ir | iranilainen |
| iron. | ironinen, ‑sesti |
| ISatak | Itä-Satakunta |
| isl | islanti |
| ISm | Itä-Suomi |
| ital | italia |
| itk. | itkuvirsi(ssä) |
| itäm. | itämainen |
| itämurt. | itämurteet |
| IUus | Itä-Uusimaa |
| ivall. | ivallisesti |
| jak | jakuutti |
| jen (kielet) | jeniseiläiskielet |
| jhk | johonkin |
| jiddiš | jidd(iš), juutalaissaksa |
| jk | jokin |
| jkhun | johonkuhun |
| jklla | jollakulla |
| jklle | jollekulle |
| jkn | jonkun |
| jksik | joksikin |
| jkta | jotakuta |
| jku | joku |
| jllak | jollakin |
| jne. | ja niin edelleen |
| jnk | jonkin |
| johd. | johdos, johdannainen |
| jssak | jossakin |
| jstak | jostakin |
| jtak | jotakin |
| jukag | jukagiiri |
| Jusl | Daniel Juslenius (1676–1752), professori, Porvoon, sittemmin Skaran piispa. Sanakirja Suomalaisen Sana-Lugun Coetus 1745. |
| JuslLis | Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen. Tehneet Salomon Kreander ja Juhana Canstrén. Julkaissut A. V. Koskimies 1917 (Suomi IV:16). |
| JuslP | Daniel Juslenius: Suomalaisen Sana-Lugun Coetus: Henrik Gabriel Porthanin kappaleen välilehtiin ja sivuihin tehdyt lisäykset. (Näköispainos Porvoo 1968.) |
| Juteini | Jaakko Juteini (Jacob Judén, 1781–1855), Viipurin maistraatin sihteeri. Erilaisia kirjoituksia, runoja, sananlaskuja. |
| Juusten | Paulus (Paavali) Juusten (n. 1516–1576), Turun koulun rehtori, Viipurin, sittemmin Turun piispa. Suomenkielinen messu (1575). |
| juut | juutalais- |
| K | keski- (eri kielten murrealueissa) |
| ka | karjala(n kieli) |
| KaakkHäme | Kaakkois-Häme |
| kaakkmurt. | (suomen) kaakkoismurteet |
| KaakkSm | Kaakkois-Suomi |
| kаЕ | eteläkarjala(n kieli) |
| Kain | Kainuu |
| kaks. | kaksikko |
| Kal | Kalevala 1835,1849 |
| kalm | kalmukki |
| Kannisto | Artturi Kannisto (1874–1943): joitakin suomen kielen uudissanoja. Vogulin aineisto on enimmäkseen häneltä. |
| kansanetym. | kansanetymologia, -sesti |
| kansanlaul. | kansanlauluissa |
| kansanom. | kansanomainen |
| kansanr. | kansanrunouden, -ssa |
| kantasl | kantaslaavi(lainen) |
| kaP | pohjoiskarjala(n kieli) |
| k-arj | kanta-arja(lainen) |
| Karj | Karjala (alue); KarjKann = Karjalankannas |
| kas | keskialasaksa (1200–1600) |
| kasvit. | kasvitiede |
| kausat. | kausatiivinen |
| kbaltt | kantabaltti(lainen) |
| CNKeckman | Carl Niklas Keckman (1793–1838), yliopiston lehtori, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimies 1831. Kirjeitä, suomennoksia. |
| JHKeckman | Johan Henrik Keckman (1807–1867), Kauhavan kappalainen. K. Nordbladin Terveyden Opetus-Kirjan suomennos (1837). |
| keltt | kelttiläinen |
| CJKemell | Clas Johan Kemell (1805–1832), pappi. Runosuomennoksia. |
| FPKemell | F. P. Kemell (suom.): Jumalisuuden suuri salaisuus (1858). |
| k-engl | keskienglanti (1150–1500) |
| Kett | Lauri Kettunen (1885–1963), itämerensuomalaisten kielten professori. Aineistoa vepsästä, vatjasta ja liivistä. |
| kgerm | kantagermaani(nen) (500 eKr.–100 jKr.) |
| kholl | keskihollanti (1250–1500) |
| kiel. | kielessä, kielissä |
| kielt. | kielteinen |
| k-iiri | keski-iiri (1100–1500) |
| k-ir | kantairani |
| Kilpinen | Volmari Kilpinen (Wolmar Styrbjörn Schildt, 1810–1893), lääkäri. Etenkin uudissanoja käsitteleviä lehtikirjoituksia; suomensi osan Euklideen alkeista, sepitti lääketieteen sanastoa (julkaisematon kokoelma v:lta 1844). |
| kirg | kirgiisi |
| kirj. | kirjallisuudessa, kirjallisissa lähteissä, kirjallinen |
| kirjak. | kirjakielen, -ssä |
| kirkkok. | kirkkokielen, -ssä |
| Kivi | Aleksis Kivi (Aleksis Stenvall, 1834–1872). |
| kkir | kasakkikirgiisi |
| kkr | keskikreikka |
| KKu | Kirjallinen Kuukauslehti. Helsingissä 1866–1880. |
| klat | keskilatina |
| klp | kantalappi |
| kmd | kantamordva |
| kmr | klassinen muinaisruotsi |
