soromnoo samantekevää, olkoon menneeksi, viis siitä Suomen sanojen alkuperä soromnoo (paik. murt.) ’yhdentekevää, olkoon menneeksi’ / ’egal, was soll’s’ < ven vsjo ravnó ’(on) yhdentekevää, yhtä kaikki’. Kirjallisuusluettelo SKES 1969 1080 (sm < ven) Plöger 1973 RL 187 SSA 1992–2000 Stadin slangin etymologinen sanakirja soromnoo (1900–) ’samantekevää, viis siitä’, rinn. soronnoo, sorovnoo< ven vsjo ravnó ’yhdentekevää, yhtä kaikki’ (vsjo ’kaikki’ + ravnó ’yhtäläisesti, samalla tavalla’ sanasta ravnyj ’samanlainen, yhdenvertainen’). Tunnetaan myös murteissa. SSA 2000: 202 Paunonen 2000: 1068 Paunonen 2016: 477 SSES 2021 Linkki artikkeliin: