Lähteet
- Tämän julkaisun lähteet
- Etymologisen täydennysosan lähteet
- Suomen sanojen alkuperä -teoksen lähteet
- Stadin slangin etymologisen sanakirjan lähteet
Tämän julkaisun lähteet
Suomen etymologinen sanakirja koostuu seuraavista sanakirja-aineistoista:
SSA 1992–2000 = Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. 1–3.
Päätoim. Erkki Itkonen & Ulla-Maija Kulonen (nyk. Forsberg).
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1992–2000.
SSES 2021 = Forsberg, Ulla-Maija 2021: Stadin slangin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus.
KR 2021 = Ruppel, Klaas 2021: Etymologinen täydennysosa ja SSA:n artikkelien kommentit.
Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.
KA 2023 = Aapala, Kirsti 2023: Etymologinen täydennysosa ja SSA:n artikkelien kommentit.
Helsinki: Kotimaisten kielten keskus.
(Vuoden 2021 julkaisun tietoja on tarvittaessa muokattu, korjattu ja ajantasaistettu.)
(Vuoden 2021 julkaisun tietoja on tarvittaessa muokattu, korjattu ja ajantasaistettu.)
Etymologisen täydennysosan lähteet
Álgu-tietokanta. Kotimaisten kielten keskus. https://kaino.kotus.fi/algu/.
Anhava, Jaakko 1998: Maailman kielet ja kielikunnat. Helsinki: Gaudeamus.
Dictionnaire historique de la langue française. Päätoim. Alain Rey. Paris: Le Robert. Ensimmäinen painos 1992, neljäs painos 2016.
Duden. Das Große Fremdwörterbuch. Herkunft und Bedeutung der Fremdwörter. Päätoim. Günther Drosdowski. Mannheim: Dudenverlag 1994.
Genaust, Helmut 2012: Etymologisches Wörterbuch der botanischen Pflanzennamen. Kolmas, uudistettu painos. Hamburg: Nikol Verlagsgesellschaft.
Häkkinen, Kaisa 2004: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Häkkinen, Kaisa 2013: Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja. Turku: Turun yliopisto.
Hämäläinen, Simo 1963: Suomalainen sotilasslangi. Ensimmäinen osa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Karttunen, Klaus 2013: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus.
Kluge, Friedrich 1967 [1883]: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Toim. Walther Mitzka. 20., uudistettu painos. Berlin: Walter de Gruyter.
Kluge, Friedrich 2011 [1883]: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Toim. Elmar Seebold. 25., uudistettu painos. Berlin: De Gruyter.
Koukkunen, Kalevi 1990: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. Porvoo: WSOY.
Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. 1–3. Toim. A. D. Kylstra, Sirkka-Liisa Hahmo, Tette Hofstra & Osmo Nikkilä. Amsterdam: Rodopi 1991–2012.
Online Etymology Dictionary. https://www.etymonline.com.
Oxford English Dictionary (OED). https://www.oed.com.
Suomen vanhimman sanaston etymologinen verkkosanakirja (EVE). https://blogs.helsinki.fi/etymologinenverkkosanakirja/.
Svenska Akademiens ordbok (SAOB). https://www.saob.se.
Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien (SO). https://svenska.se.
Turtia, Kaarina 2009: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Otava.
Wikipedia, den fria encyklopedin. https://sv.wikipedia.org.
Wikipedia, die freie Enzyklopädie. https://de.wikipedia.org.
Wikipédia, l’encyclopédie libre. https://fr.wikipedia.org.
Википедию, свободную энциклопедия. https://ru.wikipedia.org.
Wikipedia, the free encyclopedia. https://en.wikipedia.org.
Wikipedia, vapaa tietosanakirja. https://fi.wikipedia.org.
Suomen sanojen alkuperä -teoksen lähteet
Asteriskilla (*) merkittyihin sarjoihin kuuluville teoksille on annettu oma monografialyhenne. Sarjan lyhenne esiintyy monografialyhenteen selityksessä.
Lyhenteen yhteydessä esiintyvä enintään yhden viivan sisältävä vuosiluku on sellaisenaan sama kuin viitteessä oleva. Muiden vuosilukujen kohdalla menettely on seuraavanlainen:
- Merkillä / varustetut vuosiluvut ovat teoksen eri niteiden ilmestymisvuosia, ja näistä yksi, samoin kuin niteen numero, esiintyy viitteessä.
- Kahdella lyhyellä viivalla ( - - ) on merkitty pidempää ilmestymisaikaa. Viitteessä esiintyy jokin tälle välille sijoittuva vuosiluku. Myös niteen numero sisältyy viitteeseen.
AAA = Acta Academiae Aboensis. Humaniora. Åbo 1921–.
AASF B = Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Ser. B. Helsinki 1909–.
Abajev 1958/1973/1979/1989 ESOset = В. И. Абаев: Историко-этимологический словарь осетинского языка 1–4. Москва, Ленинград.
ABäG = Amsterdamer Beiträge zur älteren Germanistik. Amsterdam.
*AD = Acta et Commentationes Universitatis Dorpatensis (Tartuensis).
Adelung 1793/1796/1798/1801 WHd = Johann Christoph Adelung: Grammatisch-kritisches Wörterbuch der Hochdeutschen Mundart, mit beständiger Vergleichung der übrigen Mundarten, besonders aber der Oberdeutschen 1–4. Leipzig.
ADSEO = Annali del Dipartimento di Studi dell’Europa Orientale. Instituto universitario Orientale. Sezione II Linguistico-Filologica. Napoli.
AEH = Acta Ethnographica Academiae Scientiarum Hungaricae. Budapest 1950–.
Ahlqvist 1854 Bidrag = August Engelbrekt Ahlqvist: Bidrag till Finska språkforskningens historia före Porthan. Helsingfors.
Ahlqvist 1856 WotGr = August Ahlqvist: Wotisk grammatik jemte språkprof och ordförteckning. ASSF 5.
Ahlqvist 1859 Anteckn = Aug. Ahlqvist: Anteckningar i Nord-Tschudiskan. ASSF 6.
Ahlqvist 1859 Muistelmia = Aug. Ahlqwist: Muistelmia matkoilta Wenäjällä vuosina 1854–1858. Helsinki.
Ahlqvist 1861 MMdGr = August Ahlquist: Versuch einer Mokscha-Mordwinischen Grammatik nebst Texten und Wörterverzeichniss. St. Petersburg.
Ahlqvist 1867/1872/1874 Auszüge = August Ahlqvist: Auszüge aus einer neuen Grammatik der finnischen Sprache. ASSF 9:2, 10.
Ahlqvist 1871 hama = August Ahlqvist: Om finska ordet hama. ÖFVS 13 45–48.
Ahlqvist 1871 KO = August Ahlqvist: De vestfinska språkens kulturord. Ett linguistiskt bidrag till Finnarnes äldre kulturhistoria. Helsingfors.
Ahlqvist 1875 KW = August Ahlqvist: Die Kulturwörter der westfinnischen Sprachen. Ein Beitrag zu der älteren Kulturgeschichte der Finnen. Deutsche, umgearbeitete Ausgabe. Helsingfors.
Ahlqvist 1876 Kort = August Ahlqvist: Kortbenämningar i finskan. ÖFVS 18.
Ahlqvist 1877 SKR = Aug. Ahlqvist: Suomen kielen rakennus. Vertaavia kieliopillisia tutkimuksia 1. Nominien synty ja taivutus. Suomalainen runo-oppi. Helsinki.
Ahlqvist 1879 EtymLex = Aug. Ahlqvist: Om möjligheten af ett finskt-ugriskt etymologiskt lexikon och om Donners komparativa ordbok. ÖFVS 21 83–135.
Ahlqvist 1880 NOstj = August Ahlqvist: Ueber die Sprache der Nord-Ostjaken. Sprachtexte, Wörtersammlung und Grammatik. Helsingfors.
Ahlqvist 1887 KalKarj = Kalevalan karjalaisuus. Kalevalasta itsestään ja muualta todistanut August Ahlqvist. Helsinki.
Ahlqvist 1889 Ångbadet = August Ahlqvist: Ytterligare om det finskt-ryska ångbadets ursprung. Aftryck ur Finska Läkaresällskapets Handlingar 31:11. Helsingfors 1889.
Ahrens 1843 GrEhstn = Eduard Ahrens: Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes. Reval.
Ahrens 1853 GrEhstn = Eduard Ahrens: Grammatik der Ehstnischen Sprache Revalschen Dialektes 1–2. Zweite umgearbeitete Auflage. Reval.
Airila 1940/1946/1952 Johdatusta = Martti Airila: Johdatusta kielen teoriaan 1–3. Porvoo, Helsinki.
AL = Acta linguistica. Copenhagen 1939–.
ALH = Acta Linguistica Academiae Scientiarum Hungaricae. Budapest 1951–.
Aminoff 1869 WirSS = Torsten G. Aminoff: Wirolais-Suomalainen Sanakirja Satukokoukseen: Eestirahwa Ennemuistesed jutud. Helsinki.
Anderson 1879 Studien = Nikolai Anderson: Studien zur Vergleichung der ugrofinnischen und indogermanischen Sprachen 1. Dorpat. (= VGEG 9 s. 49–.)
Anderson 1893 Wandl = Nikolai Anderson: Wandlungen der anlautenden dentalen spirans im ostjakischen. MP 7:40:2.
ANF = Arkiv för nordisk filologi. Kristiania 1883–88. — Ny följd. Lund 1889–.
Angere 1956 UJF = Johannes Angere: Die uralo-jukagirische Frage. Uppsala.
Ankeria 1951 Tschuk = Juho Ankeria: Das Verhältnis der tschuktschischen Sprachgruppe zu dem uralischen Sprachstamme. UUÅ 1951:9 109–50.
Ankeria 1954 UralEtym = Juho Ankeria: Einige uralische Etymologien. UUÅ 1954:10 119–124.
ÁNyT = Általános nyelvészeti tanulmányok. Budapest 1963–.
APhS = Acta Philologica Scandinavica. København 1926–.
Ariste 1933 ERL = Paul Ariste: Eesti-rootsi laensõnad eesti keeles. AD 29:3.
Ariste 1939 Hiiu häälikud = Paul Ariste: Hiiu murrete häälikud. AD 47:1.
Ariste 1939 Pühalepa = Paul Ariste: Murdenäiteid Pühalepa kihelkonnast. AD 47:2.
Ariste 1940 Etüm = Paul Ariste: Etümoloogilisi märkmeid 1. AD 49:1.
Ariste 1941 HiiuKvant = Paul Ariste: Hiiu murrete häälikute kvantiteedist. AD 49:5.
Ariste 1941 VaNäiteid = Paul Ariste: Vadja keelenäiteid. AD 49:6.
Ariste 1953/1955 Primetš = П. А. Аристэ: Примечания (Л. Хакулинен: Развитие и структура финского языка 1: 290–306, 2: 278–86. Москва).
ArxT = Arx Tavastica. Hämeenlinnan historiallisen seuran julkaisu. Hämeenlinna 1967–.
ASlPh = Archiv für slavische Philologie. Berlin 1875–1929.
ASLU = Acta Societatis Linguisticae Upsaliensis. (Acta Universitatis Upsaliensis.) Nova series. Stockholm.
*ASSF = Acta Societatis Scientiarum Fennicae. Helsingforsiae 1842–.
ASSU = Acta Litteraria et Scientiarum Sueciae. Upsala 1739–.
ASÖ = Arkiv för svenska Österbotten. Vasa 1922–.
AUSB = Annales Universitatis Scientiarum Budapestiensis de Rolando Eötvös nominatae. Sectio linguistica. Budapest 1970–.
Baltistica = Baltistica. Vilnius 1965–.
BaltL = Baltische Lande. Leipzig 1939.
Bárczi 1951 TihA = Bárczi Géza: A Tihanyi apátság alapítólevele mint nyelvi emlék. Budapest.
Bárczi 1953 Bev = Bárczi Géza: Bevezetés a nyelvtudományba. Budapest.
Bárczi 1958 Htört = Bárczi Géza: Magyar hangtörténet. Második, bővített kiadás. Budapest.
BB = Beiträge zur Kunde der indogermanischen Sprachen. Hrsg. Adalbert Bezzenberger & Walther Prellwitz. Göttingen 1877–1906.
BE = Beiträge zur Kunde Estlands. Reval 1873–.
Becker 1824 FGr = Reinhold von Becker: Finsk Grammatik. Åbo.
Bergman 1969 Ord = Gösta Bergman: Ord med historia. Stockholm.
Bergman 1990 Ord = Gösta Bergman: Ord med historia. 2. uppl. Stockholm.
Bergsland 1946 Røros-lpGr = Knut Bergsland: Røros-lappisk grammatik. Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Serie B 43. Oslo.
Beronka 1922 SynIagttagelser = Johan Beronka: Syntaktiske iagttagelser fra de finske dialekter i Vadsø og Porsanger. SkrNVS 1921:10. Kristiania.
Beőthy 1967 BezHimm = Erzsébet Beőthy: Die Bezeichnungen für Himmelsrichtungen in den finnisch-ugrischen Sprachen. IUPUAS 84.
*BFVS = Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk. Helsingfors 1858–.
Bielenstein 1863/1864 LettSpr = A. Bielenstein: Die Lettische Sprache nach ihren Lauten und Formen 1–2. Berlin.
Bielenstein 1907/1918 Holzb = A. Bielenstein: Die Holzbauten und Holzgeräte der Letten 1. St. Petersburg, 2. Petrograd.
Bielfeldt 1965 SlLwNHD = Hans Holm Bielfeldt: Die Entlehnungen aus den verschiedenen slavischen Sprachen im Wortschatz der neuhochdeutschen Schriftsprache. Sitzungsberichte der Deutschen Akademie der Wissenschaften zu Berlin. Klasse für Sprachen, Literatur und Kunst 1965:1. Berlin.
Bilmark & Collin 1764/1766 OrigFenn = J. Bilmark & Fr. Collin: De origine Fennorum. Aboae.
Blomstedt 1869 HB = Oskar Aukusti Frithiof Blomstedt: Halotti beszéd ynnä sen johdosta Wertailevia Tutkimuksia Unkarin, Suomen ja Lapin Kielissä. Helsinki.
BN = Beiträge zur Namenforschung. Heidelberg.
Boecler & Kreutzwald 1854 Ehsten = Johann Wolfgang Boecler & Fr. R. Kreutzwald: Der Ehsten abergläubische Gebräuche, Weisen und Gewohnheiten. St. Petersburg.
BOH = Bibliotheca Orientalis Hungarica. Budapest 1928–.
BP = Bulletin de la Classe historico-philologique de l’Académie Impériale des Sciences de Saint-Pétersbourg. –1859.
BP2 = Bulletin de l’Académie Impériale des Sciences de Saint-Pétersbourg. –1893.
Brenner 1716 Kirje = Elias Brennerin kirje Erik Benzeliukselle 7.6.1716. (Julk. E. N. Setälä 1892 Suomi 3:5 259–61; lähteen yhteydessä esiintyvä sivunumero on kyseisen Suomi-kirjan sivunumero.)
BRosen = Beiträge zur genaueren Kenntnis der ehstnischen Sprache. Hrsg. J. H. Rosenplänter. Pernau 1813–32.
Bsl = Balticoslavica. Wilno 1933–38.
Bubrih 1948 IstFon = Д. В. Бубрих: Историческая фонетика финского-суоми языка. АН СССР Карело-финская научно-исследовательская база. Институт истории, языка и литературы. Советское финно-угроведение 8. Петрозаводск.
Budenz 1869/1870 UgrSprSt = Jos. Budenz: Ugrische Sprachstudien 1–2. Pest.
Budenz 1879 Verzw = Jos. Budenz: Ueber die Verzweigung der ugrischen Sprachen. Separatabdruck aus der Festschrift zur fünfzigjährigen Doctorjubiläum des Herrn Professor Benfey. Beiträge zur Kunde der Indogermanischen Sprachen IV. Göttingen.
Budkavlen = Budkavlen. Organ för Brages sektion och Institutet för nordisk etnologi vid Åbo Akademi. 1922–.
Būga 1908 AistSt = K. Būga: Aistiški studijai. Tyrinėjimai lygintinjo prūsų, latvjų ir liėtuvjų kalbômoksljo srityję. I-oji dalis. Peterburgas.
Būga 1922 KS = K. Būga: Kalba ir senovė. Kaunas.
Bure 1626 OrbArctoi = Anders Bure: Orbis Arctoi Imprimisque Regni Sueciae Descriptio. Pohjoismaiden kuvaus. Suomennos, johdanto, selitykset Tuomo Pekkanen. Mikkeli 1985.
Burrow 1959 Sanskrit = T. Burrow: The Sanskrit Language. 2nd edition. London.
Butkov 1842 OFSlovah = П. Бутковъ: О финскихъ словахъ въ русскомъ языкѣ и о словахъ русскихъ и финскихъ, имѣющихъ одинакое знаменованiе. Санктпетербургъ.
Campbell 1948 Vildmark = Åke Campbell: Från vildmark till bygd. Uddevalla.
Carlsson 1869 Pirkkala = Vilh. Carlsson: Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjäästä. P 1.
Castrén 1844 EGS = M. A. Castrén: Elementa Grammatices Syrjaenae. Helsingforsiae.
Castrén 1845 EGTsch = M. A. Castrén: Elementa Grammatices Tscheremissae. Kuopio.
Castrén 1845 EinflLp = M. A. Castrén: Vom Einflusse des Accents in der lappländischen Sprache. St. Petersburg.
Castrén 1849 Ostj = M. A. Castrén: Versuch einer Ostjakischen Sprachlehre nebst kurzem Wörterverzeichniss. St. Petersburg.
Castrén 1853 FMyt = M. A. Castréns föreläsningar i Finsk Mytologi. Nordiska resor och forskningar 3. Helsingfors.
Castrén 1853 - - 1862 Reisen = M. Alexander Castrén’s Nordische Reisen und Forschungen. Im Auftrage der Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften herausgegeben von Anton Schiefner. 1–12. St. Petersburg.
Castrén 1855 WvSam = M. A. Castrén’s Wörterverzeichnisse aus den samojedischen Sprachen (= Reisen 8).
Castrén 1858 Ostj2 = M. A. Castrén: Versuch einer Ostjakischen Sprachlehre nebst kurzem Wörterverzeichniss. Zweite verbesserte Auflage. St. Petersburg.
CB = Commentationes Balticae. Bonn 1954–.
CIFU = Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum Budapestini habitus 20.–24. IX. 1960. Budapest 1963.
CILT = Current issues in linguistic theory. Amsterdam studies in the theory and history of linguistic science 4. Amsterdam.
CL = Collection linguistique publiée par la Société de Linguistique de Paris.
COIFU = Congressus Octavus Internationalis Fenno-Ugristarum 10.–15.8.1995. 1–2 1995, 3–8 1996. Jyväskylä.
Collinder 1929 Quant = Björn Collinder: Über den finnisch-lappischen quantitätswechsel 1. UUÅ 1929:1.
Collinder 1932 Lapparna = Björn Collinder: Lapparna, deras kultur och arbetsliv. Stockholm.
Collinder 1932/1941 Urgerm = Björn Collinder: Die urgermanischen lehnwörter im finnischen 1–2. SkrVSU 28:1, 34:3.
Collinder 1934 IUS = Björn Collinder: Indo-uralisches sprachgut. UUÅ 1934:1.
Collinder 1940 Jukag = Björn Collinder: Jukagirisch und Uralisch. UUÅ 1940:8.
Collinder 1941 Vokalharm = Björn Collinder: Das Alter der Vokalharmonie in den uralischen Sprachen. UUÅ 1942.
Collinder 1945 IUN = Björn Collinder: Indo-uralische Nachlese. UUÅ 45:12.
Collinder 1948 Parenté = Björn Collinder: La parenté linguistique et le calcul des probabilités. UUÅ 48:13.
Collinder 1949 Lapps = Björn Collinder: The Lapps. New York.
Collinder 1949 LpJukk = Björn Collinder: The Lappish dialect of Jukkasjärvi. SkrVSU 37:3.
Collinder 1953 Lapparna = Björn Collinder: Lapparna. En bok om samefolkets forntid och nutid. Stockholm.
Collinder 1954 IUF = Björn Collinder: Zur indo-uralischen Frage. UUÅ 1954:10.
Collinder 1954 Proto-LpSam = Björn Collinder: Proto-Lappish and Samoyed. UUÅ 1954:10.