| kn. | kylännimi |
| koill. | koillis- |
| Koll | Abraham Kollanius (n. 1615–1667), hovioikeuden auskultantti, alilaamanni. Suomensi Ruotsin voimassaolevat lait 1648. |
| koll. | kollektiivi(sesti käytetty sana) |
| komit. | komitatiivi |
| komp. | komparatiivi |
| kond. | konditionaali |
| konj. | konjunktio |
| konjug. | konjugaatio (verbintaivutus(luokka)) |
| konkr. | konkreettinen, ‑sesti |
| kons. | konsonantti |
| konsek. | konsekutiivinen |
| kontam. | kontaminaatio: kahden eri sanan yhdistyminen uudeksi sanaksi |
| kontinuat. | kontinuatiivinen |
| kor | korea(n kieli) |
| Korhonen | Paavali (Paavo) Korhonen (1775–1840), kansan runoilija. Runoja julkaissut mm. Lönnrot 1848. |
| korj | korjakki |
| Koskimies | А. V. Koskimies (Forsman; 1856–1929). |
| k-ostj | kantaostjakki |
| koul. | koululaisslangi |
| kpers | keskipersia eli pehlevi (250 eKr.–642 jKr.) |
| KPohjanm | Keski-Pohjanmaa |
| kr | kreikka |
| Krank | Robert Krank (1827–1868), oppikoulunopettaja. Matematiikan oppikirjan suomennos (1857). |
| kransk | keskiranska (1315–1610) |
| kreev | kreevini (arkaistinen vatjan kielen muoto) |
| kroat | kroatia(n kieli) |
| JKrohn | Julius Leopold Fredrik Krohn (1835–1888), yliopiston lehtori, professori. Julkaisi runoja (nimellä Suonio), lehtikirjoituksia ym. |
| KS | Arnold Kask & Albert Saareste: Lisasõnastik sõnavara küsitlemiseks eesti murretes (Tartu 1930). Viron murteiden aineistoa, joka puuttuu sekä Wiedemannin sanakirjasta että Väike murdesõnastik ‑kokoelmasta. |
| ks. | katso |
| ksam | kantasamojedi |
| ksk | kantaskandinaavi |
| ksm | kantasuomi |
| KSm | Keski-Suomi (murrealue) |
| ksyrj | kantasyrjääni |
| ktšer | kantatšeremissi |
| kuv. | kuvaannollisesti |
| kvog | kantavoguli |
| Kymenl | Kymenlaakso |
| kymri | kymri(n kieli) |
| kys | keskiyläsaksa (1000–1450) |
| käsik. | käsikirjoitus, ‑kirjoituksessa |
| L | länsi (eri kielten murrealueissa) |
| l. | eli |
| LaatKarj | Laatokan Karjala (alue) |
| lab. | labiaalinen |
| Lagercr | Eliel Lagercrantz (1894–1973). Aineistoa lapin murteista. |
| Lagervall | Jacob Fredrik Lagervall (1787–1865), majuri. Satukirjailija. |
| lakik. | lakikielessä |
| lam | lamuutti(tunguusi) l. eveni |
| lang | langobardi |
| lastenk. | lastenkielinen, lastenkielessä |
| lat | latina (esikirjallinen 600–240 eKr., arkaainen 240–50 eKr., klassinen 50 eKr.–200 jKr., myöhäislatina 200–600, keskilatina ja vulgaarilatina 600–) |
| lat. | latiivi (yleinen tulosija) |
| latv | latvia |
| Leem | Knud Leem (1697–1774). Lapin kielen kielioppi 1748, sanakirja (1. osa) 1768, (2. osa) 1781. |
| leik. | leikillinen, -sesti |
| ChrLencqv | Christianus Erici Lencqvist (1761–1808). Suomalaisesta kansanuskosta (De Superstitione Veterum Fennorum Theoretica Et Practica) 1782. |
| ELencqv | Eric Lencqvist (1719–1808). Yxikertainen puhe (1779). |
| li | liivi; li (Sal) = Salatsin liivi |
| liett | liettua |
| liI | itäliivi |
| liitepart. | liitepartikkeli |
| liL | länsiliivi |
| Lilius | Henrik Lilius (1683–1745), Längelmäen, sittemmin Messukylän kirkkoherra. Tilapäärunoja (1723, 1728, 1745). |
| Lithovius | Isaac Lithovius (1709–1788), Lapuan kappalainen ja kirkkoherra. Julkaisi rippikoulua ja kinkereitä käsittelevät teokset (1765). |
| Lizelius | Andreas t. Anders (Antti) Lizelius (1708–1795), Turun koulun kollega, Pöytyän, sen jälkeen Mynämäen kirkkoherra. Tarkasti raamatunpainosten 1758 ja 1776 kieliasun, kirjoitti ja julkaisi Suomenkieliset Tieto-Sanomat ‑sanomalehteä (1775–76), Tiedustuskirja (käsikirjoitus v:lta 1780). |
| Ljungo | Ljungo Tuomaanpoika (n. 1550–1610), kirkkoherra. Suomensi 1601 Ruotsin keskiaikaisen maanlain ja 1609 kaupunginlain. |
| loits. | loitsuissa |
| lok. | lokatiivi |
| lounmurt. | lounaismurteet |
