suhta ’mitta, mittasuhde (Jusl 1745); kohtuus, järjestys (EPohjanm KSm)’ / ’Maß(verhältnis); Angemessenheit, Ordnung’, johd. suhtautua, suhdanne (1913), yhd. epäsuhta, sopusuhtainen; tähän kaiketi myös suhde (Renv 1826 suhdet; Kilpisen ehdotus 1835), suhteen (Hemm 1605 suhtes), suhteellinen (Kilpinen) (sm > vi suhe ’suhde’, suhtuda ’suhtautua’, suhteline ’suhteellinen’).
Sanalle on ehdotettu baltt alkuperää: ksm *sukta < baltt, vrt. liett sùktas ’väännetty, käännetty, kierretty, taipuisa; valpas, ovela’, latv sūkt ’vääntää, kääntää, kiertää’.
Kirjallisuusluettelo
- Hakulinen 1941 SKRK 1 104 (suhde Kilpisen luomus)
- Mägiste Vir 1958 135, 139 (vi < sm)
- E. Itkonen 1968 SKK 508 (sanueen alkuperä tuntematon)
- Häkkinen 1987 ES 289–90
- E. Uotila Vir 1990 269–74 (< baltt)