Collinder 1957 Survey = Björn Collinder: Survey of the Uralic languages. Appendix to Fenno-Ugric Vocabulary. Uppsala.
Collinder 1957 UJN = Björn Collinder: Uralo-Jukagirische Nachlese. UUÅ 1957:12.
Collinder 1960 CompGr = Björn Collinder: Comparative grammar of the Uralic languages. Uppsala.
Collinder 1964 SvLpO = Björn Collinder: Ordbok till Sveriges lapska ortnamn. Uppsala.
Collinder 1965 HUV = Björn Collinder: Hat das Uralische Verwandte? Eine sprachvergleichende Untersuchung. Acta Universitatis Upsaliensis. Acta Societatis Linguisticae Upsaliensis. Nova Series 1:4. Uppsala.
Comparetti 1892 Kal = Domenico Comparetti: Der Kalewala oder die traditionelle Poesie der Finnen. Historisch-kritische Studie über den Ursprung der grossen nationalen Epopöen. Deutsche, vom Verfasser autorisirte und durchgesehene Ausgabe. Halle.
Corominas 1976 DECast = Joan Corominas: Diccionario crítico etimológico de la lengua Castellana 1–4. 3 p. Madrid.
CQuaIFU = Congressus Quartus Internationalis Fenno-Ugristarum Budapestini habitus Anno 1975. 1–3. Budapest 1975, 1980, 1981.
CQuiIFU = Congressus Quintus Internationalis Fenno-Ugristarum Turku 20.–27. VIII 1980. 1–7. Turku 1980, 1981.
CSecIFU = Congressus Secundus Internationalis Fenno-Ugristarum Helsinki 23.–28. VIII 1965. 1–2. Helsinki 1968.
CSepIFU = Congressus septimus internationalis fenno-ugristarum Debrecen 27.VIII.–2.IX.1990. 1–6. Debrecen 1990.
CSexIFU = Congressus sextus internationalis fenno-ugristarum 24.–30. VII 1985 Syktyvkar. Thesen 1–5. Syktyvkar 1985.
CSSF = Commentationes Humanarum Litterarum. Societas Scientiarum Fennica. Helsingfors 1922–.
*CT = Castrenianumin toimitteita. Helsinki.
CTIFU = Congressus Tertius Internationalis Fenno-Ugristarum Tallinnae habitus 17.–23. VIII 1970. Pars 1. Tallinn 1975.
CzF = A magyar nyelv szótára. Készítették Czuczor Gergely és Fogarasi János. 1–6. Budapest 1862 - - 1874.
Décsy 1959 UngLw = Gyula Décsy: Die ungarischen Lehnwörter der bulgarischen Sprache. Wiesbaden.
Décsy 1965 Einführung = Gyula Décsy: Einführung in die finnisch-ugrische Sprachwissenschaft. Wiesbaden.
DEWOS = Wolfgang Steinitz: Dialektologisches und etymologisches Wörterbuch der ostjakischen Sprache. Berlin 1966–91 (vuosiluku on ao. vihon ilmestymisvuosi).
DHistFr 1992 = Dictionnaire historique de la langue française. Sous la direction de Alain Rey. Paris.
Diefenbach 1851 VWGoth = Lorenz Diefenbach: Vergleichendes Wörterbuch der gothischen Sprache 1–2. Frankfurt am Main.
Diefenbach 1880 Völkerkunde = Lorenz Diefenbach: Völkerkunde Osteuropas, insbesondere der Haemoshalbinsel und der unteren Donaugebiete 1–2. Darmstadt.
Dobrovsky n. 1795 Käsik = Josef Dobrovský: luettelo suomeen saaduista venäläisistä lainasanoista. (Julk. Richard Pražák Vir 1969 32.)
Doerfer 1965–1967 TürkMongEl = Gerhard Doerfer: Türkische und mongolische Elemente im Neupersischen 2, 3. Veröffentlichungen der orientalischen Kommission 19, 20. Wiesbaden.
Donner & Joki 1944 KamW = Kai Donners Kamassisches Wörterbuch nebst Sprachproben und Hauptzügen der Grammatik. Bearbeitet und herausgegeben von A. J. Joki. L 8.
O. Donner 1865 PersPron = O. Donner: Das Personalpronomen in den altaischen Sprachen 1. Die finnischen Sprachen. Berlin.
O. Donner 1875 Boningsplatser = O. Donner: Om finnarnes forna boningsplatser i Ryssland. BFVS 24 (= 1936 SUST 71 17–50).
O. Donner 1876 LiederLp = Otto Donner: Lieder der Lappen. Helsingfors.
O. Donner 1879 Verwandtschaft = O. Donner: Die gegenseitige Verwandtschaft der Finnisch-Ugrischen Sprachen. ASSF 11.
O. Donner 1880 JämfLex = O. Donner: Angående möjligheten af ett finskt-ugriskt jämförande lexikon och hr. Ahlqvists granskning af frågan. ÖFVS 22 38–66.
O. Donner 1881 SamFUgr = O. Donner: Die Samojedischen Sprachen und die Finnisch-Ugrischen. Atti del IV Congresso Internazionale degli Orientalisti, tenuto in Firenze nel settembre 1878. 2: 231–51. Firenze 1881.
EAYb = Eurasian Studies Yearbook. Continuation of Ural-Altaische Jahrbücher / Ural-Altaic Yearbook. Bloomington, Indiana. 65–. 1993–.
EEurop = Ethnologia Europaea. Paris.
EEW = Julius Mägiste: Estnisches etymologisches Wörterbuch 1–12. Moniste. Helsinki 1982–83.
EF = Ethnologia Fennica. Finnish Studies in Ethnology. Seurasaarisäätiö. Helsinki 1971–.
ÉFOu = Études Finno-Ougriennes. Paris 1964–.
EIRJa = Этимологические исследования по русскому языку. Москва 1960–.
EKAT = Eesti keele Arhiivi toimetised. Tartu.
EKeel = Eesti Keel. Tartu 1922–40.
EKET = Alo Raun: Eesti keele etümoloogiline teadmik. Rooma, Toronto 1982.
EKirj = Eesti Kirjandus. Tartu 1906–40.
EKK = Eesti keel ja kirjandus. Tartu 1941.
Ekman 1847 Runö = Fredric Joachim Ekman: Beskrifning om Runö i Liffland. Tavastehus.
EKST = Eesti Kirjanduse Seltsi toimetused. Tartu.
EMA = Ethnograafia Muuseumi Aastaraamat 16–. Tallinn 1939–. (Vrt. ERMA.)
EPhK = Egyetemes Philologiai Közlöny. Budapest 1877–.
Erdélyi 1969 SlkWv = István Erdélyi: Selkupisches Wörterverzeichnis. Tas-Dialekt. Budapest.
EREA = Eesti rahva etnilisest ajaloost. Tallinn 1956.
ERMA = Eesti rahva muuseumi aastaraamat 1–14. Tartu 1925–39. Uus sari 15–. Tartu 1947–.
Ernout & Meillet 1951 DELL = Dictionnaire étymologique de la langue latine. Histoire des mots par A. Ernout et A. Meillet. Troisième édition. Paris.
ÉrtNySzt = Értekezések a Magyar Tudományos Akadémia Nyelv- és Széptudományi Osztálya köréből. Budapest 1867–.
ERV = Eesti rahvalaule viisidega. Tallinn 1956–.
ESA = Emakeele Seltsi Aastaraamat. Tallinn 1955–.
Esit = esitelmä (painamaton).
EST = Emakeele Seltsi Toimetised. Tallinn 1958–.
ETAA = Eesti teaduste akadeemia aastaraamat. Tartu 1940.
ETAK = Eesti NSV Teaduste Akadeemia Keele ja Kirjanduse Instituudi uurimused. Tallinn 1956–.
ETAT = Eesti NSV Teaduste Akadeemia toimetised. Tallinn 1952–.
Ethn = Ethnographia. Budapest 1890–.
EthnM = Ethnologische Mitteilungen aus Ungarn. Kolozsvár, Budapest 1887–1905.
ETRA = Eesti Teadusliku Seltsi Rootsis Aastaraamat (= Annales Societatis Litterarum Estonicae in Svecia). Stockholm, Lund 1945–.
EtSz = Zoltán Gombocz & János Melich: Lexicon critico-etymologicum linguae hungaricae — Magyar etymologiai szótár 1. 1914–30, 2. 1934–44. Budapest.
Eurasia = Eurasia septentrionalis antiqua. Helsinki 1927–38.
Eurasiatica = Eurasiatica. Quaderni del Dipartimento di Studi Eurasiatici Università degli Studi di Venezia.
Eurén 1860 SRS = G. E. Eurén: Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja. Hämeenlinna.
Euroasiatica. Folia philologica AION-Sl Suppleta A Nullo Minissi edita. Napoli 1970–.
P. A. Europaeus 1782 Käsik = P. A. Europaeus: Suomalais-venäläisiä sanavertailuja, ks. Plöger 1973 RL.
Europaeus 1853 Räkneorden = D. E. D. Europaeus: Komparativ framställning af de finsk-ungerska räkneorden. Helsingfors.
Europaeus 1863 Urstamm = D. E. D. Europaeus: Vorläufiger Entwurf über den Urstamm der indoeuropäischen Sprachfamilie und seine vor-indoeuropäischen Abzweigungen, namentlich die finnisch-ungarische. Helsingfors.
Europaeus 1870 Zahlwörter = D. E. D. Europaeus: Die Stammverwandtschaft der meisten Sprachen der alten und australischen Welt. — Die Zahlwörtertabelle 1. Neue Auflage. St. Petersburg.
EWD = Etymologisches Wörterbuch des Deutschen 1–3. Erarbeitet von einem Autorenkollektiv des Zentralinstituts für Sprachwissenschaft unter der Leitung von Wolfgang Pfeifer. Berlin 1989.
EWD3 = Wolfgang Pfeifer: Etymologisches Wörterbuch des Deutschen. Taschenbuchausgabe 3. Auflage. 1997 München.
EWUng = Etymologisches Wörterbuch des Ungarischen 1. A–Kop 1993, 2. Kor–Zs 1995. Loránd Benkő (Hrsg.), Károly Gerstner, Antónia S. Hámori, Gábor Zaicz et. al. Budapest.
EÜSA = Eesti üliõpilaste seltsi aastaraamat. Tartu.
Fabritius 1766 Diss = Dissertatio gradualis, de amplitudine linguae fennicae quam praeside Henrico Hyllén submittit Johannes Fabritius. Aboae.
Falk 1919 Kleiderkunde = Hjalmar Falk: Altwestnordische Kleiderkunde. Skrifter utgit av Videnskapsselskapet i Kristiania 2. Historisk-Filosofisk Klasse. Kristiania.
Falk & Torp 1903/1906 EO = Hjalmar Falk og Alf Torp: Etymologisk ordbog over det norske og det danske sprog 1–2. Kristiania.
Falk & Torp 1910/1911 EW = H. S. Falk & Alf Torp: Norwegisch-Dänisches etymologisches Wörterbuch 1–2. Heidelberg.
Falusy 1901 nk = Falusy Béla: A finn-ugor nk nt mp hangkapcsolatoknak és megfelelőiknek összeállitása. Budapest.
FAT = Finlands allmänna tidning. Helsingfors.
Fataburen = Fataburen. Kulturhistorisk tidskrift. Nordiska museet. Stockholm 1906–30. Nordiska museets och Skansens årsbok. Stockholm 1931–.
Feist 1913 Kultur = S. Feist: Kultur, Ausbreitung und Herkunft der Indogermanen. Berlin.
Feist 1914 Indogerm = S. Feist: Indogermanen und Germanen. Halle.
Feist 1939 VWGot = Sigmund Feist: Vergleichendes Wörterbuch der gotischen Sprache. Dritte neubearbeitete und vermehrte Auflage. Leiden.
Fellman 1906 Anteckn = Jacob Fellman: Anteckningar under min vistelse i Lappmarken 2. Helsingfors.
Fennistica = Fennistica. Åbo Akademi, suomen kielen laitos. Turku.
Fenno-ugr = Fenno-ugristica. Tartu 1975–.
Fenno-Ugrica = Fenno-Ugrica 4. 1931 Helsinki, 5. 1936 Tallinn.
FFC = FF Communications. Helsinki 1910–.
FFL = Folia Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. 1980–, Tampere.
FinnlEstl = Sprachen in Finnland und Estland. Hrsg. von Pekka Lehtimäki. Wiesbaden 1999.
Fischer 1747 VocSib = Johann Eberhard Fischer: Vocabularium Sibiricum (1747). Der etymologisch-vergleichende Anteil. Bearbeitet und herausgegeben von János Gulya. Opuscula Fenno-Ugrica Gottingensia 7. Frankfurt am Main 1995.
Fischer 1768 SibGesch = Johann Eberhard Fischer: Sibirische Geschichte. St. Petersburg.
Fischer & Schlözer 1770 Quaestiones = Aug. Ludovicus Schlözer: Eberhardi Fischeri Quaestiones Petropolitanae 1) de origine Ungrorum 2) de origine Tatarorum 3) de diversis Shinarum Imperatoris nominibus titulisque 4) de Hyperboreis. Gottingae & Gothae.
Fl = Folk-liv 1937–51, Folk-Liv. Acta Ethnologica et Folkloristica Europaea, 1952–. Stockholm.
FlS = Folklivsstudier. SkrSLS. Helsingfors 1945–.
FM = Finskt Museum. Helsingfors 1894–.
FmS = Folkmålsstudier. Helsingfors 1933–.
FO = Ordbok över Finlands svenska folkmål 1 A–E 1982, 2:1–2 fabbla–gul 1985–88 Olav Ahlbäck, 2:3 gul–hux flux 1991 Olav Ahlbäck & Peter Slotte. Helsingfors.
Fogel 1669 Käsik = Nomenclator Latino Finnicus; Serenissimo Cosimo Magno Etruriae Principi Dicatus & Consecratus a Martino Fogelio Hamburgensi. (Kopio SKS:n kopiosta.)
Forsman (Koskimies) 1891 PakNimistö = A. V. Forsman (Koskimies): Pakanuudenaikainen nimistö. Helsingissä.
Fossenius 1951 Majgren = M. Fossenius: Majgren majträd majstång. Lund.
Fraenkel 1955–62/1965 LitEW = Ernst Fraenkel: Litauisches etymologisches Wörterbuch 1–2. Göttingen.
Freudenthal 1868 Ortnamn = A. O. Freudenthal: Om Ålands ortnamn. BFVS 11.
Friis 1871 LpMyth = J. A. Friis: Lappisk Mythologi, Eventyr og Folkesagn. Christiania.
Friis 1887 OLp = J. A. Friis: Ordbog over det lappiske sprog med latinsk og norsk forklaring samt en oversigt over sprogets grammatik / Lexicon Lapponicum cum interpretatione latina et norvegica adiuncta brevi grammaticae Lapponicae adumbratione. Christiania.
Frisk 1960/1970/1972 GrEW = Hjalmar Frisk: Griechisches etymologisches Wörterbuch 1–3. Heidelberg.
Fritzner 1846 Stockfleths GrLp = Johan Fritzner: Bemaerkninger ved Pastor Stockfleths Grammatik i det lappiske Sprog. 1ste del i Nor. Tidsskrift for Videnskab og Literatur. Udgivet af Det Norske Studentersamfund ved en valgt. Redaction, 111 Binds 4de Hefte, 66–116. Christiania.
Frühgesch = W. Brandenstein: Frühgeschichte und Sprachwissenschaft. Wien 1948.
FT = Finsk Tidskrift. Helsingfors 1876–.
FUE = Fennougristikongressi. Helsinki 23.–28.8.1965. Esitelmien ja tiedonantojen tiivistelmät. Helsinki 1965.
FUF = Finnisch-ugrische Forschungen. Helsingfors 1902–.
FUFA = Finnisch-ugrische Forschungen. Anzeiger. Helsingfors 1902–.
FUM = Finnisch-Ugrische Mitteilungen. Hamburg 1977–.
FUS = Fenno-Ugrica Suecana. Uppsala 1978–.
FUSL = Finsk-ugriska småskrifter utgivna av seminariet för finsk-ugriska språk vid Lunds universitet. Lund.
Futaky 1975 TungLw = István Futaky: Tungusische Lehnwörter des Ostjakischen. VerSUA 10. Wiesbaden.
FUV = Björn Collinder: Fenno-Ugric Vocabulary. Stockholm, Uppsala 1955.
FUV2 = Björn Collinder: Fenno-Ugric Vocabulary. Second Revised Edition. Hamburg, Uppsala 1977.
Gadebusch 1783/1785 LivlG = Fr. K. Gadebusch: Versuche in der livländischen Geschichtskunde und Rechtsgelehrsamkeit (ks. Ariste SbGEG 1935 14).
Gamillscheg 1928/1969 EWFra = Ernst Gamillscheg: Etymologisches Wörterbuch der französischen Sprache. Heidelberg. (1. p. 1928, 2. p. 1969.)
Ganander 1786/1787 NFL = Christfrid Ganander: Nytt Finskt Lexicon 1. 1786, 2–3. 1787. (Käsikirjoitus; näköispainos Porvoo, Helsinki 1937–40. Lehtien numeroimaton puoli on merkitty lehden kääntöpuolen numerolla ja a-kirjaimella.). (Painettu:) Alkuperäiskäsikirjoituksesta ja sen näköispainoksesta toimittanut Liisa Nuutinen. KKTJ 95. Hämeenlinna 1997.
Ganander 1789 MF = Christfrid Ganander: Mythologia Fennica. Åbo.
H. Ganander 1743 GrLapp = Henric Ganander: Grammatica lapponica. Holmiae.
Genetz 1877 KL = Arvid Genetz: Versuch einer karelischen Lautlehre. Helsingfors.
Genetz 1880 TVK = Arvid Genetz: Tutkimus Venäjän karjalan kielestä. Helsinki. (= Suomi 2:14 1881.)
Genetz 1881 SKÄO = Arvid Genetz: Suomen kielen äänne- ja muoto-oppi. Helsinki.
Genetz 1884 TAK = Arvid Genetz: Tutkimus Aunuksen kielestä. Kielennäytteitä, sanakirja ja kielioppi I–XI, 1–194. (= Suomi 2:17 1885.)
Genetz 1890 Partikk = Arvid Genetz: Suomen partikkelimuodot. Helsinki. (= Suomi 3:4 1891; »esitellyt ja selittänyt Arvi Jännes».)
Genetz 1891 KLpS = Arvid Genetz: Kuollan lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä. BFVS 50. Helsingfors.
Genetz 1896 ETV = Arvid Genetz: Ensi tavuun vokaalit suomen, lapin ja mordvan kaksi- ja useampitavuisissa sanoissa. (= Suomi 3:13 1897.)
Genetz 1896 Sgr đ = Arvid Genetz: Suomalais-ugrilainen đ ensimmäisen ja toisen tavuun vokaalien välissä. (Eripainos: Suomi 3:13 1897.)
Genetz 1899 UnkVok = Arvid Genetz: Unkarin ensi tavuun vokaalien suhteet suomalais-lappalais-mordvalaisiin. (= Suomi 3:16.)
GHÅ = Göteborgs högskolas Årsskrift. Göteborg 1895–.
Ginkgo = Der Ginkgo-Baum. Germanistisches Jahrbuch für Nordeuropa. Helsinki.
Gombocz 1938/1940 ÖM = Gombocz Zoltán összegyűjtött művei. Budapest.
Gordejev 1979/1983 EMari = Ф. И. Гордеев: Этимологический словарь марийского языка 1–2. Йошкар-Ола.
Gordejev 1985 LeksMari = Ф. И. Гордеев: Историческое развитие лексики марийского языка. Йошкар-Ола.
Gottlund 1831/1832/1929 Otawa = C. A. Gottlund: Otawa eli Suomalaisia huvituksia 1–2. Tukhulmissa, 3. Helsinki.
Gottlund 1853 Försök = C. A. Gottlund: Försök att förklara de finska stamordens uppkomst. Helsingfors.
Grimm 1847 FW = Jacob Grimm: Über finnische Wörter. Monatsbericht der Königl. Preuss. Akademie der Wissenschaften Juni 1847, s. 175.
Grimm 1848 GeschD = Jacob Grimm: Geschichte der deutschen Sprache 1–2. Leipzig.
Grimm 1853 GeschD2 = Jacob Grimm: Geschichte der deutschen Sprache 1–2. Zweite Auflage. Leipzig.