| LounSm | Lounais-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta, Länsi-Uusimaa) |
| lp | lappi |
| (lp)E | etelälappi |
| lpI | itälappi |
| (lp)In | inarinlappi |
| lpK | kuolanlappi |
| (lр)Kld | kildininlappi |
| (lp)Ko | koltanlappi |
| lpL | länsilappi |
| (lp)Lu | luulajanlappi |
| (lp)N | norjanlappi |
| (lp)Pi | piitimenlappi |
| (lp)R | ruotsinlappi (Lindahlin ja Öhrlingin sanakirjan mukaan, ks. LÖ) |
| (lp)T | turjanlappi |
| (lp)U | uumajanlappi |
| lpV | venäjänlappi |
| LSatak | Länsi-Satakunta |
| LSm | Länsi-Suomi |
| luot. | luoteis- |
| luult. | luultavasti |
| LUus | Länsi-Uusimaa |
| luv. | (vuosisatojen yhteydessä) luvun, luvulla |
| ly | lyydi(läismurteet) |
| länsimurt. | (suomen) länsimurteet |
| Länsip | Länsipohja (murrealue) |
| LÖ | Ericus Lindahlin ja Johannes Öhrlingin sanakirjan (Lexicon Lapponicum 1780) ruotsinlappalaista aineistoa. |
| Lönnr | Elias Lönnrot (1802–1884), lääkäri, suomen kielen professori. Julkaisi Kalevalan, suuret määrät suomenkielisiä kirjoituksia. Tärkeimpiä sanastolähteitä ovat suomalais-ruotsalaisen sanakirjan (1. nide 1874, 2. nide 1880) ohella Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri (1839), Ruotsin, Suomen ja Saksan Tulkki (1847), Suomen Kasvisto (1860) ja Lainopillinen Käsikirja (1863). |
| LönnrLis | Lönnrotin sanakirjan lisävihko. Toimittanut A. H. Kallio 1886. |
| (m) | ks. samJr |
| m. | maskuliini(nen) |
| maag. | maaginen |
| MaamYst | Maamiehen Ystävä, Kuopiossa 1844–1855 ilmestynyt viikkolehti (per. J. V. Snellman, toim. J. Zitting). |
| mahd. | mahdollinen, ‑sesti |
| main. | mainittu |
| mantšu | mantšu, mantšu-tung = mantšu-tunguusilaiset kielet |
| Martinius | Matthias Martinius (1655–1728). Julkaisi v. 1689 teoksen Hodegus Finnicus – – eller Finsk Wägwijsare. |
| Martti | (Herra) Martti (n. 1515–1585), Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi. Kopioi n. 1580 jonkun toisen suomentaman Ruotsin keskiaikaisen maanlain. Jaakko Finnoa on pidetty mahdollisena alkuperäiskääntäjänä. |
| mas | muinaisalasaksa (eli muinaissaksi 800–1200) |
| md | mordva |
| mdE | ersämordva |
| mdM | mokšamordva |
| Mechelin | Gustaf Johan Mechelin, ks. kirjallisuusluetteloa. |
| JMechelin | Johan Mechelin (1708–1777), Juvan kappalainen. Näyttäisi olevan rovasti Abraham Poppiuksen hautajaisiin v. 1754 sepitetyn Juwan Miesten Walitus Runon tekijä. |
| Mennander | Jonas Mennander. Huonen-Speili (1699). |
| mer. | merenkulkutermi |
| merilp | merilappi |
| merk. | merkitys |
| metafor. | metaforisesti |
| metat. | metateesi, metateettinen, ‑sesti |
| AMeurman | Agathon Meurman (1826–1909), tilanomistaja, valtiopäivämies, kirjailija. Runsaasti valtiollisen ja yhteiskunnallisen alan kirjoja, lehtikirjoituksia sekä ranskalais-suomalainen sanakirja 1877. |
| OMeurman | Otto Meurman, ks. VenKS. |
| mfriisi | muinaisfriisi (1270–1500) |
| mgotl | muinaisgotlanti(lainen) (900–1500) |
| m-iiri | muinaisiiri (700–1100) |
| m-int | muinaisintia |
| miš-tat | mišääritataari |
| mksl | muinaiskirkkoslaavi (n. 900–1000) |
| mksm | myöhäiskantasuomi |
| mlat | myöhäislatina (200–600) |
| mliett | muinaisliettua (kirjak. 1515–1830) |
| mmr | myöhäinen muinaisruotsi (1375–1526) |
| mn | muinaisnorja (eli muinaisislanti 800–1550) |
| moderat. | moderatiivinen |
| mom. | momentaaninen |
| mon. | monikko |
| mong | mongoli |
| mp. | mainitussa paikassa |
| mpers | muinaispersia (522–331 eKr.) |
| mpr | muinaispreussi (kirjak. 1400–1700) |
| mr | muinaisruotsi (1225–1526; varhempi 1225–1375, myöhempi 1375–1526) |
| mransk | muinaisranska (843–1315) |
| mt | muinaistanska (riimutanska 800–1100, myöhempi mt 1100–1500) |
| mturk | muinaisturkki |
| muin. | muinais- |
| Munk | Bernát Munkácsi (1860–1937). Vogulin ja votjakin aineistoa. |
| Murman | Johan Wilhelm Murman (1830–1892), kirkkoherra. Eri alojen oppikirjoja. |
