halava (Schr 1637; LounSm KPohjanm), halaja (Gan 1786), haleva (Gan; Peräp Länsip), halapaju (Agr), halopaju ’eräs pajulaji (Salix pentandra t. fragilis)’ / ’Lorbeer- od. Bruchweide’
~
vi halapaju ’itkupaju, kyynelpaju, hautapaju’, myös halapi-, halepaju
| li alābəz, alāb ’eräs pajulaji (Salix phylicifolia t. pentandra t. repens)’
? < baltt, vrt. liett žal̃svas ’vihertävä’, atžalà ’nuori oksa, verso’ (samaa kantaa kuin liett žãlias ’vihreä’). Vrt. myös salava.
Kirjallisuusluettelo
- Ganander 1787 NFL 3 10 (halava ~ salava)
- Anderson 1879 Studien 278 (sm ~ vi li)
- Thomsen 1890 BFB 246 (sm ? < baltt, vrt. liett žãlias ’vihreä, raaka, keittämätön’)
- SKES 1955 51
- SKES 1969 954
- TESz 3 1976 752 (sm halava ehkä kehittynyt salava asusta sanan halea ’harmahtava, kalpea’ vaikutuksesta)
- MSzFE 1978 587
- Suhonen 1989 SUSA 82:7 7–9 (sm < baltt)