Grimm 1854 - - 1971 DW = Deutsches Wörterbuch von Jacob Grimm und Wilhelm Grimm. Leipzig.
Grimm KlSchr = Jacob Grimm: Kleinere Schriften 1–8. Berlin 1864–90.
GRM = Germanisch-Romanische Monatsschrift. Heidelberg 1909–.
Grot 1873/1876/1899 Filol = Филологическія разысканія Я. Грота. Санктпетербургъ.
Grünthal 1941 ImsObj = W. Grünthal: Itämerensuomalaisten kielten yksikön nominatiivi objektin edustajana aktiivin yhteydessä. Helsinki.
Grünthal 1997 LivLii = Riho Grünthal: Livvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. CT 51.
Grönholm 1988 RLT = Maija Grönholm: Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa. Åbo.
Gyarmathi 1799 Aff = Samuel Gyarmathi: Affinitas linguae Hungaricae cum linguis Fennicae originis grammatice demonstrata. Nec non vocabularia dialectorum Tataricarum et Slavicarum cum Hungarica comparata. Gottingae.
*H = Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen (Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten). Suomalais-ugrilainen Seura. Helsinki.
Haavio 1942 Kodinh = Martti Haavio: Suomalaiset kodinhaltiat. Porvoo.
Haavio 1950 Väinämöinen = Martti Haavio: Väinämöinen. Suomalaisten runojen keskushenkilö. Porvoo.
Haavio 1959 KJ = Martti Haavio: Karjalan jumalat. Helsinki.
Haavio 1967 SMyt = Martti Haavio: Suomalainen mytologia. Porvoo, Helsinki.
Hager 1793 Neue Beweise = I. Hager: Neue Beweise der Verwandtschaft der Hungarn mit den Lappländern, wider neue Angriffe der Sainovitsischen Abhandlung. Wien.
Hahmo 1994 Grundlexem = Sirkka-Liisa Hahmo: Grundlexem oder Ableitung? Die finnischen Nomina der Typen kämmen und pähkinä und ihre Geschichte. Studia Fennica Linguistica 5. Helsinki.
HAi = Historian aitta. Helsinki 1927–.
HAik = Historiallinen Aikakauskirja. Helsinki 1903–.
Hajdú 1962 FNNy = Hajdú Péter: Finnugor népek és nyelvek. Budapest.
Hajdú 1966 BUNyt = Hajdú Péter: Bevezetés az uráli nyelvtudományba. Budapest.
Hakulinen 1941/1946 SKRK = Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys 1–2. Helsinki.
Hakulinen 1954 Hiukan sanasto-oppia = Lauri Hakulinen: Hiukan sanasto-oppia. Äidinkielen opettajain liiton vuosikokouksessa 7. 1. 1954 pidetty esitelmä.
Hakulinen 1961 SKRK2 = Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Toinen, korjattu painos. Helsinki, Keuruu.
Hakulinen 1968 SKRK3 = Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Kolmas, korjattu ja lisätty painos. Helsinki, Keuruu.
Hakulinen 1969 SSK = Lauri Hakulinen: Suomen sanaston käännöslainoja. Helsinki.
Hakulinen 1979 SKRK4 = Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. Neljäs, korjattu ja lisätty painos. Helsinki, Keuruu.
Halász 1885 - - 1896 SvLp = Halász Ignácz: Svéd-lapp nyelv 1. 1885, 2. 1886, 3. 1887, 4. 1891, 5. 1893, 6. 1896. Budapest.
Hallenius 1732 BorFenn = Matthias Hallenius: De Borea-Fennia. Aboae.
Hansegård 1967 Jukk = Nils Erik Hansegård: Recent Finnish Loanwords in Jukkasjärvi Lappish. Acta universitatis Upsaliensis. Studia Uralica et Altaica Upsaliensia 3. Uppsala.
HArk = Historiallinen arkisto. Helsinki 1866–.
Harva 1928 Para = Uno Holmberg-Harva: Para. Vertaileva tutkimus. TSYJ 7.
Harva 1948 SmMuin = Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. Porvoo.
Hasselbrink 1944 VilhLp = Gustav Hasselbrink: Vilhelminalapskans ljudlära. Uppsala.
Hausenberg 1972 NazŽivKomi = А.-Р. Хаузенберг: Названия животных в коми языке. Таллин.
Hellquist 1922 SEO = Elof Hellquist: Svensk etymologisk ordbok. Lund.
Hellquist 1929/1930 SOÅ = Elof Hellquist: Det svenska ordförrådets ålder och ursprung. Lund.
Hellquist 1939 SEO = Elof Hellquist: Svensk etymologisk ordbok. Ny omarbetad och utvidgad upplaga. 1–2. Lund.
Herkepaeus 1741 Diss = G. Herkepaeus: Dissertatio gradualio situm et memorabilia quedam Finlandiae exhibeus. Aboae.
Hiidenkivi. Suomalainen kulttuurilehti. Helsinki.
Hinderling 1981 DELw = Robert Hinderling: Die deutsch-estnischen Lehnwortbeziehungen im Rahmen einer europäischen Lehnwortgeographie. Wiesbaden.
Hirt 1905/1907 Indogerm = Herman Hirt: Die Indogermanen 1–2. Strassburg.
Hirt 1921 EtNhd = Herman Hirt: Etymologie der neuhochdeutschen Sprache. München.
Hofstra 1985 OsFiGerm = Tette Hofstra: Ostseefinnisch und Germanisch. Frühe Lehnbeziehungen im nördlichen Ostseeraum im Lichte der Forschung seit 1961. Groningen.
Holmberg 1920 Elämänpuu = Uno Holmberg (Harva): Elämänpuu. Uskontotieteellinen tutkielma. Helsinki.
Holthausen 1948 VEWAwn = Ferdinand Holthausen: Vergleichendes und etymologisches Wörterbuch des Altwestnordischen. Göttingen.
Honti 1982 GOuV = László Honti: Geschichte des obugrischen Vokalismus der ersten Silbe. Budapest.
Honti 1993 Grundzahlwörter = László Honti: Die Grundzahlwörter der uralischen Sprachen. Bibliotheca Uralica 2. Budapest.
Horila 1967 Varelius = Tapio Horila: 1800-luvun geologiset uudissanat Antero Vareliuksen kielessä. Vammala.
Horisont 1978. Tallinn.
Hormia 1961 Gan = Osmo Hormia: Gananderin sanakirjan lähteet. Helsinki.
HT = Historisk Tidskrift för Finland. Helsingfors 1916–.
HTutk = Historiallisia tutkimuksia. Julkaissut Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1918–.
Hunfalvy 1853 FMSz = Hunfalvy Pál: Finn és magyar szók’ egybehasonlítása. Pest.
Hunfalvy 1864 Reg = A’ vogul föld és nép. Reguly Antal hagyományaiból kidolgozta Hunfalvy Pál. Pest.
Hunfalvy 1876 MEthn = Hunfalvy Pál: Magyarország ethnographiája. Budapest.
Hurt 1886 Estne = Jacob Hurt: Die estnischen Nomina auf -ne purum. Helsingfors.
Hyvä Tuomas = Hyvä Tuomas. Kansankulttuuria. Toimittanut Lauri Hakulinen. Jyväskylä, Helsinki 1938.
Häkkinen 1987 ES = Kaisa Häkkinen (toim.): Etymologinen sanakirja. Nykysuomen sanakirja 6. Helsinki.
Häkkinen 1990 MST = Kaisa Häkkinen: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. Helsinki.
Häkkinen 1996 Esihist = Kaisa Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa. Tietolipas 147. Hämeenlinna.
HämH = Hämeen historia. Hämeenlinna 1955–.
Hämäläinen 1963 SotSlangi = Simo Hämäläinen: Suomalainen sotilasslangi 1. Helsinki, Turku.
Idman 1774 Försök = Nils Idman: Försök, At wisa gemenskap Emellan Finska och Grekiska Språken, Såsom Tjenande til Uplysning I Finska Folkets Historie. Åbo.
Idman 1778 Rech = Nils Idman: Recherches sur l’ancien peuple Finois d’après les rapports de la langue Finoise avec la langue Grecque. Strasbourg.
IF = Indogermanische Forschungen. Strassburg 1891–. Berlin, Leipzig 1917–32, Berlin 1933–.
IFA = Indogermanische Forschungen. Anzeiger.
Ihre 1769 Gloss = Johan Ihre: Glossarium Suiogothicum. Upsaliae.
Ihre 1780 LÖEsip = Johannes Ihre: Esipuhe teokseen: Lindahl & Öhrling 1780 LL.
IJ = Indogermanisches Jahrbuch. Strassburg, Berlin 1913–.
Illitš-Svitytš 1971/1976/1984 OSNJa = В. М. Иллич-Свитыч: Опыт сравнения ностратических языков. Москва.
IMdN = Исследования по материальной культуре Мордовского народа. Труды мордовской этнографической экспедиции 5:2. Москва 1963.
ImsKielik = Itämerensuomalaiset kielikontaktit — Läänemeresoome keelekontaktid. Itämerensuomalainen symposium 7. kansainvälisessä fenno-ugristikongressissa Debrecenissä — Läänemeresoome sümpoosion fennougristide 7. rahvusvahelises kongressis Debrecenis 27.8.–1.9.1990. Helsinki 1990.
Ingo 1978 Plur = Rune Ingo: Suomen kielen pluratiivit eli monikkosanat. Numeeris-semanttinen tutkimus 1. Väenkokouksia ja teknisiä laitteita tarkoittavat sanat. Åbo.
IRJaS = Извѣстiя Императорской Академiи Наукъ по отдѣленiю Русскаго языка и словесности. Санктпетербургъ 1852–63. / Извѣстiя Отдѣленiя Русскаго языка и словесности Императорской Академiи Наукъ. Санктпетербургъ 1896–1928. / Известия Академии Наук СССР. 7 серия. Отд. гуманитарных наук. Ленинград 1928–30.
IRJaSMat = Извѣстiя Императорской Академiи Наукъ по отдѣленiю Русскаго языка и словесности. (Lisävihko:) Матерiалы для сравнительнаго и объяснительнаго Словаря русскаго языка и другихъ славянскихъ нарѣчiй. Изданiе II-го Отдѣленiя Имп. Акад. Наукъ. Санктпетербургъ 1852–63.
E. Itkonen 1960 LpChr = Erkki Itkonen: Lappische Chrestomathie. H 7.
E. Itkonen 1961 SKT = Erkki Itkonen: Suomalais-ugrilaisen kielen- ja historiantutkimuksen alalta. Tietolipas 20. Helsinki.
E. Itkonen 1966 Kieli = Erkki Itkonen: Kieli ja sen tutkimus. Helsinki.
E. Itkonen 1970 Tarkka = Erkki Itkonen: Tarkka ja tärkeä. — Kertomus Suomen Akatemian toiminnasta vuosina 1968–69, s. 27–33. Helsinki 1970.
T. Itkonen 1957 Suksisan = Terho Itkonen: Suomen kielen suksisanastoa. Helsinki.
T. I. Itkonen 1948 SmLp = T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945. 1–2. Porvoo, Helsinki.
ITS = Iso tietosanakirja. Helsinki 1931–39.
ITST = Iso tietosanakirja. Täydennysosa. Helsinki 1957.
*IUPUAS = Indiana University Publications. Uralic and Altaic Series. Bloomington.
Jaakkola 1935 SmHist = Jalmari Jaakkola: Suomen historia. 2. Suomen varhaishistoria: heimokausi ja "kalevalakulttuuri". Porvoo.
Jacobsohn 1922 AuU = Hermann Jacobsohn: Arier und Ugrofinnen. Göttingen.
JaL = Язык и Литература. Ленинград 1926–29.
JaNar = Языки народов СССР, Т. 3. Финно-угорские и самоднийские языки. Москва 1966.
Janhunen 1977 SamWsch = Juha Janhunen: Samojedischer Wortschatz. Gemeinsamojedische Etymologien. CT 17.
JaPiNarSev = Языки и письменность народов севера. Часть 1. Языки и письменность самоедских и финно-угорских народов. Под ред. Г. Н. Прокофьева. Москва, Ленинград 1937.
JFiSt = Journal of Finnish Studies. Special Issue of Journal of Finnish Studies 1:2. 1997. Negotiating Finnish Studies. Reflections of a Conference. In the Memory of Robert Austerlitz and Pertti Virtaranta. Ed. by Börje Vähämäki. Toronto 1997.
JKKOJ = Joensuun korkeakoulu, kielten osaston julkaisuja. Joensuu 1978–.
JKKYV = Jyväskylän Kasvatusopillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan vuosijulkaisu.
Jóhannesson 1956 IslEW = Alexander Jóhannesson: Isländisches etymologisches Wörterbuch. Bern.
Johansson 1977 SvRom = Roger Johansson: Svensk rommani. Med etymologiska och grammatiska kommentarer av Gösta Bergman och Erik Ljungberg. Acta Academiae Regiae Gustavi Adolphi 55. Uppsala.
Judén (Juteini) 1818 Försök = Jac. Judén: Försök till utredande af Finska Språkets Grammatik. Wiborg.
JuhlakAlinei = Aspects of language. Studies in honour of Mario Alinei. Volume I. Geolinguistics. Papers presented to Mario Alinei by his friends and Colleagues of the Atlas Linguarum Europae on the occasion of his 60th birthday. Amsterdam 1986.
JuhlakBaudouin de Courtenay = Prace Lingwistyczne ofiarowane Janowi Baudouinowi de Courtenay dla uczczenia jego działalności naukowej 1868–1921. Kraków 1921.
JuhlakBorchling = Festschrift für C. Borchling. Niederdeutsche Studien. 1932.
JuhlakBugge = Sproglige og historiske afhandlinger viede Sophus Bugges minde. Kristiania 1908.
JuhlakCollinder = Scandinavica et Fenno-ugrica. Studier tillägnade Björn Collinder den 22 juli 1954. Stockholm 1954.
JuhlakEndzelin = Rakstu krājums. Veltījums akadēmiķim profesoram dr Jānim Endzelīnam viņa 85 dzīves un 65 darba gadu atcerei. Rīgā 1959.
JuhlakFromm = Explanationes et Tractationes Fenno-Ugricae in Honorem Hans Fromm Sexagenarii A. D. VII Kal. Jun. Anno MCMLXXIX Oblatas. München 1979.
JuhlakGüntert = Antiquitates Indogermanicae. Studien zur Indogermanischen Altertumskunde und zur Sprach- und Kulturgeschichte der indogermanischen Völker. Gedenkschrift für Hermann Güntert zur 25. Wiederkehr seines Todestages am 23. April 1973. Herausgegeben von Manfred Mayrhofer, Wolfgang Meid et al. Innsbruck 1974.
JuhlakHajdú = Hajdú Péter 70 éves. Szerkesztette Sz. Bakró-Nagy Marianne & Szíj Enikő. Budapest 1993.
JuhlakHakulinen = Verba docent. Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. Helsinki 1959.
JuhlakHirt = Germanen und Indogermanen. Festschrift für Herman Hirt 1–2. Heidelberg 1936.
JuhlakHolm = Nordiska studier i filologi och lingvistik. Festskrift tillägnad Gösta Holm på 60-årsdagen den 8. juli 1976. Lund.
JuhlakJohansson = Sertum philologicum Carolo Ferdinando Johansson oblatum. Festskrift tillegnad Karl Ferdinand Johansson på hans 50-årsdag den 16 september 1910. Göteborg 1910.
JuhlakJónsson = Festskrift til Finnur Jónsson. København 1928.
JuhlakKiparsky = Lingua Viget. Commentationes slavicae in honorem V. Kiparsky. Redactores I. Vahros et M. Kahla. Helsinki 1965.
JuhlakKirkinen = Carelia rediviva. Juhlakirja professori Heikki Kirkiselle 22.9.1987. Toimittajat Kyösti Pulliainen & Hannes Sihvo. Joensuu 1987.
JuhlakKiviniemi = You name it. Perspectives on onomastic research. Ed. by Ritva Liisa Pitkänen & Kaija Mallat. Studia Fennica Linguistica 7. Tampere 1997.
JuhlakKluge = Festschrift Friedrich Kluge zum 70. Geburtstag dargebracht. Tübingen 1926.
JuhlakKylstra = Lyökämme käsi kätehen. Beiträge zur Sprachkontaktforschung im Bereich des Finnougrischen und des Germanischen, A. D. Kylstra zum 65. Geburtstag. Amsterdam 1986.
JuhlakLakó = Lakó-emlékkönyv. Nyelvészeti tanulmányok. Szerkesztők Bereczki Gábor & Molnár József. Budapest 1981.
JuhlakLönnrot = Suomen Ylioppilaskunnan albumi Elias Lönnrotin kunniaksi, Hänen täyttäessään kahdeksankymmentä vuotta 9.4.1882. Helsinki 1882.
JuhlakMelich = Emlékkönyv Melich János hetvenedik születésenapjára. Budapest 1942.
JuhlakNoreen = Nordiska Studier tillegnade Adolf Noreen på hans 50-årsdag den 13 mars 1904. Uppsala 1904.
JuhlakOlsson = La culture dans la langue. Studier i språken som kulturbärare tillägnade Hugo Olsson och Karl Johan Danell på deras respektive högtidsdagar 1993. Acta Universitatis Umensis. Umeå Studies in the Humanities 112. Umeå 1993.
JuhlakPais = Emlékkönyv Pais Dezső hetvenedik születésnapjára. Budapest 1956.
JuhlakPenttilä = Aarni Penttilä. Juhlakirja 5.8.1959. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun julkaisuja 17. Jyväskylä 1959.
JuhlakPipping = Festskrift tillägnad Hugo Pipping på hans sextioårsdag den 5 november 1924. SkrSLS 175. Helsingfors 1924.
JuhlakQvigstad = Festskrift til Rektor J. Qvigstad 1853 4. april 1928. Tromsø Museums skrifter 2. Oslo 1928.
JuhlakRaun = Studies in Finno-Ugric Linguistics In Honor of Alo Raun. IUPUAS 131. Bloomington 1977.
JuhlakRédei = Rédei-Festschrift. Festschrift für Károly Rédei zum 60. Geburtstag. Emlékkönyv Rédei Károly 60. születésnapjára. Hrsg. von / Szerkesztők Pál Deréky & Sz. Bakró-Nagy Marianne & Timothy Riese & Hajdú Péter. Studia Uralica 6. Wien, Budapest 1992.
JuhlakRuong = Lapponica. Essays presented to Israel Ruong May 26, 1963. Studia Ethnographica Upsaliensia 21. Lund 1964.
JuhlakSaarisalo = Kuunsirppi. Suomen Itämaisen Seuran kansantajuisia julkaisuja 12. Professori Aapeli Saarisalolle hänen 60-vuotispäivänään 22.VI. 1956. Porvoo, Helsinki 1956.
JuhlakSchlachter = Festschrift für Wolfgang Schlachter zum 70. Geburtstag. Hrsg. von Christoph Gläser und János Pusztay. VerSUA 12. Wiesbaden 1979.
JuhlakSchmitt = Deutscher Wortschatz. Lexikologische Studien Ludwig Erich Schmitt zum 80. Geburtstag von seinen Marburger Schülern. Berlin, New York 1988.
JuhlakShevoroshkin = Indoeuropean, Nostratic, and Beyond: Festschrift for Vitalij V. Shevoroshkin. Ed. Irén Hegedűs, Peter A. Michalove and Alexis Manaster Ramer. Washington 1997.
JuhlakSinor = Tractata altaica Denis Sinor sexagenario optime de rebus altaicis merito dedicata. Wiesbaden 1976.
JuhlakSiro = Juhlakirja Paavo Siron täyttäessä 60 vuotta 2.8.1969. Acta Universitatis Tamperensis ser. A 26 = Tampereen yliopiston Suomen kielen laitoksen julkaisuja 1. Tampere 1969.
JuhlakSköld = Språkhistoria och språkkontakt i Finland och Nord-Skandinavien. Studier tillägnade Tryggve Sköld den 2 november 1982. Kungl. Skytteanska Samfundets handlingar 26. Stockholm, Umeå 1982.
JuhlakStang = Donum Balticum. To Professor Christian S. Stang on the occasion of his seventieth birthday 15 March 1970. Edited by Velta Rūķe-Draviņa. Stockholm, Uppsala 1970.
JuhlakStedje = Sprache als lebendiger Kulturspiegel. Festschrift für Astrid Stedje. Umeå Studies in the Humanities 119. 1994.