| murt. | murteen, murteissa, murteellinen |
| mus. | musiikkitermi |
| Must | O. A. F. Mustonen (Lönnbohm; 1856–1927). Aineistoa vatjasta Virittäjän ensi vihkossa 1881. |
| mustal | mustalaiskieli |
| mven | muinaisvenäjä |
| Müller | Georg Müller (n. 1570–1608). Vanhan kirjaviron aineistoa (39 saarnan käsikirjoitus vuosilta 1600–1606). |
| mys | muinaisyläsaksa (740–1000) |
| myt. | mytologinen, mytologian termi |
| myöh. | myöhäis‑, myöhempi |
| n. | noin |
| ngotl | nykygotlanti (nr murre 1500–) |
| nkr | nykykreikka (1453–) |
| nmong | nykymongoli (halha) |
| nn | nykynorja |
| nom. | nominatiivi |
| norj | norja(lainen) |
| nostr | nostraattiset kielet (hypoteesi mammuttikielikunnasta, johon kuuluvat uralilaiset, indoeurooppalaiset, altailaiset, seemiläis-haamilaiset ja dravidakielet) |
| npers | nykypersia (uuspersia 800–) |
| nr | nykyruotsi (nr murt. Sm = Suomessa puhuttavat ruotsin murteet, nr murt. Vi = Virossa puhuttavat ruotsin murteet) |
| ns | nykysaksa |
| ns. | niin sanottu |
| nt | nykytanska (1700–) |
| ntr. | neutri |
| nyk. | nykyisin |
| nykymerk. | nykymerkitys |
| nykymurt. | nykymurteissa |
| Nylander | Anders Edvin Nylander (1831–1890), lääkäri. Toimitti Tapio-lehteä Kuopiossa ja julkaisi yleistajuisia luonnontieteellisiä kirjoituksia. |
| Nyman | Hannu Nyman (1798–1850), Raahen kirkkoherra. Osallistui mm. OVS:n toimittamiseen ja suomensi kirjallisuutta. |
| obinugr | obinugrilainen, obinugrilaisten kielten (ostjakki ja voguli) |
| obj. | objekti |
| obl.-sij. | obliikvisija, ‑sijoissa |
| oik. | oikeastaan |
| omap. | omaperäinen, ‑pohjainen |
| onomat. | onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä) |
| opt. | optatiivi |
| orig. | originaali |
| ositt. | osittain |
| osm | osmani |
| oss | osseetti |
| ostj | ostjakki |
| ostjE | eteläostjakki (Irtyšin murteet) |
| ostjI | itäostjakki |
| ostjP | pohjoisostjakki |
| OVS | Oulun Viikko-Sanomia. Ilmestyi Oulussa 1829–34, 1836–37, 1840–41 ja 1852–79 (perustajat ja alkuaikojen toimittajat P. Ticklen ja Simo Appelgren). |
| P | pohjois- (eri kielten murrealueissa) |
| p. | persoona |
| Paas | Heikki Paasonen (1865–1919), suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori. Keräsi aineistoa mordvasta, tšeremissistä ja ostjakista. |
| Pacchalenius | Andreas Pacchalenius († n. 1679). Suomensi Carsteniuksen uskonnollisen kirjan Cantio Cygnea (1667). |
| paik. | paikoin |
| Pallas | Peter Simon Pallas (1741–1811). »Koko maailman kielten» sanakokoelma (Linguarum totius orbis vocabularia comparativa 1786–91). |
| Palmén | Ernst Gustaf Palmén (1849–1919), historiantutkija, poliitikko. Valvojan perustaja ja sen ahkera kirjoittaja. |
| Pantsar | Henrik Pantsar. Toimitti kirjan Yhteislaskun alkeet (1865). |
| part. | partikkeli |
| partis. | partisiippi |
| partit. | partitiivi |
| pass. | passiivi |
| Pazelius | Matthias Pazelius (1699–1771), Kälviän, sittemmin Limingan kirkkoherra. Julkaisi hengellistä kirjallisuutta. |
| pehl | pehlevi |
| pejor. | pejoratiivinen (halventava) |
| Perander | Henrik Gottlieb Perander (1818–1883), oppikoulun lehtori. Suomensi oppikirjoja. |
| perf. | perfekti |
| perm | permiläinen (votjakki ja syrjääni) |
| permj | permjakki (länsipermjakki, vrt. syrjJ) |
| pers | persia (vrt. kpers mpers npers) |
| Peräp | Peräpohja |
| Petraeus | Aeschillus Petraeus (1593–1657). Onnitteluruno (1644) ja ensimmäinen suomen kielioppi (1649). |
| JPetri | Jacobus Petri. Onnitteluruno 1644. |
| LPetri | Laurentius Petri Aboicus (Tammelinus, n. 1605–1671), Loimaan kappalainen, Tammelan kirkkoherra. Suomenkielisiä saarnoja (1644, 1649, 1656, 1670), kronikka (1658) ja virsiä. |
| PHäme | Pohjois-Häme |
| PKarj | (Suomen) Pohjois-Karjala |
| pl. tant. | plurale tantum (vain monikossa) |
