kahvi


kahvipensaan siemenet, kahvipavut; niistä valmistettu jauhe; kahvijauheesta tehty juoma

 

Suomen sanojen alkuperä
kahvi (Gan 1786), rinn. murt. kahve(e), kaffe(e) (As 1733 Caffe-huonen), kaffi ’Kaffee’, kahvila (uud.; Yrjö-Koskinen 1861)
< vur nr kaffe (jo 1658 Turkin oloja kuvattaessa cafe, 1700-luvun alkup. mm. cauffi, caffe, caffé, coffe, coffé, nykymurt. myös kaffi), tansk kaffe, ns Kaffee, ransk café, engl coffee jne. < Arm turk kafe < osm-turk qahvé, kahvä id. < arab qahwa(h) ’id., alk. viini (uusi juoma sai nimensä Muhammedin kiellettyä viinin juonnin)’ mahd. Abessiniasta, vrt. kahvipensaan kotimaakunnan nimi Kaffa. Kahvi tuli Euroopassa tunnetuksi 1600-luvulla Italiassa, sitten Ranskassa, Saksassa ja Englannissa, 1700-luvulla muuallakin. — Sm t. nr nn > lp kafˈfi, ‑hv- ’kahvi’; sm (itämurt.) ka kohvi ja vi kohv sanojen ‑o- on ven kófe (vanh. ja murt. kófej, kófij; < holl t. engl) sanan vaikutusta; ka koufei, koufi, koffi, ly kofī, ve kofei, va (Kukk) koffi ovat nuoria ven lainoja, ink kohvi luult. < vi, li kaffə kaiketi < latv.
Kirjallisuusluettelo
SSA 1992–2000