JuhlakSteinitz = Parallelismus und Etymologie. Studien zu Ehren von Wolfgang Steinitz anläßlich seines 80. Geburtstags am 28. Februar 1985. Herausgeber Ewald Lang & Gert Sauer. LStA 161. Berlin 1987.
JuhlakStreitberg = Streitberg Festgabe. Herausgegeben von der Direktion der Vereinigten sprachwissenschaftlichen Institute an der Universität zu Leipzig. Leipzig 1924.
JuhlakThomsen 1894 = Festskrift til Vilh. Thomsen. København 1894.
JuhlakThomsen 1912 = Festschrift Vilhelm Thomsen zur Vollendung des siebzigsten Lebensjahres am 25. Januar 1912. Dargebracht von Freunden und Schülern. Leipzig 1912.
JuhlakVorren = Festskrift til Ørnulv Vorren. Tromsø Museums skrifter 25. Tromsø 1994.
Juslenius 1700 Aboa = Daniel D. Juslenius: Aboa vetus et nova.
Juslenius 1745 SSC = Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Jumalan awulla, Suurella työllä, pitkällä ajalla, monen neuwolla, Suomen Kielen Cunniaxi, Coottu Daniel Jusleniuxelda. Stockholm.
JuslLis = Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen. Tehneet Salomon Kreander ja Juhana Canstrén. Julkaissut A. V. Koskimies. Suomi 4:20:1. Helsinki 1917.
JuslP = Henrik Gabriel Porthanille kuulunut Jusleniuksen sanakirjan (1745 SSC) välilehditetty kappale. Näköispainos Helsinki 1968. (Välilehdille tehdyt lisäykset on merkitty viereisen sivun numerolla ja a-kirjaimella.)
Juuret = Suomen väestön esihistorialliset juuret. Tvärminnen symposiumi 17.–19.1.1980. BFVS 131. 1984.
JYSKLJ = Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja. Jyväskylä 1971–.
KA = Kansatieteellinen arkisto. Helsinki 1934–.
KaK = Karjalan kirja. Toimittanut Iivo Härkönen. Porvoo 1910.
KaK2 = Karjalan kirja. Toimittanut Iivo Härkönen. 2. painos. Porvoo 1932.
Kalevala 2. Selityksiä. Helsingissä 1895.
Kalima 1915 OLR = Jalo Kalima: Die ostseefinnischen lehnwörter im russischen. Helsingfors. (= SUST 44 1919.)
Kalima 1936 BL = Jalo Kalima: Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Helsinki.
Kalima 1952 SlS = Jalo Kalima: Slaavilaisperäinen sanastomme. Helsinki.
Kálmán 1961 RLWog = Béla Kálmán: Die russischen Lehnwörter im Wogulischen. Budapest.
Kálmán 1976 ChrVog = Béla Kálmán: Chrestomathia Vogulica. 2., uud. painos. Budapest.
Kansanvalistusseuran kalenteri. 1881–.
Karjalainen & Toivonen 1948 OstjW = K. F. Karjalainens Ostjakisches Wörterbuch. Bearbeitet und herausgegeben von Y. H. Toivonen. L 10.
Karlsson 1957 Nukuksissa = Göran Karlsson: Suomen kielen nukuksissa ja hereillä -tyyppiset paikallissija-adverbit. Helsinki.
Karsten 1895/1900 PrimNom = T. E. Karsten: Studier öfver de nordiska språkens primära nominalbildning 1–2. Helsingfors.
Karsten 1906/1908 ÖbOrtnamn = T. E. Karsten: Österbottniska ortnamn. Språkhistorisk och etnografisk undersökning 1. Helsingfors.
Karsten 1915 GFL = T. E. Karsten: Germanisch-finnische Lehnwortstudien. ASSF 45:2.
Karsten 1922 Fragen = T. E. Karsten: Fragen aus dem Gebiete der germanisch-finnischen Berührungen. ÖFVS 64:3.
Karsten 1925 Germanerna = T. E. Karsten: Germanerna. En inledning till studiet av deras språk och kultur. Natur och kultur 42. Helsingfors.
Karsten 1928 Germanen = T. E. Karsten: Die Germanen. Pauls Grundriß der germanischen Philologie 9. Berlin, Leipzig.
Karttunen 1979 Slangisanat = Kaarina Karttunen: Nykyslangin sanakirja. Porvoo.
Karulis 1992 LatvEtim = Konstantīns Karulis: Latviešu etimolōgijas vārdnīca divos sējumos 1. a–o, 2. p–ž. Rīga.
Kasvatus ja koulu. Jyväskylän yliopistoyhdistyksen kasvatusopillinen aikakauskirja. Jyväskylä 1914–1969.
Katz 1990 Bume = Hartmut Katz: Bume und Korpsion. Zur Behandlung konsonantischer Anlautkluster in den urgermanischen Lehnwörtern des Ostseefinnischen. Innsbrucker Studien zur Ural-Altaiistik 3. Innsbruck.
Kaukomieli = Kaukomieli. Viipurilaisen osakunnan julkaisu. Helsinki 1890–1935.
Kellgren 1847 Grundzüge = H. Kellgren: Die Grundzüge der Finnischen Sprache mit Rücksicht auf den Ural-Altaischen Sprachstamm. Berlin.
Keresztes 1986/1987 MdKons = László Keresztes: Geschichte des mordwinischen Konsonantismus 1. Studia uralo-altaica 27 1987, 2. Studia uralo-altaica 26 1986. Szeged.
Kettunen 1917 ViÄH = Lauri Kettunen: Viron äännehistorian pääpiirteet. Helsinki.
Kettunen 1919 Märkused = Lauri Kettunen: Arvustavad märkused keeleuuendusnõuete puhul. Tartu.
Kettunen 1922 LVeHA = Lauri Kettunen: Lõunavepsa häälik-ajalugu 1–2. AD 2:2, 3:4.
Kettunen 1925 LivSpr = Lauri Kettunen: Untersuchung über die livische sprache. AD 8:3.
Kettunen 1926 OES = Lauri Kettunen: Oppikirja eestin ja suomen eroavaisuuksista sekä tekstinkäännöksiä selityksineen. Toinen, täydennetty painos. Helsinki.
Kettunen 1928 EKO = Lauri Kettunen: Eestin kielen oppikirja oppikouluja ja seminaareja varten. Porvoo.
Kettunen 1929 EÄH = Lauri Kettunen: Eestin kielen äännehistoria. Toinen, uusittu painos. Helsinki.
Kettunen 1930 SmMurt = Lauri Kettunen: Suomen murteet 1. Murrenäytteitä, 2. Murrealueet. Helsinki.
Kettunen 1930 VaÄH2 = Lauri Kettunen: Vatjan kielen äännehistoria. Toinen, uusittu painos. Helsinki. (1. p. 1915 Suomi 4:15.)
Kettunen 1938 LivW = Lauri Kettunen: Livisches Wörterbuch. L 5.
Kettunen 1940 SmMurt 3 = Lauri Kettunen: Suomen murteet 3 B. Selityksiä murrekartastoon. Helsinki.
KHäm = Kaikuja Hämeestä. Helsinki 1872–.
Kieletär. Tutkimuksia, arvosteluja ja muistutuksia Suomen kirjallisuuden ja kielitieteen alalta. Helsinki 1871–75.
Kielik = Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti. Helsinki.
Kielip = Kieliposti. Kielen elämän ja tutkimuksen aikakauslehti. Helsinki 1987–93.
KieliT = Kielitieteellisiä tutkimuksia. Studies in languages. Joensuun yliopisto, Humanistinen tiedekunta. University of Joensuu, Faculty of Arts. 1984–.
KielitP 1977 = Kielitieteen päivät Helsingissä 11.–12. helmikuuta 1977. Esitelmien ja raporttien tiivistelmät. Helsinki.
KielitP 1994 = XXI Kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994. Toim. Riitta Kataja & Kristiina Suikkari. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 19. Oulu 1995.
Kiparsky 1963/1975 RHGr = Valentin Kiparsky: Russische historische Grammatik 1, 3. Heidelberg.
KjK = Keel ja Kirjandus. Tallinn 1958–.
*KK = Kansatieteellisiä kertomuksia. Helsinki 1893–1906.
KKan = Kielen kannoilla. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 20 vuotta. Toim. Ritva Liisa Pitkänen & Helena Suni & Satu Tanner. KKTJ 86. Helsinki 1996.
KKIU = Keele ja kirjanduse instituudi uurimused. Eesti NSV teaduste akadeemia. Tallinn 1956–.
KKSK = T. I. Itkonen: Koltan- ja kuolanlapin sanakirja 1–2. 1958. L 15.
*KKTJ = Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja.
KKu = Kirjallinen Kuukauslehti. Helsinki 1866–80.
Klaproth 1823 AP = Julius Klaproth: Asia Polyglotta. Paris.
Klaproth 1823 Sprachatlas = Julius Klaproth: Asia Polyglotta. Sprachatlas. Paris.
Klein 1967 EDEngl = Ernest Klein: A Comprehensive Etymological Dictionary of the English Language 2. L–Z. Amsterdam.
KLM = Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid från vikingatid till reformationstid 1–22. Helsingfors 1956–78.
Kluge 1883 EW = Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Strassburg.
Kluge 1915 EW8 = Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Strassburg.
Kluge 1921 EW9 = Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Neunte durchgesehene Auf-lage. Berlin.
Kluge & Götze 1934 EW11 = Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Elfte Auflage, mit Unterstützung von Wolfgang Krause bearbeitet von Alfred Götze. Berlin, Leipzig.
Kluge & Götze 1951 EW15 = Friedrich Kluge & Alfred Götze: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. Fünfzehnte, völlig neubearbeitete Auflage. Unter Mithilfe von Hans Krahe besorgt von Alfred Schizmer. Berlin.
Kluge & Mitzka 1960 EW18 = Friedrich Kluge & Walther Mitzka: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. 18. Auflage. Berlin.
Kluge 1975 EW21 = Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. 21. unveränderte Auflage. Berlin.
Kluge 1989 EW22 = Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. 22. Auflage unter Mithilfe von Max Bürginger und Bernd Gregor völlig neu bearbeitet von Elmar Seebold. Berlin, New York.
Kluge 1995 EW23 = Friedrich Kluge: Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache. 23. erweiterte Auflage. Bearbeitet von Elmar Seebold. Berlin, New York.
Knorring 1833 Gamla Finland = Frans P. von Knorring: Gamla Finland eller Det fordna Wiborgska Gouvernementet 1. Åbo.
Koivulehto 1988 Laryngale = Jorma Koivulehto: Idg. Laryngale und die finnisch-ugrische Evidenz. Alfred Bammesberger (Hrsg.): Die Laryngaltheorie und die Rekonstruktion des indogermanischen Laut- und Formensystems, s. 281–97. Heidelberg.
Korhonen 1923 Vakkalaitos = Arvi Korhonen: Vakkalaitos. Helsinki.
M. Korhonen 1981 Johd = Mikko Korhonen: Johdatus lapin kielen historiaan. Helsinki.
O. Korhonen 1982 Båttermer = Olavi Korhonen: Samisk-finska båttermer och ortnamnselement och deras slaviska bakgrund. Skrifter utgivna av dialekt-, ortnamns- och folkminnesarkivet i Umeå. Serie A. Dialekter 3. Umeå.
T. Korhonen 1999 TTjaT = Teppo Korhonen: Tekniikkaa, taidetta ja taikauskoa. Kirjoituksia aineellisesta kansankulttuurista. Tietolipas 162. Pieksämäki.
KorrespBlatt = Korrespondenzblatt des Naturforscher-Vereins zu Riga.
Koskenjaakko 1913 Sananl = A. A. Koskenjaakko: Sananlaskututkimuksia 1. Laki, oikeus ja oikeudenkäynti suomalaisissa sananlaskuissa. Helsinki.
Koski 1967/1970 Hiisi = Mauno Koski: Itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue 1–2. Turku.
Koski 1983 Väri = Mauno Koski: Värien nimitykset suomessa ja lähisukukielissä. Helsinki.
Koskimies 1916 Nimitutk = A. V. Koskimies: Kansallinen nimitutkimus. Helsinki.
Kotis = Kotiseutu. Helsinki 1910–93.
Koukkunen 1990 Atomi = Kalevi Koukkunen: Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. Nykysuomen sanakirja 8. Helsinki.
Kratylos = Kratylos. Kritisches Berichts- und Rezensionsorgan für indogermanische und allgemeine Sprachwissenschaft. Im Auftrage der Indogermanischen Gesellschaft. Wiesbaden 1956–.
Kreutzwald & Neus 1854 MythLieder = Fr. Kreutzwald und H. Neus: Mythische und magische Lieder der Ehsten. St. Petersburg.
J. Krohn 1883 SKirjH = Julius Krohn: Suomalaisen kirjallisuuden historia. Helsinki.
J. Krohn 1885 LpT = Julius Krohn: Lappalaisia tekstejä sanakirjan kanssa. Helsinki.
J. Krohn 1887 Kanteletar3 = Kanteletar, elikkä Suomen kansan wanhoja lauluja ja wirsiä. 3. painos. Liite: Oudonpuoleisia sanoja selityksineen (J. Krohn). Helsinki.
J. Krohn 1900/1909 KantT = Julius Krohn: Kantelettaren tutkimuksia 1–2. Toimittanut ja täydentänyt Kaarle Krohn. Helsinki.
K. Krohn 1917 Syntyloitsut = Kaarle Krohn: Suomalaiset syntyloitsut. Helsinki.
Kruse 1846 UrGesch = Friedrich Kruse: Ur-Geschichte des Esthnischen Volkstammes und der Kaiserlich Russischen Ostseeprovinzen Liv-, Esth- und Curland. Überhaupt bis zur Einführung der christlichen Religion. Moskau.
KSuomea = Keski-Suomea ja keskisuomalaisia. Jyväskylä 1946–.
KSuomi = Keski-Suomi. Jyväskylä 1935–.
KSz = Keleti Szemle. Közlemények az ural-altaji nép- és nyelvtudomány köréből. A magyar néprajzi társaság keleti szakosztályának és a keleti kereskedelmi akadémiának értesítője. Budapest 1900–32.
KTV = Kirjallisuudentutkijain Seuran vuosikirja. Helsinki 1929–.
Kujola 1944 LyS = Juho Kujola: Lyydiläismurteiden sanakirja. L 9.
Kutorga 1854 FinskElem = С. Куторга: Замѣтки о финскомъ элементѣ С.-Петербургской губернiи. Вѣстникъ И. Русск. Географ. общ. 9:2 1–18. С. Петербургъ.
KV = Kalevalaseuran Vuosikirja. Helsinki 1921–.
KVH = Kungliga Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Oslo.
Kylstra 1961 Gesch = A. D. Kylstra: Geschichte der germanisch-finnischen Lehnwortforschung. Assen.
KZ = Zeitschrift für vergleichende Sprachforschung auf dem Gebiete der indogermanischen Sprachen. Gegründet von A. Kuhn. Berlin 1852–.
KÅ = Kulturhistorisk årsbok. Ekenäs 1933–36.
Käsik = käsikirjoitus (painamaton).
Könönen 1888 Pälkijärvi = T. Könönen: Äänne- ja muoto-opillisia tutkimuksia Pälkijärven kielimurteesta. Aarni. Kuopion isänmaallisen seuran toimituksia 2. Kuopio.
*L = Lexica Societatis Fenno-ugricae. Helsinki.
Laanest 1975 Sissejuhatus = Arvo Laanest: Sissejuhatus läänemeresoome keeltesse. Tallinn.
Lagercrantz 1926 WWefsen = Eliel Lagercrantz: Wörterbuch des Südlappischen nach der Mundart von Wefsen. Oslo.
Lagercrantz 1939 LpWsch = Eliel Lagercrantz: Lappischer Wortschatz 1–2. L 6.
LappUr = Lapponica et Uralica. 100 Jahre finnisch-ugrischer Unterricht an der Universität Uppsala. Vorträge am Jubiläumssymposium 20.–23. April 1994. Herausgegeben von Lars-Gunnar Larsson. Studia Uralica Upsaliensia 26. Acta Universitatis Upsaliensis. Uppsala 1996.
LapsKiel = Lapsen kielen normaali ja poikkeava kehitys. Toim. Antti Iivonen & Anneli Lieko & Pirjo Korpilahti. Vaasa 1993.
Larjavaara 1986 Dem = Matti Larjavaara: Itämerensuomen demonstratiivit. Karjala, aunus, lyydi ja vepsä. Mikkeli.
Larsson 1981 Lw = Lars-Gunnar Larsson: Three Baltic Loanwords in Fennic. ASLU 3:2.
Leder 1968 RussFisch = Irmgard Leder: Russische Fischnamen. Veröffentlichungen der Ableitung für slavische Sprachen und Literaturen des Osteuropa-Instituts (slavisches Seminar) an der Freien Universität Berlin 36. Wiesbaden.
Lehrberg 1816 Untersuch = A. C. Lehrberg: Ueber die Wohnsitze der Jämen. Untersuchungen zur Erläuterung der älteren Geschichte Russlands. 105–236. St. Petersburg.
Lehtisalo 1956 JurSamW = T. Lehtisalo: Juraksamojedisches Wörterbuch. L 13. Helsinki.
Leskinen 1963 LLMÄH = Heikki Leskinen: Luoteis-Laatokan murteiden äännehistoria 1. Konsonantit. Helsinki.
LexGermLw = Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Bd. 1–2: A. D. Kylstra, Sirkka-Liisa Hahmo, Tette Hofstra, Osmo Nikkilä. Amsterdam, Atlanta 1991, Amsterdam 1996.
LHämV = Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja. Forssa 1934–.
Lidén 1897 Studien = Evald Lidén: Studien zur altindischen und vergleichenden Sprachgeschichte. SkrVSU 6:1.
Lindahl & Öhrling 1780 LL = Ericus Lindahl & Johannes Öhrling: Lexicon Lapponicum, cum interpretatione vocabulorum Sveco-Latina et indice Svecano Lapponico. Holmiae.
Lindén 1942/1944 KHMÄH = Eeva Lindén: Kaakkois-Hämeen murteiden äännehistoria 1. Konsonantisto 1942, 2. Vokaalisto 1944. Helsinki.
Lindström 1859 KeltGerm = Johan Adolf Lindström: Om den Keltisk-Germaniska kulturens inverkan på Finska folket. Tavastehus.
LingB = Linguistica Baltica. International Journal of Baltic Linguistics. 1992–.
LingU = Linguistica Uralica 26–. Tallinn 1990–. (Niteet 1–25. ks. SFU.)
LKK = Lietuvių kalbotyros klausimai. Vilnius 1957–.
Loorits 1926/1927/1928 LRU = Oskar Loorits: Liivi rahva usund 1–3: 1. AD 11:1, 2. AD 12:1, 3. AD 16:1.
Loorits 1932 Maailmavaade = Oskar Loorits: Eesti rahvausundi maailmavaade. Tartu.
Loorits 1932 Volksdichtung = Oskar Loorits: Estnische Volksdichtung und Mythologie. Tartu.
Loorits 1939 Worttabu = Oskar Loorits: Gedanken-, Tat- und Worttabu bei den estnischen Fischern. AD 45:2.
Loorits 1949/1951/1957 Grundzüge = Oskar Loorits: Grundzüge des estnischen Volksglaubens 1–3. Lund.
LpIn = Erkki Itkonen: Inarilappisches Wörterbuch 1. 1986, 2. 1987, 3. 1989. L 20.
LPosn = Lingua Posnaniensis. Poznań 1949–.
*LSt = Linguistische Studien. Berlin.
LStA = Linguistische Studien. Reihe A. Arbeitsberichte. Akademie der Wissenschaften der DDR, Zentralinstitut für Sprachwissenschaft. Berlin.
*LUÅ = Lunds Universitets Årsskrift. Lund 1865–.
Lytkin 1955 PJa = В. И. Лыткин: Диалектологическая хрестоматия по пермским языкам 1. Москва.
Lytkin 1955 SKJa = В. И. Лыткин: Современный коми язык. Сыктывкар.
Lytkin 1957 IstGrKJa = В. И. Лыткин: Историческая грамматика коми языка 1. Сыктывкар.
Lytkin 1964 IstVokPJa = В. И. Лыткин: Исторический вокализм пермских языков. Москва.