| pluskv. | pluskvamperfekti |
| pn. | paikannimi |
| po. | pitää olla |
| pohj. | pohjoinen, pohjois- |
| Pohjanl. | Pohjanlahti, ‑lahden |
| Polén | Rietrikki (Fredrik) Polén (1823–1884), sanomalehtimies, Suomettaren toimittaja. Johdanto Suomen kirjallisuushistoriaan (1858). |
| Polon | Erik Johan Polon (1740–1821). Suomensi teoksen Europan Waldakundain Tasa-Woiman Waarasta (1790). |
| Poppius | Abraham Poppius (1793–1866), Juvan kappalainen. Runoja (1820, 1822, 1833, 1845, 1846), kirjeitä Gottlundille ja Sjögrenille. Suomensi Zschokken teoksen Viinamyrkystä (1844). |
| port | portugali |
| Porthan | Henrik Gabriel Porthan (1739–1804). Vrt. JuslP. |
| posit. | positiivi |
| poss. | possessiivinen |
| postp. | postpositio |
| pot. | potentiaali |
| PPohjanm | Pohjois-Pohjanmaa |
| pref. | prefiksi |
| prep. | prepositio |
| pret. | preteriti |
| prol. | prolatiivi |
| pron. | pronomini |
| prov | provensaali |
| prs. | preesens |
| PSatak | Pohjois-Satakunta |
| PSavo | Pohjois-Savo |
| PSm | Pohjois-Suomi |
| puhek. | puhekieli, ‑kielessä |
| puh.‑sana | puhuttelusana |
| puol | puola |
| PäijHäme | Päijät-Häme |
| Qvigst | Just Knud Qvigstad (1853–1957). Lapin murteiden aineistoa. |
| Raam | Raamattu (1642, 1685, 1758, 1776). |
| Rajalenius | Thomas Rajalenius († 1688), Tyrvään kirkkoherra. Saarnoja (1654) ja onnitteluruno (1667). |
| ransk | ranska (vrt. grom mransk kransk) |
| Raumannus | Jacobus Raumannus (n. 1600–1678), Pirkkalan kirkkoherra. Suomensi hengellistä kirjallisuutta. |
| redupl. | reduplikatiivi(nen) |
| refl. | refleksiivi(nen) |
| Rein | Thiodolf Rein (1838–1919). Sielutieteen oppikirja 1884. |
| Reinholm | Henrik August Reinholm (1819–1883), muinaistutkija ja kansanrunouden kerääjä (mm. kokoelma »Suomen kansan laulantoja» 1849). |
| rel. | relatiivinen |
| Renv | Gustaf Renvall (1781–1841), yliopiston suomen kielen dosentti, kasvatusopin apulaisprofessori, Uskelan, sittemmin Ulvilan kirkkoherra. Latinan- ja ruotsinkielisiä tutkimuksia suomen kielestä. Suomalainen Sanakirja 1823 (1. nide), 1826 (2. nide). |
| resipr. | resiprookkinen (kahden l. monenkeskinen) |
| riimukirj. | riimukirjoitus, ‑ksissa |
| rinn. | rinnalla, rinnakkaismuoto |
| rom | romaaninen |
| roman | romania |
| Roos | Samuel Roos (1792–1878), lääkäri. Mintähden ja sentähden (1845), Johdatus sanain oikeaan kirjoittamiseen (1851), Muutamia neuvoja ja johdatuksia lähetyskirjain tekemiseen (1855) sekä sanomalehtikirjoituksia ja suomennoksia. |
| run. | runoissa, runokielessä |
| ruots | ruotsi, ruotsalainen (vrt. mmr mr ur vur nr) |
| RWL | Ruotsin valtakunnan laki (1759, 1808). |
| Räty | Antti Räty (1825–1852), opettaja. Kaunokirjallisia suomennoksia ynnä oma julkaisu: Lauluja Suomen Neitoisille (1850). |
| s. | substantiivi |
| sad. | saduissa |
| saks | saksa(lainen) (vrt. as kas mas ns ys kys mys) |
| Salamnius | Matthias Salamnius († n. 1691), pappi. Ilo-Laulu Jesuxesta (1690), Surullinen ja Jumalinen Jälkimuisto (1690). |
| Salmelainen | Eero Salmelainen (oik. Erik Rudbeck, 1830–1867), oppikoulunopettaja. Julkaisi satukokoelmia ja muita lukemistoja. |
| Salonius | Johannes Salonius, pohjalainen ylioppilas. Suomenkielinen hautajaisruno (1673). |
| sam | samojedi(kielten) |
| (sam)Jn | jeniseinsamojedi |
| (sam)Jr | jurakki; Jr (m) = metsäjurakki, Jr (t) = tundrajurakki |
| (sam)Kb | koibaali |
| (sam)Km | kamassi |
| (sam)Krg | karagassi |
| (sam)M | motori |
| (sam)S | sajaninsamojedi |
| (sam)T | taugi |
| (sam)Taigi | taigi |
| sanak. | sanakirjoissa |
| Sandberg | Olof Sandberg, pappi. Suomensi mm. Freseniuksen Omantunnon kysymyxet (1770). |
| sanskr | sanskrit |
| Satak | Satakunta |
| savmurt. | savolaismurteet (EPSavo PKarj KSm Kainuu Verml) |
