pursua (Raam 1642 ulospursua; yl., ei Peräp Länsip Verml), pursuta ’tihkua, tursua (esiin); (murt.) niistää nenää; pestä pyykkiä’ / ’sickern, (hervor)sprudeln; sich schneuzen; Wäsche waschen’, pursottaa, pursuttaa
~
ink pursuttā ’pestä vaatteita’
| ka pursuo ’pursua; polskia; motkottaa; parkua, tyrskiä’, pursota ’pursuta, pulputa; turvota; lysähtää; purskahtaa (itkuun)’, pursuttoa ’pursuttaa; purskuttaa, pärskyttää; pestä, hangata, hieroa (pyykkiä)’
| ly burzahtazou (prs.) ’roiskahtaa’
| ve pursta (prs. purzub) ’pursuta; niistää nenää’.
Deskr.-luonteisia sanoja; vrt. myös vi porsuda ’pursua, turvota’ sekä purskahtaa ja purista.
Kirjallisuusluettelo
- SKES 1962 657 (sm ~ ka ly ve; vrt. vi ja lpIn purcceđ ’purskahtaa’)