Lytkin & Guljajev 1970 KESK = В. И. Лыткин & Е. С. Гуляев: Краткий этимологический словарь коми языка. Москва.
Lytkin & Guljajev 1975 KESKDop = В. И. Лыткин & Е. С. Гуляев: Дополнения к краткому этимологическому словарю коми языка. Коми филология. Труды Института языка, литературы и истории Коми филиала АН СССР 1975, 18 3–45. Сыктывкар.
G. S. Lytkin 1889 SyrjKraj = Г. С. Лыткинъ: Зырянскій край при епископахъ пермскихъ и зырянскій языкъ. Санктпетербургъ.
Länsimäki 1987 in: ime = Maija Länsimäki: Suomen verbikantaiset in: ime -johdokset. Mänttä.
Lönnrot 1828 Väinämöine = Elias Lönnrot: Dissertatio Academica de Väinämöine priscorum fennorum numine. Aboae.
Lönnrot 1832 MagMed = Elias Lönnrot: Afhandling om finnarnes magiska medicin. Helsingfors.
Lönnrot 1853 NTschS = Elias Lönnrot: Om det nord-tschudiska språket. Helsingfors.
Lönnrot 1854 Enare = Elias Lönnrot: Ueber den Enare-lappischen Dialekt. ASSF 4 133–279.
Lönnrot 1856 Väderstreck = Elias Lönnrot: Om finnarnes väderstreck. ÖFVS 3.
Lönnrot 1858 Hiisi = Elias Lönnrot: Om ursprunget till Finnarnes Hiisi. ASSF 5.
Lönnrot 1874/1880 SRS = Elias Lönnrot: Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja 1–2. Helsinki.
Lönnrot 1886 Lis = Lisäwihko Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalaiseen Sanakirjaan. Toimittanut A. H. Kallio. Helsinki.
MAÉrt = Magyar Akadémiai (Académiai) Értesítő. Pest (Budapest) 1840–.
Manker 1938/1950 Zaubertrommel = Ernst Manker: Die lappische Zaubertrommel. Eine ethnologische Monographie 1–2. Nordiska Museet. Acta Lapponica 1, 6. Stockholm, Uppsala.
Mann 1984 IED = Stuart E. Mann: An Indo-European comparative dictionary. Hamburg.
Manninen 1931/1933 SKE = Ilmari Manninen: Die Sachkultur Estlands 1–2. Tartu.
Martinius 1689 Hodegus Finnicus = Matthias Martinius: Hodegus Finnicus, Omnibus hanc linguam discere cupientibus valde utilis eller Finsk Wägwijsare. Holmiae 1689. Näköispainos. Porvoossa 1968.
Marzell 1943 - - 1979 WbPflanzen = Heinrich Marzell: Wörterbuch der deutschen Pflanzennamen 1. 1943, 2. 1972, 3. 1977, 4. 1979, 5. 1958. 1. + 5. unter Mitwirkung von Wilhelm Wissmann, Leipzig; 2. unter Mitwirkung von Wilhelm Wissmann und Wolfgang Pfeifer, Leipzig; 3.–4. aus dem Nachlass herausgegeben von Heinz Paul. Stuttgart, Wiesbaden.
MASO = Meijerbergs Arkiv för Svensk Ordforskning. Göteborg 1937–.
Matvejev 1959 FgrZaim = А. К. Матвеев: Финно-угорские заимствования в русских говорах Северного Урала. Ученые записки. Языкознание. Выпуск 32. Уральский гос. Университет имени А. М. Горького. Свердловск.
Mayrhofer 1956/1963/1976/1980 EWAi = Manfred Mayrhofer: Kurzgefaßtes etymologisches Wörterbuch des Altindischen 1–4. Heidelberg.
Mayrhofer 1986–2001 EWAia = Manfred Mayrhofer: Etymologisches Wörterbuch des Altindoarischen 1–3. Heidelberg.
Mechelin 1842 Käsik = Gustav Johan Mechelin: Vocabula Finno-Rossica. (Julk. Sulo Haltsonen Vir 1966 173–179; viitteen sivunumerot ovat Virittäjän artikkelista.)
Meckelein 1913 FgrElem = Richard Meckelein: Die finnisch-ugrischen, turko-tatarischen und mongolischen Elemente im Russischen 1. Die finnisch-ugrischen Elemente im Russischen. Berlin.
Mehiläinen = Mehiläinen. Oulu 1836–40, Helsinki 1859–63.
MELettW = K. Mühlenbachs Lettisch-deutsches Wörterbuch. Redigiert, ergänzt und fortgesetzt von J. Endzelin. 1. 1923–25, 2. 1925–27, 3. 1927–29, 4. 1929–32. Riga.
MELettWErg = J. Endzelin und E. Hausenberg: Ergänzungen und Berichtigungen zu K. Mühlenbachs Lettisch-deutschem Wörterbuch 1–2. Riga 1934–38, 1938–46.
MélR = Mélanges Russes tirés du Bulletin historico-philologique de l’Académie Impériale des Sciences de St.-Pétersbourg 1–4. 1851–72.
Metsikkö 1951 KSmOKS = Taimi Metsikkö: Kirjasuomen opetus- ja koulusanastoa. Helsinki.
MH = Maailmanhistoria 1–5. Porvoo 1914 - - 1917.
Middendorff 1867 Reise = Dr A. Th. v. Middendorff ’s Reise in den äussersten Norden und Osten Sibiriens 4.1. St. Petersburg.
Mikkola 1903 BaltSl = Joos. J. Mikkola: Baltisches und Slavisches. ÖFVS 45:4.
Mikkola 1930 IzglMM = Joz. Mikola: Vecākie sakari somu un baltu valodu starpā. Izglītības Ministrijas Mēnešraksts 1930:2. Rīgā.
Miklosich 1886 EWSl = Franz Miklosich: Etymologisches Wörterbuch der slavischen Sprachen. Wien.
Mitt = Mitteilungen des Vereins für finnische Volkskunde. Helsinki 1943–45.
MittSocUA = Mitteilungen der Societas Uralo-Altaica. Hamburg 1966–.
MLU = Meddelanden från seminarierna för slaviska språk, jämförande språkforskning och finsk-ugriska språk vid Lunds universitet. Lund 1951–.
MNny = Magyar népnyelv. Debrecen 1939–.
MNy = Magyar Nyelv. Budapest 1905–.
MNyj = Magyar nyelvjárások. Debrecen 1951–.
MNyszet = Magyar Nyelvészet. Pest 1856–61.
MO = Le Monde Oriental. Uppsala 1906–.
Moller 1756 Beskr = Arvid Moller: Kort Beskrifning öfwer Est- och Lifland, jemte undersökning om Dessa Länders Inbyggares i synnerhet det Estniska och Finska Folkslagets ursprung. Vesterås.
MP = Mémoires de l’Académie Impériale des Sciences de St.-Pétersbourg. (VI Série. Tome 1–9. Saint-Pétersbourg 1832–59, VII Série Tome 1–40. St.-Pétersbourg 1860–93.)
MSL = Mémoires de la Société de Linguistique de Paris. Paris 1868–.
MSNph = Mémoires de la Société néo-philologique de Helsingfors (Helsinki). Helsinki 1893–.
MSS = Münchener Studien zur Sprachwissenschaft. München.
MSzFE = A magyar szókészlet finnugor elemei. Főszerkesztő Lakó György. 1. 1967, 2. 1971, 3. 1978. Budapest.
Munch 1849 - - 1876 SA = P. A. Munch: Samlede afhandlinger 1–4. Udgivne efter offentlig foranstaltning af Gustaf Storm. Christiania.
Munkácsi 1892 - - 1921 VNGy = Munkácsi Bernát: Vogul népköltési gyűjtemény 1–4. 1. 1892, 2:1 1910–21, 2:2 1892–1921, 3. 1893, 4. 1896. Budapest.
Munkácsi 1901 ÁKE = Munkácsi Bernát: Árja és kaukázusi elemek a finn-magyar nyelvekben 1. Budapest.
Munkácsi 1903 UAN = Munkácsi Bernát: Az ural-altaji népek. Egyetemes irodalomtörténet 4:3–68. Budapest.
MUrLang = Minor Uralic languages: structure and development. Edited by Ago Künnap. University of Tartu, University of Groningen. Tartu, Groningen 1994.
MUrLangCts 1993 = Minor Uralic Languages and their Contacts. Ed. by Ago Künnap. Tartu 1993.
MUrLangGr 1995 = Minor Uralic Languages. Grammar and Lexis. Ed. by Ago Künnap. Tartu, Groningen 1995.
MUSz = Budenz József: Magyar-ugor összehasonlító szótár. Budapest 1873–81.
Mäger 1967 ELinnunim = M. Mäger: Eesti linnunimetused. Tallinn.
Mäger 1969 LinnudRKM = Mart Mäger: Linnud rahva keeles ja meeles. Tallinn.
Mägiste 1925 Rosona = Julius Mägiste: Rosona (Eesti Ingeri) murde pääjooned. AD 7:3.
Mägiste 1928 Demin = Julius Mägiste: oi-, ei-deminutiivid läänemeresoome keelis. AD 12:2.
Mägiste 1956 FrLehnw = Julius Mägiste: Zu einigen fraglichen alten ostseefinnischen Lehnwörtern aus dem Russischen. Särtryck ur: Årsbok för läsåret 1949–50 utgiven av seminarierna i slaviska språk, jämförande språkforskning, finsk-ugriska språk och östasiatiska språk vid Lunds universitet. (Moniste) Lund.
Mägiste 1962 ÄRL = Julius Mägiste: Äldre ryska lånord i estniskan särskilt i det gamla estniska skriftspråket. LUÅ N. F. Avd. 1 55:1.
NachrAWGött = Nachrichten der Akademie der Wissenschaften in Göttingen. 1. Philologisch-historische Klasse. Göttingen.
NdM = Niederdeutsche Mitteilungen. Lund 1945–.
NéprNy = Néprajz és nyelvtudomány. Acta Universitatis Szegediensis. Sectio ethnographica et linguistica. Szeged 1957–.
Neuhaus 1908/1919 Sprachlehre = Johannes Neuhaus: Kleine Finnische Sprachlehre nebst einem Wörterverzeichnis der finnisch-indoeuropäischen Entlehnungen. Heidelberg. (1. p. 1908, 2. p. 1919.)
NFam = Nordisk Familjebok. Konversationslexikon och realensyklopedi 1–38. Stockholm 1904–26.
Nielsen 1913 LpW = Konrad Nielsen: Lappisches Wörterbuch nach den Dialekten von Polmak, Karasjok und Kautokeino. Heft 1. L 1.
Nielsen 1929 Lærebok 3 = Konrad Nielsen: Lærebok i lappisk 3. Glossar. Oslo.
Nielsen 1932/1936/1938 LpDict = Konrad Nielsen: Lapp Dictionary / Lappisk Ordbok 1–3. Oslo.
Nirvi 1944 Sanankieltoja = R. E. Nirvi: Sanankieltoja ja niihin liittyviä kielenilmiöitä itämerensuomalaisissa kielissä. Helsinki.
Nirvi 1971 InkS = R. E. Nirvi: Inkeroismurteiden sanakirja. L 18.
Nissilä 1939 VuoksenPn = Viljo Nissilä: Vuoksen paikannimistö 1. Helsinki.
Nissilä 1962 SN = Viljo Nissilä: Suomalaista nimistöntutkimusta. Helsinki.
Nissilä 1975 KarjNimistö = Viljo Nissilä: Suomen Karjalan nimistö. Joensuu.
NMÉrt = A Néprajzi Múzeum Értesítője. Budapest 1935–.
NoB = Namn och Bygd. Uppsala 1913–.
Nona = Nonaginta. Johannes Voldemar Veski 90. sünnipäevaks 27. juunil 1963. Tallinn 1963.
Norrbotten. Norrbottens läns hembygdsförenings årsbok. Luleå 1919–.
NOWELE = North-Western European language evolution. Odense.
NphM = Neuphilologische Mitteilungen. Helsingfors 1899–.
NSvS = Nysvenska Studier. Uppsala 1921–.
NTS = Norsk tidsskrift for sprogvidenskap. Oslo 1928–.
NV = Neuvostoliittoinstituutin vuosikirja. Helsinki 1950–91.
NVSF = Det Kongelige Norske Videnskaberselskabs Forhandlinger (3 1930). Nideros 1931.
NyF = Nyelvészeti Füzetek. Budapest 1902–18.
NyIK = A nyelvtudományi intézet közleményei. Budapest 1950–.
NyIOK = A Magyar Tudományos Akadémia Nyelv- és Irodalomtudományi Osztályának közleményei. Budapest 1951–.
NyIr = Nyelv és irodalom. 1–2. Acta Univ. Szegediensis. Sectio philologica. Szeged 1955–56.
NyIrK = Nyelv- és Irodalomtudományi Közlemények. Cluj 1957–.
NyK = Nyelvtudományi Közlemények. Budapest 1862–.
NyP = Nyelvtudományi Pályamunkák. Buda 1834–.
Nyr = Magyar Nyelvőr. Budapest 1872–.
Nytud = Nyelvtudomány. Budapest 1906–.
NytudÉrt = Nyelvtudományi Értekezések. Budapest 1953–.
ÕESK = Õpetatud Eesti Seltsi kirjad. Tartu 1932–.
ÕEST ks. VGEG.
OFL = Opera Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos. Tampere 1987–.
OFUJa = Основы финно-угорского языкознания. 1. 1974, 2. 1975, 3. 1976. Москва.
Ojansuu 1905 KaÄO = Heikki Ojansuu: Karjalan äänneoppi. (= Suomi 4:3.)
Ojansuu 1907 KKO = Heikki Ojansuu: Karjalan kielen opas. Helsinki.
Ojansuu 1909 KirkLain = Heikki Ojansuu: Muutamia suomen kielen keskiaikaisia kirkollisia lainoja. Helsingin suomalaiset yliopistoon johtavat jatkoluokat. 1906–09. Helsinki.
Ojansuu 1912 Kotiel = Heikki Ojansuu: Kotieläintemme nimistö etupäässä maanviljelijäin tarpeeksi. Helsinki.
Ojansuu 1916 SKTT = Heikki Ojansuu: Suomen kielen tutkimuksen työmaalta. Sarja esitelmiä 1. Jyväskylä.
Ojansuu 1918 KAÄH = Heikki Ojansuu: Karjala-aunuksen äännehistoria. Helsinki.
Ojansuu 1920 Pn = Heikki Ojansuu: Suomalaista paikannimitutkimusta 1. Tähänastisen tutkimuksen arvostelua. TSYSJ. Turku.
Ojansuu 1921 Lisiä = Heikki Ojansuu: Lisiä suomalais-balttilaisiin kosketuksiin. (= Suomi 4:20:1 1927.)
Ojansuu 1922 Pron = Heikki Ojansuu: Itämerensuomalaisten kielten pronominioppia. TSYJ 1:3.
Oma maa = E. G. Palmén (toim.): Oma maa. Tietokirja Suomen kodeille. 1–6. Porvoo.
Orbán 1932 FgrSzámn = Orbán Gábor: A finnugor nyelvek számnevei. Bratislava.
Osma = Osma. Suomen Museoliiton vuosikirja. Helsinki.
OUÅ = Ortnamnssällskapets i Uppsala Årsskrift. Uppsala 1936–.
Oxf = The Oxford English Dictionary 1–12. Oxford 1933.
OxfEt = The Oxford Dictionary of English Etymology. 1. p. 1966, tässä käytetty uud. p. Oxford 1985.
*P = Pitäjäänkertomuksia. Helsinki 1869–71.
Paasonen 1893 MdL = Heikki Paasonen: Mordvinische lautlehre. (= SUST 22 1903.)
Paasonen 1896 KielLis = Heikki Paasonen: Kielellisiä lisiä suomalaisten sivistyshistoriaan. (= Suomi 3:13:4 1897.)
Paasonen 1903 s-laute = Heikki Paasonen: Die finnisch-ugrischen s-laute. (= SUST 41 1918.)
Paasonen 1909 MdChr = Heikki Paasonen: Mordwinische chrestomathie. H 4.
Paasonen 1917 Beiträge = Heikki Paasonen: Beiträge zur finnischugrisch-samojedischen lautgeschichte. Budapest. (Ilmestynyt osina KSz:ssä 1912–17.)
Paasonen 1923 Urheimat = Heikki Paasonen: Beiträge zur aufhellung der frage nach der urheimat der finnisch-ugrischen völker. Antrittsvorlesung von Prof. Dr. H. Paasonen. Helsinki. (TSYJ B:1:5.)
Paasonen & Donner 1926 OstjW = H. Paasonens Ostjakisches Wörterbuch nach den Dialekten an der Konda und am Jugan. Zusammengestellt, neu transskribiert und herausgegeben von Kai Donner. L 2.
Paasonen & Siro 1948 OTschW = H. Paasonens Ost-tscheremissisches Wörterbuch. Bearbeitet und herausgegeben von Paavo Siro. L 11.
Pajula 1955 Lainsuom = Paavo Pajula: Ensimmäinen lainsuomennos. Lisiä suomalaisen lakikielen varhaishistoriaan. Helsinki.
Palander 1819 DissEtym = G. Palander & J. S. Stenbäck: Dissertatio academica formarum etymologicarum in linguis Fennica et Estonica parallelismum illustrata. Aboae.
Partridge 1982 Origins = Eric Partridge: Origins; a short etymological dictionary of modern English. London, Melbourne and Henley.
Paulaharju 1922 LpMuist = Samuli Paulaharju: Lapin muisteluksia. Helsinki.
Paulaharju 1923 VanhLp = Samuli Paulaharju: Vanhaa Lappia ja Peräpohjaa. Helsinki.
Paulaharju 1927 Taka-Lp = Samuli Paulaharju: Taka-Lappia. Helsinki.
Paulaharju 1928 RuijanSuom = Samuli Paulaharju: Ruijan suomalaisia. Helsinki.
Pauls Grundr = Grundriß der germanischen Philologie. Herausgegeben von Hermann Paul. 1–2. 1891–93. Straßburg.
PBB(H) = Beiträge zur Geschichte der deutschen Sprache und Literatur. Begründet von Wilhelm Braune & Hermann Paul & Eduard Sievers. Halle.
PBB(T) = Beiträge zur Geschichte der deutschen Sprache und Literatur. Tübingen 1955–.
Penttilä 1957 SK = Aarni Penttilä: Suomen kielioppi. Porvoo, Helsinki.
Penttinen 1984 SotSlang = Antti Penttinen: Sotilasslangin sanakirja. Juva.
PF = Prace Filologiczne. Warszawa.
PhilFU = Philologia Fenno-Ugrica. Zeitschrift für finnisch-ugrische und benachbarte Philologien. Freiburg 1994–98.
Pictet 1859–63 Origines = Adolphe Pictet: Les origines Indo-européennes ou les Aryas primitifs. Essai de paléontologie linguistique 1–2. Paris.
Pipliakielestä = Pipliakielestä kirjakieleksi. Toim. Matti Punttila & Raimo Jussila & Helena Suni. KKTJ 105. Helsinki 2000.
Pipping 1901 GotlSt = Hugo Pipping: Gotländska studier. Uppsala.
Plöger 1973 RL = Angela Plöger: Die russischen Lehnwörter der finnischen Schriftsprache. VerSUA 8. Wiesbaden.
Plöger 1977 RLDial = Angela Plöger: Russische Lehnwörter im südostfinnischen Dialekt. Marburger Abhandlungen zur Geschichte und Kultur Osteuropas 14 312–31.
Podvysotski 1885 Arh = Александръ Подвысоцкiй: Словарь областного Архангельскаго нарѣчiя въ его бытовомъ и этнографическомъ примѣненіи. Санктпетербургъ.
Pogodin 1904 Severnorussk = А. Л. Погодинъ: Сѣвернорусскiя словарныя заимствованiя изъ финскаго языка. Варшавскiя Университетскiя Извѣстiя 1904:4. Warschau.
Pogodin 1907 KVoprosu = А. Л. Погодинъ: Къ вопросу о русскихъ словарныхъ заимствованiяхъ изъ финскаго языка. Санктпетербургъ.
Pokorny 1959 IEW = Julius Pokorny: Indogermanisches etymologisches Wörterbuch 1. Bern.
Poluilla = Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Toim. Paul Fogelberg. BFVS 153. Tammisaari 1999.