| Schlyter | C. J. Schlyter: vanhan ruotsin lakikielen sanastoa (Ordbok till samlingen af Sveriges gamla lagar. Lund 1877). |
| Schr | Ericus Schroderus († 1639). Latinalais-saksalais-ruotsalais-suomalainen tulkkisanakirja (Lexicon Latino-Scondicum) 1637. |
| seem | seemiläinen, seemiläisten kielten |
| seem-haam | seemiläis-haamilaiset kielet |
| sekund. | sekundaarinen (toissijainen) |
| semantt. | semanttinen (merkitystä koskeva) |
| serb | serbia |
| serbokroat | serbokroatia |
| set | setukaismurre |
| Set | Emil Nestor Setälä (1864–1935), Suomen kielen ja kirjallisuuden professori. Aineistoa vepsästä, vatjasta ja liivistä. |
| seur. | seuraava |
| sgr | suomalais-ugrilainen |
| shetl | Shetlannin murre |
| sijam. | sijamuoto, ‑ja |
| SjW | ks. Sjögren |
| Sjögren | Anders Johan Sjögren (1794–1855). Aineistoa mm. liivistä (SjW = Sjögren & Wiedemann: Livisch-deutsches und deutsch-livisches Wörterbuch, Sjögren GS 2:2). |
| sk | skandinaavinen |
| sl | slaavilainen |
| slang. | slangissa |
| slk | selkuppi |
| slov | sloveeni |
| sm | suomi |
| sm-perm | suomalais-permiläinen |
| sm-volg | suomalais-volgalainen |
| sn. | sukunimi |
| snl. | sananlasku |
| šor | šorin kieli |
| sorbi | sorbi |
| Sorol | Ericus Erici Sorolainen (n. 1545–1625), Turun piispa. Julkaisi suomeksi 1614 kirkkokäsikirjan ja kaksi katekismusta sekä kaksiosaisen postillan (1621, 1625). |
| sot. | sotilassanasto |
| sp. | sananparsi |
| Speitz | Hardevicus Henrici (Hartikka) Speitz (1591–1651), lakimies. Suomensi ja julkaisi 1642 Kustaa II Aadolfin sota-artikkelit ja 1643 joukon Kristiina-kuningattaren antamia vuoritointa koskevia asetuksia. |
| SSV | Sanan Saattaja Viipurista, ilmestyi 1833–1836 ja 1840–1841. |
| Stahl | Heinrich Stahl (n. 1600–1657). Viron kielioppi v:lta 1637. |
| Stjerncreutz | Albin Stjerncreutz († 1862). Suomalainen Meri-sanakirja (1863). |
| Strahlenberg | Philipp Johann von Strahlenberg (1676–1747). Das Nord- und Ostliche Theil von Europa und Asia (1730). |
| Stråhlman | Adolf Eberhard Stråhlman (1809–1868), asessori. Julkaisi 1866 ruotsalais-suomalaisen luettelon tavallisista virka- ja lakisanoista, avustajinaan mm. Ahlqvist, Tikkanen ja Polén. |
| STS | Suomalaiset (Suomenkieliset) Tieto-Sanomat. Ilmestyi Turussa 1775–1776. |
| subj. | subjekti |
| suff. | suffiksi |
| sum | sumeri(lainen) |
| Suomenl. | Suomenlahti, ‑lahden |
| Suometar | Suometar, Helsingissä 1847–1866 ilmestynyt sanomalehti. |
| superl. | superlatiivi |
| s. v. | sub voce (ao. sana-artikkelissa) |
| syn. | synonyymi |
| syrj | syrjääni |
| syrjJ | Jazvan syrjääni eli itäpermjakki |
| syrjU | Udoran syrjäänimurre |
| syrjYS | Ylä-Sysolan syrjäänimurre (vokaaliedustuksensa takia merkittävä) |
| (t) | ks. samJr |
| t. | tai |
| taipum. | taipumaton |
| taiv. | taivutus |
| tansk | tanska(lainen, vrt. mt nt) |
| Tarvanen | Otto Tarvanen (oik. Tandefelt, 1811–1862), postivirkamies. Lähinnä luonnontiedettä ja historiaa käsitteleviä suomennoksia. |
| tat | tataari |
| Teitti | Jaakko Teitin valitusluettelo 1555–56. |
| Teppo | Hannes Teppo (1898–1953). 1900-luvun uudissanoja. |
| terminat. | terminatiivi |
| GTicklén | Gustaf (Kustaa) Ticklén (1807–1882), Vesilahden kappalainen, sittemmin kirkkoherra. Suomensi alkupuolen Lönnrotin Mehiläisen liiteteosta Venäjän historia (Mehiläisessä 1840, erip. 1842). |
| JTicklén | Johan Fredrik Ticklén, Raahen piirilääkäri, aikakauskirja Suomen perustajia v. 1840. Lääketieteellinen oppisanasto 1832. |
| Tikkanen | Paavo Tikkanen (1823–1873), Suomettaren perustaja ja pitkäaikainen päätoimittaja, tilastotieteilijä. Runsaasti suomenkielisiä kirjoituksia ja kaunokirjallisuuden suomennoksia. |
| tilap. | tilapäinen, ‑sesti |
| Tillandz | Elias Tillandz (1640–1693). Kasviluettelo Catalogus Plantarum v. 1683. |
| tjs. | tai jotain sellaista |
