panta (GGCalamnius 1754; yl., ei Ink) ’side, kaulain, (vitsa-, nahka)lenkki, vanne (esim. astian ympärillä), sanka’ / ’(Hals)band, Lederriemen, Ring od. Faßreifen (aus Weidenruten), Henkel’, yhd. kaulapanta, hiuspanta, johd. pannoittaa ’sitoa t. varustaa pannalla’
~
vi (murt., Wied) pand (g. panna) ’(astian, korin) vanne, vitsalenkki; sanka’
| li pānda ’poikkipuu; sarana’
< sk, vrt. nr mr mn band ’side, nauha; kiinnityslenkki; kahle’, ns Band id., germ *banda-; samasta sk lähteestä myös > lpN badˈde (U Pi Lu In Ko) ’side, naru, nuora’. Sanan merk:een ims:ssa on ositt. vaikuttanut äänt. läheinen s. panka, ks. tätä.
Kirjallisuusluettelo
- Castrén Suomi 1844 36 (sm ~ lp)
- Thomsen 1869 GSI 56, 139 (sm < sk)
- Wiklund 1890 SUST 1 85 (sm lp < sk)
- Qvigstad 1893 NL 98 (lp < sk)
- Thomsen 1920 SA 2 109, 205 (+ vi; < sk)
- Kettunen 1938 LivW 279 (+ li, jossa myöhäistä vaikutusta saks taholta)
- SKES 1962 485–86 (merk:ssä vaikutusta panka sanasta)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 324 (sm < germ)