Pontanus 1631 RDH = Rerum Danicarum Historia Libris X, Unoque Tomo ad Domum usque Oldenburgicam deducta. Authore Joh. Isacio Pontano, Regio Historiographo, Accedit Chorographica Regni Daniae tractusque eius universi borealis Urbiumque Descriptio eodem Authore Cum Indicipus locupletimis. Amstelodami.
Pontoppidan 1668 GrDan = Erici Ericii Pontoppidani Grammatica Danica. Ks. Julius Mark 1949–51 FUF 30.
Porthan 1783 Kirje = Förhandlingar och uppsatser 11. SkrSLS 36. 1898.
Porthan OO = Henrik Gabriel Porthan: Opera Omnia edidit Porthan-seura 1–7. Turku 1939–81.
Porthan OS = Henrik Gabriel Porthan: Opera Selecta. H. G. Porthans skrifter i urval utgifna af Finska Litteratur-Sällskapet 1–5. Helsingfors 1858–73. (Viitteessä esiintyvä vuosiluku on kirjoituksen alkuperäinen ilmestymisvuosi.)
Posti & Suhonen 1980 Kukk = Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja. Ainekset kerännyt Lauri Posti. Painokuntoon toimittanut Seppo Suhonen Lauri Postin avustamana. L 19.
Preobraženski 1910–14/1949 ESRJa = А. Г. Преображенский: Этимологический словарь русского языка 1. 1910–14, 2. 1910–14, 4. 1949. Москва. (Näköispainos 1958. Uusi numerointi.)
PribJa = Прибалтийско-финское языкознание. Москва, Ленинград.
Pulkkinen 1984 LokSp = Paavo Pulkkinen: Lokarista sponsoriin. Englantilaisia lainoja suomen kielessä. Keuruu.
Pulkkinen 1993 Konj = Paavo Pulkkinen: Suomen kielen kopulatiivikonjunktiot. Studia philologica Jyväskyläensia 30. Jyväskylä.
Qvigstad 1881 Beiträge = J. K. Qvigstad: Beiträge zur Vergleichung des verwandten Wortvorrathes der lappischen und der finnischen Sprache. Helsingfors. (Eripainos ASSF 12 113–240.)
Qvigstad 1893 NL = J. K. Qvigstad: Nordische Lehnwörter im Lappischen. Christiania Videnskaps-Selskabs Forhandlinger for 1893 No. 1. Christiania.
Qvigstad 1932 LpH = J. K. Qvigstad: Lappische Heilkunde. Oslo.
Qvigstad 1941 Sykd = J. K. Qvigstad: Den tamme rens sykdommer. Tromsø.
Qvigstad 1944 LpSted = J. K. Qvigstad: De lappiske appellative stedsnavn. Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Serie B 42. Oslo.
Radloff 1795 Beskr = Fredric Wilhelm Radloff: Beskrifning öfver Åland. Åbo.
Rajalenius 1654 ChristSaarnat = Thomas Raialenius: Muutamat Christilliset Saarnat: Jotca Joca Wuosi Jumalan Seuracunnas saarnatan ja edespannan. Turusa.
Rapola 1922 Vokaaliyht = Martti Rapola: Pääpainottomain tavujen a-, ä-loppuiset vokaaliyhtymät suomen murteissa. TSYJ B 1:4.
Rapola 1925 Koll = Martti Rapola: Äännehistoriallinen tutkimus Abraham Kollaniuksen lainsuomennosten kielestä. Helsinki. (Eripainos Suomi 5:5 1928.)
Rapola 1928 Häm-l = Martti Rapola: »Hämäläinen l» alueensa ulkopuolella. Hämeenmaa 1, s. 51–57.
Rapola 1928 toimi = Martti Rapola: Vanhan kirjasuomen toimi johdannaisineen. TSYJ B 6:1.
Rapola 1933 SKKH = Martti Rapola: Suomen kirjakielen historia 1. Helsinki.
Rapola 1938 jalo = Martti Rapola: Suomen kielen jalo sanan merkityshistoriaa. TSYJ B 22.
Rapola 1945 VKSm = Martti Rapola: Vanha kirjasuomi. Helsinki.
Rapola 1947 Johd = Martti Rapola: Johdatus suomen murteisiin. Helsinki.
Rapola 1947 Kieli elää = Martti Rapola: Kieli elää. Pakinoita ja tutkielmia. Porvoo, Helsinki.
Rapola 1953 Rr = Martti Rapola: Risukoista riipomia. Uusi sarja pakinoivia tutkielmia. Porvoo.
Rapola 1962 AgrApajalla = Martti Rapola: Agricolan apajalla. Helsinki.
Rapola 1962 KielKuv = Martti Rapola: Kielen kuvastimessa. Porvoo.
Rapola 1966 SKÄHL = Martti Rapola: Suomen kielen äännehistorian luennot. Helsinki.
Rask 1818 Undersögelse = R. K. Rask: Undersögelse om det gamle Nordiske eller Islandske Sprogs Oprindelse. Kjöbenhavn.
Rask 1834/1836/1838 SA = Samlede, tildels forhen utrykte afhandlinger af R. K. Rask. Udgivne efter författarens død af H. K. Rask. 1–3. København.
Rédei 1962 SyrjPostp = Károly Rédei (Radanovics): Die Postpositionen im Syrjänischen unter Berücksichtigung des Wotjakischen. Budapest.
Rédei 1986 ZIUS = Károly Rédei: Zu den indogermanisch-uralischen Sprachkontakten. Wien.
RÉHFOu = Révue des Études Hongroises et Finno-ougriennes. Paris 1923–.
Reinholm 1853 HednDop = Henrik August Reinholm: Om Finska folkets fordna hedniska dop och dopnamn. Helsingfors.
Renkonen 1954 Avainsanoja = W. O. Renkonen: Kulttuurin avainsanoja. Helsinki.
Renvall 1810–11 Orth = Gustavus Renvall: De Orthoëpia & Orthographia Linguae Fennicae. Aboae.
Renvall 1823/1826 SSK = Suomalainen Sana-Kirja. Lexicon linguae Finnicae, cum interpretatione duplici, copiosiore Latina, breviore Germanica. Auctore Gustavo Renvall. 1–2. Aboae.
RÉSl = Révue des Études slaves. Paris 1921–.
Révai 1803 Antiquitates = Ioannes Nicolaus Révai: Antiquitates Literaturae Hungaricae 1. Pest.
Révai 1806/1908 ElGr = Ioannes Nicolaus Révai: Elaboratior Grammatica Hungarica 1–2. Pest 1806, 3. Budapest 1908.
RFV = Русскiй Филологическiй Вѣстникъ. Warszawa 1879–1916.
Riedl 1858 MagyGr = Anselm Mansvet Riedl: Magyarische Grammatik. Wien.
Rietz 1862–67 SDL = Johan Ernst Rietz: Svenskt dialekt-lexikon. Malmö.
Rintala 1972 läntä = Päivi Rintala: Suomen läntä-loppuiset adjektiivit. Helsinki.
Ritter 1993 Studien = Ralf-Peter Ritter: Studien zu den ältesten germanischen Entlehnungen im Ostseefinnischen. Opuscula Fenno-Ugrica Gottingensia 5.
RS = Rocznik Slawistyczny. Kraków 1908–.
Rudbeck 1717 Spec = Olavus Rudbeckus: Specimen Usus Linguae Gothicae. Upsalis.
Rudbeck 1857 Folkdikt = Erik Rudbeck: Om Finnarnes Folkdikt i obunden berättande form. Helsingfors.
Ruong 1943 LpVerbPi = Israel Ruong: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. UUÅ 1943.
Ruoppila 1943/1947 Kotiel = Veikko Ruoppila: Kotieläinten nimitykset suomen murteissa 1–2. Helsinki.
Ruoppila 1955 ÄyrämÄH = Veikko Ruoppila: Äyrämöismurteiden äännehistoria. Helsinki.
Ruoppila 1956 EKarj = Veikko Ruoppila: Etelä-Karjalan murreopas. Helsinki.
Ruoppila 1967 KalKansank = Veikko Ruoppila: Kalevala ja kansankieli. Helsinki.
Rytkönen 1936 (h)aim- = Ahti Rytkönen: Eräistä itämerensuomen (h)aim- ja (h)am- alkuisista sanoista. Kielentutkimuksen työmaalta 1. Helsinki.
Rytkönen 1940 tm = Ahti Rytkönen: Eräiden itämerensuomen tm-sanojen historiaa. Kielentutkimuksen työmaalta 3. Jyväskylä.
Rytkönen 1946 KSR = Ahti Rytkönen: Kansan syvistä riveistä. Helsinki.
Rytkönen 1949 Äänenjälj = Ahti Rytkönen: Äänenjäljittely ja pikkulasten jokeltelu sanastoa luovana tekijänä eräiden esimerkkien valossa. Jyväskylä.
Räisänen 1972 KMÄH = Alpo Räisänen: Kainuun murteiden äännehistoria 1. Vokaalisto. Helsinki.
Ränk 1955 VViro = Gustav Ränk: Vanha Viro. Kansa ja kulttuuri. Turku.
Räsänen 1969 EW = Martti Räsänen: Versuch eines etymologischen Wörterbuchs der Türksprachen 1. L 17.
Saareste 1924 LVEM = Albert Saareste: Leksikaalseist vahekordadest eesti murretes 1. AD 6:1.
Saareste 1952 Emakeel = Andrus Saareste: Kaunis emakeel 1. Lund.
Saareste 1958 - - 1979 EKMS = Andrus Saareste: Eesti keele mõisteline sõnaraamat 1. 1958, 2. 1959, 3. 1962, 4. 1963, 5. 1979. Stockholm.
Saarimaa 1919 Selityksiä = E. A. Saarimaa: Selityksiä Aleksis Kiven »Seitsemään veljekseen» ja »Nummisuutareihin». Helsinki.
Sajnovics 1770 DemH = Joannis Sajnovics: Demonstratio Idioma ungarorum et lapponum idem esse. Hafniae.
Sajnovics 1770 DemT = Joannis Sajnovics: Demonstratio Idioma Ungarorum et Lapponum idem esse. Tyrnaviae. (1771?)
Sammallahti 1998 Saami = Pekka Sammallahti: The Saami Languages. Kárášjohka.
Sananj = Sananjalka. Suomen Kielen Seuran Vuosikirja. Turku 1959–.
Sanastaja = Sanastaja. Aikakauslehti sanatietoja ja -tiedusteluja varten. Helsinki.
SanSanoen = Sanalla sanoen. Toim. Maija Länsimäki. Juva 1986.
SAntr = Suomen Antropologi. Helsinki 1976–.
SAOB = Ordbok över svenska språket utgiven av Svenska Akademien. Lund 1898–. (Viitteessä on niteen ilmestymisvuosi; kullakin alkukirjaimella on oma sivunumerointinsa.)
Sauvageot 1929 Rech = Aurelien Sauvageot: Recherches sur le vocabulaire des langues ouralo-altaïques: thèse proposée à la faculté des Lettres à L’université de Paris. Budapest.
SavH = Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander & Kauko Pirinen: Savon historia 1. Esihistorian vuosituhannet ja keskiaika. Kuopio 1988.
Savijärvi 1977 Kieltoverbi = Ilkka Savijärvi: Itämerensuomalaisten kielten kieltoverbi. 1. Suomi. Helsinki.
Savvaitov 1850 GrZyrj = Павелъ Савваитовъ: Грамматика зырянскаго языка. Санктпетербургъ.
Saxén 1895–98 Lånord = Ralf Saxén: Finska lånord i östsvenska dialekter. SvLm 11:3.
Saxén 1896 Lisiä = Ralf Saxén: Lisiä suomalais-germaanilaisten kosketusten valaisemiseksi. Tampereen reaalilyseo. Kertomus lukuvuodesta 1895–96. Tampere.
Saxén 1905 Bidrag = Ralf Saxén: Språkliga bidrag till den svenska bosättningens historia i Finland 1. BFVS 63.
Saxén 1916 Gudatro = Ralf Saxén: Finsk guda- och hjältetro. Helsingfors.
SbAW = Sitzungsberichte der Kaiserlichen Akademie der Wissenschaften. Philosophisch-historische Klasse. Wien 1848–.
SbFAW = Sitzungsberichte der Finnischen Akademie der Wissenschaften. Helsinki 1908–.
SbGEG = Sitzungsberichte der Gelehrten Estnischen Gesellschaft. Dorpat 1861–. Õpetatud Eesti Seltsi Aastaraamat 1925–. Annales Litterarum Societatis Estonicae 1937–.
SbPAW = Sitzungsberichte der Preussischen Akademie der Wissenschaften. Berlin.
SbÖAW = Sitzungsberichte der Österreichischen Akademie der Wissenschaften. Philosophisch-historische Klasse. Wien.
Scheffer 1673 Lapponia = J. Scheffer: Lapponia, id est, regionis Lapponum et gentis nova et verissima descriptio. Frankfurt.
Schlachter 1952 Studien = Wolfgang Schlachter: Studien zum Wachstum des Wortschatzes an skandinavischen und finnischen Lehnadjektiva. Münchener Studien zur Sprachwissenschaft. Arbeiten des Sprachwissenschaftlichen Seminars der Universität München. Beiheft A. München.
Schlachter 1958 WbMalå = Wolfgang Schlachter: Wörterbuch des Waldlappendialekts von Malå und Texte zur Ethnographie. L 14.
Schlyter 1877 OSGL = D. C. J. Schlyter: Ordbok till Samlingen af Sweriges Gamla Lagar. Lund.
Schlözer 1771 AllgGesch = A. L. Schlözer: Allgemeine Nordische Geschichte. Halle.
Schott 1849 AltSpr = Wilhelm Schott: Über das Altai’sche oder Finnisch-Tatarische Sprachengeschlecht. Berlin.
Schott 1853 Zahlwort = Wilhelm Schott: Das zahlwort in der tschudischen sprachenclasse, wie auch im türkischen, tungusischen und mongolischen. Berlin.
Schott 1860 - - 1872 AltSt = Wilhelm Schott: Altajische studien oder untersuchungen auf dem gebiete der tatarischen (turanischen) sprachen 1–5. Berlin.
Schrader 1883 Sprachvgl = O. Schrader: Sprachvergleichung und Urgeschichte. Linguistisch-historische Beiträge zur Erforschung des indogermanischen Altertums. Dritte neubearbeitete Auflage. Jena.
Schrader 1886 Handelsgesch = O. Schrader: Linguistisch-historische Forschungen zur Handelsgeschichte und Warenkunde. Erster Teil. Jena.
Schrader 1901 Reallexikon = Otto Schrader: Reallexikon der indogermanischen Altertumskunde. Grundzüge einer Kultur- und Völkergeschichte Alteuropas. Strassburg.
Schrader 1907 Sprachvgl = O. Schrader: Sprachvergleichung und Urgeschichte. Linguistisch-historische Beiträge zur Erforschung des indogermanischen Altertums 1–2. Jena.
SchrGEG = Schriften der gelehrten Ehstnischen Gesellschaft 1–7. Dorpat 1863–70.
SchwIdiotikon = Friedr. Staub, Ludwig Tobler & al.: Schweizerisches Idiotikon. Wörterbuch der schweizerdeutschen Sprache. Ges. auf Veranstaltung der Antiquarischen Gesellschaft in Zürich unter Beihülfe aus allen Kreisen des Schweizervolkes. Frauenfeld 1881–.
ScSl = Scando-Slavica. Copenhagen 1954–.
Seebold 1981 Etymologie = Elmar Seebold: Etymologie. Eine Einführung am Beispiel der deutschen Sprache. München.
Serebrennikov 1963 IMPJa = Б. А. Серебренников: Историческая морфология пермских языков. АН СССР. Москва.
Setälä 1890–91 ÄH = E. N. Setälä: Yhteissuomalainen äännehistoria. Helsinki.
Setälä 1891 NKP = E. N. Setälä: Nykyaikuisen kielentutkimuksen periaatteista. Yleistajuista kielitiedettä 1. Porvoo.
Setälä 1921 Kielentutkimus = E. N. Setälä: Kielentutkimus ja oikeakielisyys. Tieteellisiä lastuja 1. Helsinki.
Setälä 1932 Sampo = E. N. Setälä: Sammon arvoitus. »Suomen suku» -laitoksen julkaisuja 1. Helsinki.
Setälä 1939 Kaukovälähdyksiä = E. N. Setälä: Kaukovälähdyksiä. Sampo ei puuttunut sanoja. Helsinki.
SFU = Советское финно-угроведение. Таллин(н) 1965–89. (1990– ks. LingU.)
Sirelius 1906 Sperrfischerei = U. T. Sirelius: Über die Sperrfischerei bei den finnisch-ugrischen Völkern. Helsinki.
Sirelius 1906/1907/1908 Kalastus = U. T. Sirelius: Suomalaisten kalastus 1–3. Helsinki.
Sirelius 1919/1921 KansanomKultt = U. T. Sirelius: Suomen kansanomaista kulttuuria. Esineellisen kansatieteen tuloksia 1–2. Helsinki.
Sirelius 1924 Ryijyt = U. T. Sirelius: Suomen ryijyt. Helsinki.
Sivula 1989 Lintu = Jaakko Sivula: Lintu soidessa sokea. Suomen murteiden kiimatermistö. Helsinki.
SJa = Советское языкознание. Ленинград 1935–37.
Sjögren 1828 Anteckn = Joh. Andreas Sjögren: Anteckningar om församlingarne i Kemi-Lappmark. Helsingfors.
Sjögren 1842 BerichtAWStP = Andr. Joh. Sjögren: Ueber das Werk des Königl. Dänischen Etatsrathes und Professors Finn Magnusen, Runamo og runerne betitelt. Bericht an die Kaiserliche Akademie der Wissenschaften auf Verlangen Sr. Excellenz des Hn. Ministers der Volksaufklärung, wirklichen Geheimerathes Sergej von Uwarov. St. Petersburg.
Sjögren GS = Joh. Andreas Sjögren’s Gesammelte Schriften. Band 1. Historisch-ethnographische Abhandlungen über den finnisch-russischen Norden. St.-Petersburg 1861. (Viitteessä esiintyvä vuosiluku on kirjoituksen alkuperäinen ilmestymisvuosi.)
Skardžius 1931 SlLwALit = Pranas Skardžius: Die slavischen Lehnwörter im Altlitauischen. Kaunas.
SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Y. H. Toivonen 1955, 2. Y. H. Toivonen & Erkki Itkonen & Aulis J. Joki 1958, 3. Erkki Itkonen & Aulis J. Joki 1962, 4. Erkki Itkonen & Aulis J. Joki 1969, 5. Erkki Itkonen & Aulis J. Joki & Reino Peltola 1975, 6. Erkki Itkonen & Aulis J. Joki & Reino Peltola 1978, 7. Sanahakemisto 1981. L 12.
SKH = Suomen kulttuurihistoria. Jyväskylä, Helsinki 1933–36.
SKHSV = Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran Vuosikirja.
SKier = Sana kiertää. Kirjoituksia suomen kielestä. Toim. Maija Länsimäki. KKTJ 80. Helsinki 1995.
SKK = Suomen kielen käsikirja. Toimittanut Osmo Ikola. Helsinki 1968.
SkrNVA = Skrifter utgitt av Det Norske Videnskaps-Akademi i Oslo. Historisk-filosofisk klasse. Oslo.
SkrNVS = Det Kongelige Norske Videnskabers selskabs skrifter. Oslo.
*SkrSLS = Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland. Helsingfors 1886–.
SkrVSL = Skrifter utgivna av Kungl. Humanistiska Vetenskapssamfundet i Lund. Lund 1920–.
SkrVSocL = Skrifter utgivna av Vetenskaps-Societeten i Lund. Lund 1921–.
*SkrVSU = Skrifter utgivna av Hum. Vetenskapssamfundet i Uppsala. Uppsala 1890–.
SKYJ = Suomen kielitieteellisen yhdistyksen julkaisuja.
Sköld 1956 osa = Tryggve Sköld: Finn. osa, ein indo-iranisches Lehnwort? UUÅ 1957:12.
Sköld 1960 GermLwLp = Tryggve Sköld: Einige germanische Lehnwörter im Lappischen und Finnischen. UUÅ 1960:2.
Sköld 1961 Kriterien = Tryggve Sköld: Die Kriterien der urnordischen Lehnwörter im Lappischen. Uppsala.
SlBSt = Slaviska och baltiska studier. Slaviska institutet vid Lunds Universitet. Lund 1951–.
SlEER = The Slavonic and East-European Review. 25–. London 1947–.