| tms. | tai muuta sellaista |
| tn. | talonnimi |
| tobtat | tobolintataari |
| todennäk. | todennäköisesti |
| Topelius | Zacharias Topelius vanh. (1781–1831), lääkäri. Keräsi vanhoja runoja ja julkaisi niitä viisi vihkoa 1822–1831. |
| TornLaakso | Tornionjokilaakso (sm murrealue) |
| tr. | transitiivinen |
| transl. | translatiivi |
| trkm | turkmeeni |
| Tsv | Dimitri Tsvetkov (1890–1930). Laatinut kotimurteensa Joenperän vatjan sanaston (käsikirjoitus). |
| tšag | tšagataiturkki |
| tšek | tšekki |
| tšer | tšeremissi |
| tšerB | Birskin tšeremissimurre |
| tšerI | itätšeremissi |
| tšerL | länsitšeremissi |
| tšerPe | Permin tšeremissimurre |
| tšerU | Uržumin tšeremissimurre |
| tšetš | tšetšeeni(n kieli) |
| tšuktši | tšuktši |
| tšuv | tšuvassi |
| Tuderus | Gabriel Tuderus (1638–1705), kirkkoherra. Yxi Caunis Suomen-Kielinen Weisu (1703). |
| tung | tunguusi(kielet), erit. evenki |
| turk | turkin kieli, turkkilainen |
| TVS | Turun Viikko-Sanomat. Ilmestyi Turussa 1820–1827, 1829–1831. |
| uas | uusalasaksa (1600–) |
| ugr | ugrilainen |
| uig | uiguuri |
| ukr | ukraina (vähävenäjä) |
| unk | unkari |
| UpsEK | Upsalan suomenkielisen evankeliumikirjan katkelma 1500-luvulta. |
| ur | uusruotsi (1732–) |
| ural | uralilainen |
| us. | usein |
| UT 1938 | Uusi testamentti. Kahdennentoista, vuonna 1938 pidetyn yleisen kirkolliskokouksen käytäntöön ottama suomennos. |
| uud. | uudismuodoste, uudempi sana, uudenaikainen |
| Uus | Uusimaa |
| uusengl | uusenglanti (1500–) |
| uuskr | uuskreikka (1453–) |
| uys | uusyläsaksa (vanhempi n. 1400–1600, myöhempi 1600–) |
| v. | verbi |
| va | vatja; va (Kukk) = vatjan Kukkosin murre (vatjan ja inkeroisen sekakieltä) |
| vahv. | vahvistava |
| vaI | itävatja |
| vaill. | vaillinainen |
| valkoven | valkovenäjä |
| Wallenius | Ericus Wallenius. Christillinen Ruumin-Saarna (1706). |
| vanh. | vanhentunut |
| vanh. kiel. | vanhassa kielessä |
| Varelius | Antero Varelius (1821–1904), Loimaan kirkkoherra. Sanomalehtikirjoituksia (Suomettaressa) sekä yleistajuisia tietokirjoja. |
| varh. | varhais- |
| vars. | varsinkin |
| VarsSm | Varsinais-Suomi |
| vart. | vartalo |
| ve | vepsä |
| veE | etelävepsä |
| HWegelius | Henric Wegelius (1735–1791), Vähänkyrön kirkkoherra. Suomensi 1778 kirjan Neuwo Maan Wiljelemisestä Yhteiselle Kansalle. |
| JWegelius | Johan (Juhana) Wegelius (1693–1764), Oulun kirkkoherra. Kirkollista kirjallisuutta, postilla 1747, 1749. |
| veK | keskivepsä |
| ven | venäjä |
| VenKS | Meurman & Lönnrot & Europaeus: Venäjän kielen sanakirja 1851. |
| veP | pohjoisvepsä |
| Verml | Vermlanti |
| Westh | Westhin koodeksi (1500-luvulta) |
| Vhael | Bartholdus (Pärttyli) Vhael (1667–1723), Ilmajoen kirkkoherra, Pohjanmaan rovasti. Valitusruno (1714) ja suomen kielioppi (1733). |
| vi | viro |
| viE | eteläviro |
| Wied | Ferdinand Johann Wiedemann (1805–1887). Aineistoa lähisukukielistä, erityisesti virosta (Estnisch-deutsches Wörterbuch, 2., lisätty painos 1893) sekä syrjäänistä ja votjakista (ks. kirjallisuusluettelo Wiedemann 1884). |
| Wikman | Antti Wikman (1788–1876), Längelmäen pitäjänapulainen ja kappalainen. Laati ruotsalais-suomalaisen sanakirjan käsikirjoituksen 1829, 1842. |
| Winter | Edvard Winter (1832–1868), lääkäri. Vaimon synnyttimistä ja raskauden tilasta (1860). |
| viP | pohjoisviro |
| Wirzenius | Daniel Wirzenius (1711–1780). Uskonnollisten teosten suomennoksia. |
| WK | (Suomenkielinen – – uusi suomenkielinen) Wirsi-kirja (1674, 1701, 1760, 1763, 1792). |
| VKal | Vanha Kalevala (1835) |
| vkgerm | varhaiskantagermaani(nen) |
| vklp | varhaiskantalappi |
| vksm | varhaiskantasuomi |
| vlat | vulgaarilatina (600 jKr.–), kansanlatina |
| vog | voguli |
| vogE | etelävoguli (Tavdan voguli) |
| vogI | itävoguli (Kondan voguli) |
