ruoka (Agr; yl.) ’Essen, Speise; Fressen’, yhd. etu-, pää-, jälkiruoka; ruoka-aika, ruokahalu, ruokapöytä, johd. ruokailla, ruokaisa, ruokala
~
ink rōka ’ruoka’
| ka ruoka id., ruokaisa ’ruokaisa, ravitseva’
| ly ruog
| va rōka ’ruoka’
| vi roog (g. roa) ’ruoka, ruokalaji’
< (v)kgerm *rōkā, vrt. germ *rōkō, mys ruohha, kys ruoche, kas rōke ’huolenpito’; samasta germ sanasta myöhempi laina on ruokko johdoksineen ja samasta sanueesta myös ruokkia (ks. näitä).
Kirjallisuusluettelo
- Ganander 1787 NFL 2 504a (sm ~ vi)
- Sjögren 1832 GS 1 569 (+ ink)
- Mechelin 1842 Käsik 177 (sm ~ ven róga ’keitto’)
- Kalima 1915 OLR 203 (+ ka; ven < ka)
- Saareste 1924 LVEM 153 (+ va)
- SKES 1969 871 (+ ly)
- Koivulehto 1972 NphM 73 621 (< esi- t. vkgerm)
- Koivulehto 1981 PBB(T) 103 174–76
- Hofstra 1985 OsFiGerm 153
- Häkkinen 1987 ES 260