SlLÅ = Slaviska institutet vid Lunds Universitet. Årsbok. Lund 1948–.
SM = Suomen Museo. Helsinki 1894–.
SMA = Suomen Muinaismuisto-yhtiön (Muinaismuistoyhdistyksen) Aikakauskirja. Helsinki 1874–.
SmSuku = Suomen Suku. Toimituskunta: A. Kannisto, E. N. Setälä, U. T. Sirelius & Yrjö Wichmann. 1. 1926, 2. 1928, 3. 1934. Helsinki.
SmVarhHist = Suomen varhaishistoria. Tornion kongressi 14.–16.6.1991. Toimittaja Kyösti Julku. Studia historica septentrionalia 21. Jyväskylä 1992.
SoK = Språk och Kultur. Aarhus 1936–.
SoS = Saga och Sed. Gustav Adolfs Akademiens årsbok. Uppsala 1932–.
Spegel 1712 Gloss = Haq. Spegel: Glossarium-Sveo-Gothicum eller Swensk-Ordabook. Lund.
Sprache = Die Sprache. Wien 1949–.
Sprachraum = Finnisch-ugrische Sprachen zwischen dem germanischen und dem slavischen Sprachraum. Vorträge des Symposiums aus Anlaß des 25-jährigen Bestehens der Finnougristik an der Rijksuniversiteit Groningen 13.–15. November 1991. Amsterdam, Atlanta 1992.
SprSF = Språkvetenskapliga Sällskapets i Uppsala Förhandlingar.
SSFÅ = Societas Scientiarum Fennica. Årsbok – Vuosikirja. Helsingfors 1922–.
SST = Sanakirjasäätiön toimituksia. Helsinki 1931–.
SSU = Suomensuvun uskonnot. Toimittaneet Kaarle Krohn, H. Paasonen, K. F. Karjalainen & Uno Holmberg. 1. 1914, 2. 1915, 3. 1918. Helsinki.
Stackelberg 1893 IrF = Р. Р. Штакельбергъ: Ирано-финскiя лексикальныя отношенiя. Древности Восточныя 1:3 283–98. Труды Восточной Коммиссiи И. Московскаго Археологическаго Общества. Москва.
Stang 1966 VGBS = Chr. S. Stang: Vergleichende Grammatik der Baltischen Sprachen. Oslo.
StCarH = Studia Carelica Humanistica. Joensuun yliopiston humanistinen tiedekunta. 1989–.
Steinitz 1944 FgrVok = W. Steinitz: Geschichte des finnisch-ugrischen Vokalismus. Acta Instituti Hungarici Universitatis Holmiensis. Series B. Linguistica 2. Stockholm, Uppsala.
Steinitz 1950 OstjGr = W. Steinitz: Ostjakische Grammatik und Chrestomathie mit Wörterverzeichnis. 2. verbesserte Auflage. Leipzig.
Steinitz 1952 FgrKons = W. Steinitz: Geschichte des finnisch-ugrischen Konsonantismus. Acta Instituti Hungarici Universitatis Holmiensis. Series B. Linguistica 1. Stockholm, Uppsala.
STEP = Suomalainen Tiedeakatemia. Esitelmät ja pöytäkirjat. Helsinki 1908–76, Suomalainen Tiedeakatemia. Vuosikirja 1977–.
StF = Studia Fennica. Helsinki 1933–.
StHS = Studia Hungarica Stockholmiensia. (Acta Universitatis Stockholmiensis.) Stockholm 1965–.
Stiernhielm 1649 Käsik = Georg Stiernhielm: käsikirjoituksia (Julk. E. N. Setälä 1892 Suomi 3:5 217–33; lähteen yhteydessä esiintyvä sivunumero on kyseisen Suomi-kirjan sivunumero).
Stjerncreutz 1863 MeriS = Albin Stjerncreutz: Suomalainen Meri-sanakirja. Helsinki.
StL = Studia Linguistica. Lund 1947–.
StNEF = Studia Norvegica Ethnologica et Folkloristica. Oslo 1946–.
StNF = Studier i nordisk filologi. SkrSLS. Helsingfors 1910–.
StNph = Studia neophilologica. Uppsala 1928–.
StO = Studia Orientalia. Helsinki 1925–.
Stoebke 1968 Verhältniswörter = Renate Stoebke: Die Verhältniswörter in den ostseefinnischen Sprachen. IUPUAS 93.
StPhJ = Studia philologica Jyväskyläensia.
Strahlenberg 1730 NOstT = Philipp Johann von Strahlenberg: Das Nord- und Ostliche Theil von Europa und Asia. Stockholm.
Strahlmann 1816 Sprachlehre = Johan Strahlmann: Finnische Sprachlehre für Finnen und Nicht-Finnen, mit Beziehung auf die Aehnlichkeit der finnischen Sprache mit der ungarischen, und einem Anhange von finnischen Idiotismen und Vergleichung der finnischen und ungarischen Etymologie, mit einem Auszuge in diesen Sprachen verwandter Wörter. St. Petersburg.
Streitberg 1896 UrgermGr = Wilhelm Streitberg: Urgermanische Grammatik. 3. Aufl. Heidelberg.
Streng 1915 NRL = H. J. Streng: Nuoremmat ruotsalaiset lainasanat vanhemmassa suomen kirjakielessä. Helsinki.
W. Streng 1911 Sivistyssanoja = Walter Streng: Muutamia suomenkielessä käytettyjä sivistyssanoja ranskan alkeisopetuksen alalta. Turun Suomalaisen Realilyseon vuosiohjelman liite v. 1910–11. Turku.
W. Streng 1925 MerkMuutt = Walter O. Streng: Sanain merkityksen muuttuminen. Johdatusta merkitysoppiin. Sivistys ja tiede 45. Porvoo.
Streng-Renkonen 1938 Siiv = W. O. Streng-Renkonen: Siivekkäitä sanoja ja sivistyssanoja. Helsinki.
StSept = Studia Septentrionalia. 3–. Oslo 1947–.
StSlF = Studia slavica Finlandensia. Helsinki. 1984–.
Suolahti 1909 Vogelnamen = Hugo Suolahti: Die deutschen Vogelnamen: eine wortgeschichtliche Untersuchung. Strassburg.
Suomi = Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. Kirjoituksia isänmaallisista aiheista. Helsinki 1841–. (Vuosikerrat 1841–60 on merkitty vuosiluvulla, v:sta 1863 eteenpäin jaksonumeroin.)
SuomSuomi = Suomalainen Suomi. Helsinki 1916–32, 1933–.
SUSA = Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Helsinki 1886–.
SUST = Suomalais-ugrilaisen Seuran Toimituksia. Helsinki 1890–.
SvE = Svio-Estonica. Tartu 1934–40. Lund 1940–.
SvLm = Svenska landsmål och svenskt folkliv. Stockholm 1879–. (–1888 Nyare bidrag till kännedom om de svenska landsmålen ock svenskt folklif.)
SYKLJ = Turun Yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja. Turku 1976–.
Symp 82 = Symposiumi 82. Suomalais-neuvostoliittolainen itämerensuomalaisen filologian symposiumi 30.8.–2.9.1982 Jyväskylä. Esitelmien referaatit. Jyväskylä.
SympBopp = Sternemann, Reinhard: Bopp-Symposium 1992 der Humboldt-Universität zu Berlin. Akten der Konferenz vom 24.3.–26.3.1992 aus Anlass von Franz Bopps zweihundertjährigem Geburtstag am 14.9.1991. Heidelberg 1994.
SympGron = Finnisch-ugrische Sprachen in Kontakt. Vorträge des Symposiums aus Anlaß des 30-jährigen Bestehens der Finnougristik an der Rijksuniversiteit Groningen 21.–23. November 1996. Herausgeber: Sirkka-Liisa Hahmo & Tette Hofstra & László Honti & Paul van Linde & Osmo Nikkilä. Maastricht 1997.
Szinnyei 1896 NyH = Szinnyei József: Magyar nyelvhasonlítás. (Jegyzetek.) Finn-ugor kézikönyvek 3. Budapest.
Szinnyei 1903 NyH2 = Szinnyei József: Magyar nyelvhasonlítás. (Jegyzetek.) Második, teljesen átdolgozott kiadás. Budapest.
Szinnyei 1905 NyH3 = Szinnyei József: Magyar nyelvhasonlítás. Harmadik, javított és bővített kiadás. Budapest.
Szinnyei 1909 NyH4 = Szinnyei József: Magyar nyelvhasonlítás. Negyedik, javított és bővített kiadás. Budapest.
Szinnyei 1910/1922 FgrSpr = Josef Szinnyei: Finnisch-ugrische Sprachwissenschaft. Sammlung Göschen 463. Leipzig. (2. verbesserte Auflage 1922.)
Szinnyei 1920 Herkunft = Josef Szinnyei: Die Herkunft der Ungarn, ihre Sprache und Urkultur. Ungarische Bibliothek 1:1. Berlin.
Szinnyei 1927 NyH7 = Szinnyei József: Magyar nyelvhasonlítás. Hetedik, javított és bővített kiadás. Budapest.
SzófSz 1941 = Bárczi Géza: Magyar szófejtő szótár. Budapest.
SächsSb = Berichte der Sächsischen Gesellschaft (Akademie) der Wissenschaften. Leipzig.
Säve & Gustavson 1918–40/1941–45 GO = Gotländsk ordbok på grundval av C. och P. A. Säves samlingar. Redigerad av G. Danell, A. Schagerström och Herbert Gustavson. 1–2. Uppsala.
Söderman 1996 EstNE = Tiina Söderman: Lexical Chraracteristics of the Estonian North Eastern Coastal Dialect. Studia Uralica Upsaliensia 24.
Söderwall 1884–1890/1891–1900/1900–18 OSM = K. F. Söderwall: Ordbok öfver svenska medeltids-språket 1–3. Lund.
Söderwall OSM Suppl = K. F. Söderwall: Ordbok över svenska medeltids-språket. Supplement 1. av K. F. Söderwall, W. Åkerlund, K. G. Ljunggren, E. Wessén 1925–73, 2. av Karl Gustav Ljunggren och Elias Wessén 1953–73. Lund.
Talve 1960 Bastu = Ilmar Talve: Bastu och torkhus i Nordeuropa. Nordiska Museets Handlingar 53. Stockholm.
Tamm 1887 Kännetecken = Fredr. Tamm: Fonetiska kännetecken på lånord i nysvenska riksspråket. UUÅ 5:6 1887.
Tamm 1890–1905 ESO = Fredr. Tamm: Etymologisk svensk ordbok 1. Uppsala.
TDASR = Труды десятаго археологическаго съѣзда въ Ригѣ 1896.
TechmZ = Internationale Zeitschrift für allgemeine Sprachwissenschaft, begründet und hrsg. v. F. Techmer. Leipzig 1884–.
TESz = A magyar nyelv történeti-etimológiai szótára 1. 1967, 2. 1970, 3. 1976. Budapest.
TeT = Teaduslikud Tööd Pühendatud Tartu Riikliku Ülikooli 150. aastapäevale 1802–1952. Tallinn 1952.
Teza 1893 Fogel = Emilio Teza: Del »Nomenclator Finnicus» mandato da Martino Fogel in Italia. Reale Accademia dei Lincei Estratto dai Rendiconti. Ferie accademiche. Ottobre 1893. Roma. (Classe di scienze morali, storiche e filologiche. 2:10 745–71.)
THArk = Turun Historiallinen Arkisto 6–. Turku 1936–.
Thomsen 1869 GSI = Vilh. Thomsen: Den gotiske sprogklasses indflydelse på den finske. En sproghistorisk undersøgelse. København.
Thomsen 1870 Einfl = Vilh. Thomsen: Über den einfluss der germanischen sprachen auf die finnisch-lappischen. Halle.
Thomsen 1879 UrsprungRuss = Wilh. Thomsen: Der Ursprung des Russischen Staates. Drei Vorlesungen. Vom Verfasser durchgesehene deutsche Bearbeitung von Dr. L. Bornemann. Gotha. (Englanninkielinen esitelmä pidetty 1877.)
Thomsen 1890 BFB = Vilh. Thomsen: Beröringer mellem de finske og de baltiske (litauisk-lettiske) Sprog. En sproghistorisk Undersøgelse. Det Kgl. Danske Videnskabernes Selskabs Skrifter 6. Række, historisk og philosophisk Afdelning. 1:1. København.
Thomsen 1919 - - 1931 SA = Vilh. Thomsen: Samlede Afhandlinger 1–4. København.
Thunmann 1772 Untersuch = M. Johann Thunmanns Untersuchungen über die alte Geschichte einiger Nordischen Völker. Ueber den Ursprung der alten Preussen und übrigen Lettischen Völker. Berlin.
THYJ = Turun historiallisen yhdistyksen julkaisuja 1–5. Turku 1924–36.
Thörnqvist 1948 StLR = Clara Thörnqvist: Studien über die nordischen Lehnwörter im Russischen. Études de philologie slave publiées par l’Institut russe de l’Université de Stockholm 2. Uppsala, Stockholm.
Toivonen 1944 Sanat = Y. H. Toivonen: Sanat puhuvat. Porvoo.
Toivonen 1955 SanaSan = Y. H. Toivonen: Sana sanasta kaksi parhaasta. Porvoo.
Toporov & Trubatšev 1962 Gidr = В. Н. Топоров & О. Н. Трубачев: Лингвистический анализ гидронимов Верхнего Поднепровья. Москва.
TopVost = Топонимика востока. Москва 1964.
Torp 1919 NEO = Alf Torp: Nynorsk etymologisk ordbok. Kristiania.
TP = Zeitschrift T’oung Pao. Leiden.
Trautmann 1923 BSlW = R. Trautmann: Baltisch-slavisches Wörterbuch. Göttingen.
TRÜT = Tartu Riikliku Ülikooli toimetised. Tartu.
Tröster 1666 Dacia = János Tröster: Das alte und neue Teutsche Dacia. Nürnberg. (lähde: Munkácsi 1882 Nyr 11 249.)
TS = Tietosanakirja 1–11. Helsinki 1909–22.
Tsvetkov & Laakso 1995 VaS = Dmitri Tsvetkov: Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto. Toimittanut, käänteissanaston ja hakemiston laatinut Johanna Laakso. L 25.
*TSYJ = Turun (Suomalaisen) Yliopiston julkaisuja. Turku.
TSYSJ = Turun Suomalaisen Yliopistoseuran julkaisuja. Turku.
TTver = Труды Второго Областного Тверского Археологическаго Съѣзда 1903 года 10–20 Августа. Тверь 1906.
Tulimuld = Tulimuld. Eesti kirjanduse ja kultuuri ajakiri. Lund 1950–93.
Tunkelo 1908 Alkusm = E. A. Tunkelo: Alkusuomen genitiivi relatiivisen nimen apugloosana. Helsinki.
Tunkelo 1946 VeKÄH = E. A. Tunkelo: Vepsän kielen äännehistoria. Helsinki.
Turunen 1949 KalSk = Aimo Turunen: Kalevalan sanakirja. Helsinki.
Turunen 1959 ISÄH = Aimo Turunen: Itäisten savolaismurteiden äännehistoria. Helsinki.
Turunen 1979 KalSanat = Aimo Turunen: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Lappeenranta.
TV = Tornionlaakson vuosikirja. Tornio.
TWS = Turun Wiikko-Sanomat. Turussa 1820–27, 1829–31.
TŽ = Tauta ir Žodis. Kaunas 1923–31.
UAJ = Ural-Altaische Jahrbücher 24–. Wiesbaden 1952–.
UAJ Neue Folge = Ural-Altaische Jahrbücher Neue Folge. Wiesbaden 1981–.
UEW = Károly Rédei: Uralisches etymologisches Wörterbuch. Unter Mitarbeit von Marianne Bakró-Nagy, Sándor Csúcs, István Erdélyi, László Honti, Éva Korenchy, Éva K. Sal und Edit Vértes. Register. 1–3. 1988–91. Wiesbaden.
Uhlenbeck 1900 EWGot2 = C. C. Uhlenbeck: Kurzgefasstes etymologisches wörterbuch der gotischen sprache. Zweite verbesserte auflage. Amsterdam.
UJ = Ungarische Jahrbücher 1–23. Berlin (Leipzig) 1921–43.
Ujfalvy 1875 Essai = Ch. E. de Ujfalvy: Essai de grammaire vêpse ou tchoude du nord d’après les données de MM. Ahlqvist et Lönnrot. Paris.
Uotila 1938 SyrjChr = T. E. Uotila: Syrjänische Chrestomathie. H 6.
UrIndg = Uralo-Indogermanica. Балто-славянские языки и проблема урало-индоевропейских связей. Материалы 3-ей балто-славянской конференции, 18–22 июня 1990 г. 1–2. Москва 1990.
UrLang = Denis Sinor (ed.): The Uralic languages. Description, history and foreign influences. Handbuch der Orientalistik. Achte Abteilung. Handbook of Uralic studies, volume I. Leiden, New York, København, Köln 1988.
Us Wurk = Us Wurk. Meidielingen fan it Frysk Ynstitut oan de Ryksuniversiteit to Grins.
*UUÅ = Uppsala Universitets Årsskrift. Uppsala 1866–.
Vahros 1959 NaimObuvi = И. С. Вахрос: Наименования обуви в русском языке 1. Хельсинки.
Vahtola 1980 Tornionj = Jouko Vahtola: Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty: nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus. Studia Historica Septentrionalia 3. Rovaniemi.
VaKS = Vadja keele sõnaraamat 1. 1990, 2. 1994, 3. 1996, 4. 2000. Toimitanud Elna Adler & Merle Leppik. Tallinn.
Walde & Hofmann 1938/1954 LEW = Lateinisches etymologisches Wörterbuch von A. Walde. 3., neubearbeitete Auflage von J. B. Hofmann. 1–2. Heidelberg.
Walde & Pokorny 1927 - - 1932 VWIS = Alois Walde: Vergleichendes Wörterbuch der indogermanischen Sprachen. Herausgegeben und bearbeitet von Julius Pokorny. 1. 1928–30, 2. 1927, 3. 1932. Berlin, Leipzig.
Valvoja = Valvoja. Helsinki 1881–.
VaMahu = Lauri Kettunen: Vatjan kielen Mahun murteen sanasto. Toimittaneet Jarmo Elomaa, Eino Koponen & Leena Silfverberg. CT 27. Helsinki 1986.
Vámbéry 1882 MagyEr = Vámbéry Ármin: A magyarok eredete. Budapest.
VanaK 3 = Vana Kannel 3. Kuusalu vanad rahvalaulud 1. Toimetanud Herbert Tampere. Eesti rahvaluule arhiiv — Archivum traditionum popularium Estoniae. Tallinn 1938.
Vanamon Tiedonannot = Suomalaisen Eläin- ja Kasvitieteellisen Seuran Vanamon Tiedonannot ja Pöytäkirjat. Helsinki.
Varelius 1860 PP = Antero Varelius: Papiston palkoista ja muista seurakuntalaisten suoritettawista eduista: Ohjeita ja arweloja yleisten säätösten mukaan. Turku.
Vasmer 1953/1955/1958 REW = Max Vasmer: Russisches etymologisches Wörterbuch 1–3. Heidelberg.
Vasmer 1964/1967/1971/1973 ESRJa = М. Фасмер: Этимологический словарь русского языка 1–4. Москва.
Watson 1819 Abstammung = Karl Friedrich Watson: Über die Abstammung der Lettischen Sprache von der slavisch-russischen und über den Einfluss des Gotischen und Finnischen aufs Lettische. Jahresverhandlungen der kurländischen Gesellschaft für Literatur und Kunst 2. Mitau 1822. (Esit. 1819.)
Vehmas 1961 SmRom = Raino Vehmas: Suomen romaaniväestön ryhmäluonne ja akkulturoituminen. TSYJ B 81.
Welin 1736 NKäsik = Johan Welin: Näyte käsikirjoituksesta »Specimen analogiae Lingvarum. Ungarica & Fennica». (Julk. E. N. Setälä 1892 Suomi 3:5 271–85; lähteen yhteydessä esiintyvä sivunumero on kyseisen Suomi-kirjan sivunumero.)
WeltSl = Die Welt der Slaven. Wiesbaden 1956–.
Vendell 1890 Finnby = Herman Vendell: Ordlista öfver det svenska allmogemålet i Finnby kapell af Bjärnå socken i Åbo län. BFVS 49:3 151–365.