| vogL | länsivoguli |
| vogP | pohjoisvoguli (kirjakieli) |
| vok. | vokaali(nen) |
| vokat. | vokatiivi |
| volg | volgalainen, volgalais- |
| votj | votjakki |
| votjM | Malmyžin votjakkimurre |
| votjU | Uržumin votjakkimurre |
| VR | Variarum Rerum Vocabula Latina, cum Svetica et Finnonica interpretatione (1644). |
| vransk | vanha ranska |
| vur | varhaisempi uusruotsi (1526–1732) |
| välit. | välityksellä |
| yhd. | yhdyssana, ‑sanoja |
| yks. | yksikkö |
| yksip. | yksipersoonainen |
| yl. | yleinen, yleisesti, yleensä |
| yleisk. | yleiskieli, ‑kielessä |
| yleislp | yleislappalainen sana; esiintyy kaikissa päämurteissa |
| Yrjö-Koskinen | Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen (alk. Georg Zacharias Forsman; 1830–1903), historiantutkija, professori, senaattori. Runsaasti historiaa käsitteleviä tutkimuksia ja muita kirjoitelmia. |
| ys | yläsaksa (vrt. kys mys uys) |
| YSatak | Ylä-Satakunta |
| JAejmelaeus | Johannes Aejmelaeus (1718–1805), Isonkyrön kirkkoherra. Suomenkielinen ruumissaarna 1779. |
| KAejmelaeus | Karl Aejmelaeus (1796–1870), Paltamon, sittemmin Pyhäjoen kirkkoherra. Suomennos Yhteinen historia 1847. |
| äänt. | äänteellinen, äänteellisesti |
Stadin slangin etymologinen sanakirja
Lyhenteet
| adj. | adjektiivi |
| akk. | akkusatiivi(muoto) |
| Am | Amerikassa (englannin kieli) |
| arab | arabia |
| ark. | arkikieli |
| as | alasaksa |
| bulg | bulgaria |
| deskr. | deskriptiivinen, kuvaileva |
| ekspr. | ekspressiivinen, ilmaisullinen |
| engl | englanti |
| esp | espanja |
| femin. | feminiini (kieliopillinen suku) |
| gen. | genetiivi |
| germ | germaaninen (kieli) |
| goot | gootti |
| hn. | henkilönnimi |
| holl | hollanti |
| id. | (lat.) idem, sama (merkitys) |
| ieur | indoeurooppalainen |
| ilm. | ilmeisesti |
| imperf. | imperfekti(muoto) |
| ink | inkeroinen, inkeroismurre (suomen lähisukukieli) |
| interj. | interjektio, huudahdussana |
| isl | islanti |
| ital | italia |
| jap | japani |
| jk | joku |
| jkn | jokin |
| jnk | jonkin |
| ka | karjala |
| kansanlat | kansanlatina |
| kas | keskialasaksa (keskeinen lainalähde useille ruotsin sanoille) |
| kr | kreikka |
| kys | keskiyläsaksa |
| käsik. | käsikirjoitus |
| lastenk. | lastenkieli, hoivakieli |
| lat | latina |
| liett | liettua |
| mask. | maskuliini (kieliopillinen suku) |
| merk. | merkitys |
| mn | muinaisnorja, muinaislänsiskandinaavi |
| mon. | monikko, monikollinen |
| mr | muinaisruotsi |
| murt. | murteissa |
| mus. | musiikkitermi(nä) |
| mys | muinaisyläsaksa |
| myöh. | myöhemmin |
| määr. | määräinen (definiittinen) muoto |
| no | norja |
| onomat. | onomatopoieettinen, ääntä jäljittelevä |
| pers | persia |
| pn. | paikannimi |
| pron. | pronomini |
| puhek. | puhekieli(nen) |
| puol | puola |
| ransk | ranska |
| resipr. | resiprookkinen, kahden välinen |
| rinn. | rinnakkaismuoto(ja) |
| ru | ruotsi |
| s. | substantiivi |
| sa | saksa |
| sanskr | sanskrit |
| skand | skandinaavinen |
| slovak | slovakki |
| sloven | sloveeni |
| sm | suomi |
| sot. | sotilasslangi |
| ta | tanska |
| tsek | tsekki |
| turk | turkki |
| ukr | ukraina |
| unk | unkari |
| v. | verbi |
| vanh. | vanhempi kielimuoto |
| ven | venäjä |
Merkit
| < | merkin jäljessä on kieli (ja sen sana), josta sana on lainattu |
| > | merkin jäljessä on kieli (ja sen sana), johon sana on lainattu |
| << | osoittaa kaukaisempaa lainalähdettä (esim. latina) ilman välittäviä kieliä |
| ? < | epävarma laina |
| ?? < | erittäin epävarma laina |
| <- | osoittaa kielensisäistä sananmuodostusta, esimerkiksi johdosta |
| = | osoittaa sanan etymologista vastinetta, esimerkiksi ruotsin sanalla tanskassa tai suomen sanalla karjalassa tai muussa sukukielessä |
| ? = | epävarma etymologinen vastine sukukielessä |