Vendell 1890 ÖsvM = Östsvenska monografier. Sammanstälda af Herman Vendell. Helsingfors.
Vendell 1892 NylE = Herman Vendell: Nyländska etymologier. Helsingfors.
Vendell 1894 SvBefolkn = Herman Vendell: Om den svenska befolkningen i Finland. Pennibibliotek utgifvet af nylänningar. Ny följd. Häft 3. Helsingfors.
Vendell 1895 PPOb = Herman Vendell: Ordbok öfver Pedersöre-Purmo-målet i Österbotten. BFVS 56.
Vendell 1904–07 OÖ = Herman Vendell: Ordbok över de östsvenska dialekterna. SkrSLS 64, 71, 75, 79.
VerSUA = Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica. Wiesbaden.
Vesikansa 1978 Miljoona = Jouko Vesikansa: Miljoona sanaa. Porvoo.
Weske 1873 Untersuch = Michael Weske: Untersuchungen zur vergleichenden Grammatik des finnischen Sprachstammes. Leipzig.
Weske 1890 SFKO = М. П. Веске: Славяно-финскiя культурныя отношенiя по даннымъ языка. Извѣстiя Общества Археологiи, Исторiи и Этнографiи при Императорскомъ Казанскомъ Университетѣ 8. Казань.
Wessman 1925–26/1930–32 SO = V. E. V. Wessman: Samling av ord ur östsvenska folkmål 1–2. SkrSLS 178:1–2, 215:1–2.
Wexionius 1650 Epitome = Michael Wexionius: Epitome descriptionis Sveciae, Gothiae, Fenningiae. Aboae.
VFU = Вопросы финно-угроведения. Йошкар-Ола.
VFUJa = Вопросы финно-угорского языкознания. Ленинград, Москва 1962, 1964.
VGEG = Verhandlungen der Gelehrten Estnischen Gesellschaft. Dorpat 1840–, ÕEST 24–34. Tartu 1927–43, Commentationes Litterarum Societatis Esthonicae 29–34. 1938–43.
Wichmann 1901 WotjChr = Yrjö Wichmann: Wotjakische chrestomathie mit glossar. H 2.
Wichmann 1923 TscherT = Yrjö Wichmann: Tscheremissische texte mit wörterverzeichnis und grammatikalischem abriss. H 5.
Wichmann & Uotila 1942 SyrjWsch = Syrjänischer Wortschatz nebst Hauptzügen der Formenlehre. Aufgezeichnet von Yrjö Wichmann, bearbeitet und herausgegeben von T. E. Uotila. Helsinki. L 7.
Widmark 1973 Umemål = Ordbok över Umemålet av Pehr Stenberg (1804). Julk. G. Widmark. Uppsala 1973.
Wiedemann 1851 GrWotj = F. J. Wiedemann: Grammatik der wotjakischen Sprache nebst einem kleinen wotjakisch-deutschen und deutsch-wotjakischen Wörterbuche. Reval.
Wiedemann 1869 EhstnDW = F. J. Wiedemann: Ehstnisch-Deutsches Wörterbuch. St. Petersburg.
Wiedemann 1875 GrEhstn = F. J. Wiedemann: Grammatik der ehstnischen Sprache, zunächst wie sie in Mittelehstland gesprochen wird, mit Berücksichtigung der anderen Dialekte. St. Petersburg.
Wiedemann 1876 LebEhst = F. J. Wiedemann: Aus dem inneren und äusseren Leben der Ehsten. St. Petersburg.
Wiedemann 1884 GrSyrj = F. J. Wiedemann: Grammatik der syrjänischen Sprache mit Berücksichtigung ihrer Dialekte und des Wotjakischen. St. Petersburg.
VierYm = Vieraan ymmärtäminen. Kirjoituksia kielestä ja kulttuurista. Toimittaneet Sirkka-Liisa Hahmo & Osmo Nikkilä. Vaasa 1996.
Wieselgren 1962 Ormsö = Per Wieselgren: Ormsö ortnamn och bebyggelsehistoria. Acta Academiae Regiae Gustavi Adolphi 41. Lund.
Viires 1980 TaluVeo = Ants Viires: Talurahva veovahendid. Baltimaade rahvapäraste põllumajanduslike veokite ajalugu. Tallinn.
Wiklund 1894 LpChr = K. B. Wiklund: Kleine lappische chrestomathie mit glossar. H 1.
Wiklund 1902 Kalevalafrågan = K. B. Wiklund: I Kalevalafrågan. Uppsala.
Wiklund 1904 Luleå = K. B. Wiklund: Namnet Luleå. Eripainos Ymer 1904. (julk. Svenska sällskapet för antropologi och geografi. Stockholm 1881–.)
Wiklund 1926 Snöskor = K. B. Wiklund: Några tankar om snöskors och skidors upprinnelse. Särtryck ur »På skidor» för år 1926.
Wiklund 1927 LpStud = K. B. Wiklund: Lappische Studien 1–3. SkrVSU 24:16.
Vilkuna 1931–32 Puunjal = Kustaa Vilkuna: Suomen vanhimman puunjalostusteollisuuden historiaa. Vakkasuomalaisten puuastiateollisuudesta. Ylipainos aikakauslehdestä Suomen puu n:o 24, 1931 ja n:o 1, 1932. Helsinki.
Vilkuna 1950 Ajantieto = Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. Helsinki.
Vilkuna 1957 Kainuu = Kustaa Vilkuna: Kainuu—Kvenland. Missä ja mikä? Helsinki.
Vilkuna 1964 Kihlak = Kustaa Vilkuna: Kihlakunta ja häävuode. Keuruu 1964.
Vilkuna 1968 Ajantieto2 = Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. 2. painos. Keuruu.
Vilkuna 1974 Lohi = Kustaa Vilkuna: Lohi. Kemijoen ja sen lähialueen lohenkalastuksen historia. Keuruu.
Vilkuna 1976 Etunimet = Kustaa Vilkuna: Etunimet. Helsinki.
Vipunen = Antero Vipunen. Helsinki 1908–09.
Vir = Virittäjä. Kotikielen Seuran aikakauslehti. Porvoo 1883, 1886. Helsinki 1897–.
Virtaranta 1946/1957 LYSMÄH = Pertti Virtaranta: Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria 1. Konsonantit, 2. Vokaalit. Helsinki.
Virtaranta 1958 DentSpir = Pertti Virtaranta: Pääpainollisen tavun jälkeisen soinnillisen dentaalispirantin edustus suomen murteissa. Helsinki.
Virtaranta 1992 Amerikansm = Pertti Virtaranta: Amerikansuomen sanakirja. Vammala.
Wis 1983 Fogel = Christina Wis: La versione di Hannover delle de finnicae linguae indole observationes di Martin Fogel. Estratto da AION, Dipartimento di studi dell’Europa orientale. Sezione filologica-linguistica, n. 1 (anno 1979–80).
VJa = Вопросы языкознания. Москва 1952–.
VMariJa = Вопросы марийского языкознания. Йошкар-Ола 1964, 1975.
Voionmaa 1912 SmKATutk = Väinö Voionmaaa: Suomalaisia keskiajan tutkimuksia. Veroja, laitoksia, virkamiehiä. Porvoo.
Voionmaa 1915 SmKarjHist = Väinö Voionmaa: Suomen karjalaisen heimon historia. Helsinki.
Voionmaa 1947 HämE = Väinö Voionmaa: Hämäläinen eräkausi. Porvoo.
Vries 1956/1957 AltgermRelig = Jan de Vries: Altgermanische Religionsgeschichte 1–2. Berlin.
Vries 1961 AnEW = Jan de Vries: Altnordisches etymologisches Wörterbuch. Leiden.
Vries 1971 NedEW = Nederlands Etymologisch Woordenboek door Jan de Vries met aanvullingen, verbeteringen en woordregisters door F. de Tollenaere. Leiden.
WS = Wörter und Sachen. Heidelberg 1909–44.
VSatak = Vanhaa Satakuntaa. Vammala 1934–. Satakunnan nuorisoseurain liiton julkaisuja.
VSH = Varsinais-Suomen historia 2. 1938, 3. 1935. Porvoo.
VSLÅ = Kungl. Humanistiska Vetenskapssamfundet i Lund. Årsberättelse 1924–.
VSocLÅ = Vetenskaps-Societeten i Lund. Årsbok 1950–. Lund.
VSUÅ = Kungl. Humanistiska Vetenskapssamfundet i Uppsala. Årsbok. Uppsala 1943–.
Vuorela 1958/1964 KtS = Toivo Vuorela: Kansatieteen sanasto. Helsinki. (1. p. 1958, toinen, lisätty painos 1964.)
Vuorela 1975 KansKultt = Toivo Vuorela: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo.
Vuorela 1979 KpS = Toivo Vuorela: Kansanperinteen sanakirja. Porvoo.
VW 1874/1876/1888 = O. Donner: Vertaileva Sanakirja Suomalais-Ugrilaisten kielten alalla. Vergleichendes Wörterbuch der Finnisch-Ugrischen Sprachen 1–3. Helsinki.
Yrjö-Koskinen 1862 TSSM = Yrjö Sakari Forsman (= Yrjö Koskinen): Tiedot Suomen-suvun muinaisuudesta. Helsinki.
Yrjö-Koskinen 1866 Liv = Yrjö Koskinen: Sur l’antiquité des lives en Livonie. ASSF 8:2.
ZDA = Zeitschrift für deutsches Altertum. Leipzig, Berlin 1841–.
ZDMG = Zeitschrift der Deutschen Morgenländischen Gesellschaft. Leipzig 1847–1944. Wiesbaden 1949–.
ZDW = Zeitschrift für deutsche Wortforschung. Strassburg 1901–.
Zsirai 1937 FgrRok = Zsirai Miklós: Finnugor rokonságunk. Budapest.
ZSlPh = Zeitschrift für slavische Philologie. Leipzig 1924–1950. Heidelberg 1952–.
ŽStar = Живая старина. Перiод. изданiе Отд. Этногр. Имп. Русск. Географ. О-ва. С. Петербургъ 1890–1917.
ÄOLV = Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja. Helsinki 1952–.
Öb = Österbotten. Vasa 1961–.
ÖbÅ = Österbottnisk Årsbok. Vasa 1921–60.
*ÖFVS = Översikt av Finska Vetenskaps-Societetens Förhandlingar. Helsingfors 1853–.
Stadin slangin etymologisen sanakirjan lähteet
Painettuja lähteitä ja verkkosanakirjoja
Bentlin, Mikko (2008). Niederdeutsch-finnische Sprachkontakte. Der lexikalische Einfluß des Niederdeutschen auf die finnische Sprache während des Mittelalters und der frühen Neuzeit. SUST 256. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Devoto, Giacomo (1968). Avviamento alla etimologia italiana. Dizzionario etimologico. Firenze: Felice de Monnier.
Etymonline = Online Etymology Dictionary.
Englannin kielen etymologinen sanakirja verkossa: https://www.etymonline.com/.
FO = Ordbok över Finlands svenska folkmål 1–4.
Osat ilmestyneet 1982, 1992, 2000 ja 2007 (päätoim. Olav Ahlbäck & Peter Slotte). Helsingfors: Institutet för de inhemska språken.
Verkossa: http://kaino.kotus.fi/fo/ (päätoim. Caroline Sandström).
FSOB = Finlandssvensk ordbok. Helsingfors: Institutet för de inhemska språken.
Verkossa: http://kaino.kotus.fi/fsob/.
Ganander, Christfrid (1787). Nytt finskt lexicon. Käsikirjoitus.
Julkaistu sittemmin sekä näköispainoksena (1937–1938) että Liisa Nuutisen toimittamana (1997, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus).
HBL = Hufvudstadsbladet.
Hellquist, Elof (1948). Svensk etymologisk ordbok. Lund: C. W. K. Geerups förlag. (Kolmas painos. Ilmestynyt alun perin 1918.)
HS = Helsingin Sanomat.
Häkkinen, Kaisa (2020). Jeesuksen muorista Stadin friiduun. Naisten nimitykset suomen kirjakielessä. Scripta miscellania in honorem Ulla-Maija Forsberg. SUST 275, 89–102.
Hämäläinen, Simo (1963). Suomalainen sotilasslangi. Ensimmäinen osa: Sanasto. SKS:n toimituksia 273. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Jarva, Vesa (2003). Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa. Jyväskylä Studies in Humanities 5. Jyväskylän yliopisto.
Joki, Aulis J. (1962). Etymologian harhapoluilta. Ridan, nakin ja pynnän historiaa. Virittäjä 1962, 294–305.
Juslenius, Daniel (1745). Suomalaisen Sana-Lugun Coetus. Jumalan awulla, Suurella työllä, pitkällä ajalla, monen neuwolla, Suomen Kielen Cunniaxi, Coottu Daniel Jusleniuxelda. Stockholm.
Jussila, Raimo & Maija Länsimäki (1995). Se siitä. Suomen kielen seksisanakirja. Helsinki: WSOY.
Kallio, Petri (2005). How Uralic is Stadin slangi? Studia Fenno-Ugrica Groningana 4, 176–191.
Karttunen, Kaarina (1979). Nykyslangin sanakirja. Helsinki: WSOY.
Karvinen, Väinö (1910). Viipurin murteen venäläisiä lainasanoja. Kaukomieli IV, 116–127. Helsinki: Viipurilainen Osakunta.
Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten (tutkimus)keskus.
Kim, Jeongdo (2019). Hulisemisesta hulinaksi. Onomatopoieettisuuden haalistuminen Suomen fonesteemisten substantiivien valossa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto.
Kiparsky, Valentin (1933). Sananselityksiä. Virittäjä 1933, 478–490.
KKS = Karjalan kielen sanakirja 1–6. Osat ilmestyneet vuosina 1968, 1974, 1983, 1993, 1997, 2005. Lexica Societatis Fenno-Ugricae XVI. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.
Verkossa: http://kaino.kotus.fi/kks/.
Kluge, Friedrich (1995). Etymologisches Wörterbuch der deutschen Sprache.
Bearbeitet von Elmar Seebold. Berlin: Walter de Gruyter. (23., uudistettu painos. Ilmestynyt alun perin 1883.)
Koivisto, Viljo (1994). Romano-finitiko-angliko laavesko liin; Romani-suomi-englanti sanakirja; Romany-Finnish-English Dictionary. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 74. Helsinki: Kotus.
Koivulehto, Jorma & Petri Kallio (2020). Pikku lisä alasaksalais-suomalaisiin lainakosketuksiin. SUST 275, 189–190.
Kotsinas, Ulla-Britt (1996). Stockholms slang. Folkligt språk från 80-tal till 80-tal. Stockholm: Norstedts.
Kotsinas, Ulla-Britt (1998). Norstedts svenska slangordbok. Stockholm: Norstedts.
Koukkunen, Kalevi (1990). Atomi ja missi. Vierassanojen etymologinen sanakirja. Nykysuomen sanakirja 8. Helsinki: WSOY.
Koukkunen, Kalevi (2011). Miksi automobiilista ei tullut hyrysysyä? Kielikello 2/2011, 11–13.
KS = Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus.
Verkossa: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/.
Kulonen, Ulla-Maija (2010). Fonesteemit ja sanamuodostus. Suomen kontinuatiivisten U-johdosten historiaa. Suomi 197. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Leinonen, Marja (1992). Venäjää suomen arkikielessä ja slangissa. Teoksessa Variaatioita. Tampereen yliopiston Suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen juhlakirja, 76–86.
Liuttu, Pentti (1951). Helsingin slangin keskeistä sanastoa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
Lönnrot, Elias (1874, 1880). Suomalais-ruotsalainen sanakirja 1–2. (Slangisanakirjaa laadittaessa on käytetty Manul-menetelmällä jäljennettyä toista painosta, jonka on kustantanut WSOY. Ensimmäisessä painoksessa ei mainita kustantajaa.)
NS = Nykysuomen sanakirja. Helsinki: WSOY.
Paunonen 2000 = Paunonen, Heikki & Marjatta Paunonen (2000). Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. Helsinki: WSOY.
Paunonen, Heikki (2010a, 2010b). Stadin mestat. Ikkunoita Helsingin ja sen asukkaiden historiaan ja nykyisyyteen 1–2. Helsinki: Edico.
Paunonen, Heikki (2016). Sloboa Stadissa. Stadin slangin etymologiaa. Jyväskylä: Docendo.
Paunonen HS = Viikon sana, Heikki Paunosen slangipalsta Helsingin Sanomissa vuosina 1992–1993.
Paunonen Tsilari = Heikki Paunosen sananselityksiä Stadin slangi ry:n Tsilari-lehdessä.
Plöger, Angela (1973). Die russischen Lehnwörter in der finnischen Schriftsprache. Wiesbaden: Veröffentlichungen der Societas Uralo-Altaica.
Plöger, Angela (1977). Russische Lehnwörter im südostfinnischen Dialekt. Teoksessa Mahrburger Abhandlungen zur Geschichte und Kultur Osteuropas 14. Giessen: Wilhelm Schmitz Verlag, 312–331.
Pulkkinen, Paavo (1984). Lokarista sponsoriin. Englantilaisia lainoja suomen kielessä. Helsinki: Otava.
Rauhala, Ilona (2020). Verbin koinata alkuperästä. SUST 275, 262–272.
Reuter HBL = Reuters rutor, Mikael Reuterin kielipalsta Hufvudstadsbladetissa vuosina 1986–2013.
Ruoppila, Veikko (1986). Venäläisperäistä sanastoa suomen murteissa. Suomi 136. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
SAOB = Svenska Akademiens ordbok.
Verkossa: https://www.saob.se/. Alkuperäinen julkaisuvuosi ilmoitettu lähdeviitteessä.
SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja 1–6. Osat ilmestyneet vuosina 1955, 1958, 1962, 1969, 1975 ja 1978. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
SMS = Suomen murteiden sanakirja 1–8. Osat ilmestyneet vuosina 1986–2008. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (päätoim. Tuomo Tuomi, Matti Vilppula & Ulla Takala).
Verkossa: http://kaino.kotus.fi/sms/ (päätoim. Heikki Hurtta & Nina Kamppi).
SO = Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien.
Verkossa yhdessä SAOB:n ja Svenska akademiens ordlistan kanssa: https://www.svenska.se/.
SSA = Suomen sanojen alkuperä 1–3. Osat ilmestyneet vuosina 1992, 1995 ja 2000 (päätoim. Erkki Itkonen & Ulla-Maija Kulonen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
SUST = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia.
TESZ = A Magyar nyelv történeti-etimológiai szótára 1–3. Osat ilmestyneet vuosina 1967, 1970 ja 1976 (päätoim. Lóránd Benkő). Budapest: Akadémiai Kiadó.
Thesleff, Arthur (1912). Stockholms förbrytarspråk och lägre slang 1910–1912. Stockholm: Albert Bonniers förlag.
Tiede (aikakauslehti). Helsinki: Sanoma Media.
Tsilari. Stadin Slangi ry:n perinne- ja kulttuurilehti.
Vasmer, Max (1953, 1955, 1958). Russisches etymologisches Wörterbuch 1–3. Heidelberg: Winter.
Virittäjä. Kotikielen Seuran aikakauslehti.
Wessman, V. E. V. (1930–1932). Samling av ord ur östsvenska folkmål. Tillägg till H. Vendells ordbok över de östsvenska dialekterna. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland.
Wessman, V. E. V. (1994). Bidrag till svensk slangordbok. Folkmålsstudier 35, 17–36.
Muita verkkolähteitä
Forsberg, Ulla-Maija (30.5.2018). Tuhannen päreet.
Blogikirjoitus.
Körmarulk (4.1.2014).
Kalmariini-sanaa koskeva kommentti Tumblr-tilillä. https://alkonjonossa.tumblr.com/post/114059654143.
Laakso, Johanna (18.4.2017). Kansan etymologioista (2). Salaperäiset morkoonit ja selityksen lumo.
Blogikirjoitus. https://kielioblog.wordpress.com/2017/04/18/kansan-etymologioista-2-salaperaiset-morkoonit-ja-selityksen-lumo.
Urbaani Sanakirja. https://www.urbaanisanakirja.com/.
Englanninkielinen Wikipedia. https://en.wikipedia.org/.
Ruotsinkielinen Wikipedia. https://sv.wikipedia.org/.
Saksankielinen Wikipedia. https://de.wikipedia.org/.
Suomenkielinen Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/.
Wikisanakirja. https://fi.wiktionary.org/.