kasvot

naama

 

Suomen sanojen alkuperä
kasvaa (Agr; yl.), murt. myös kasota, kasuta ’wachsen’, kasvattaa, kasvatus, kasvain, kasvanta, kasvi (nykymerk. Roos 1845, muita merkityksiä ’kasvain’, murt. myös ’kasvu, vuosikasvain, vesa, taimi’ ym.), kasvo (murt.) ’kasvu; viljelyskasvi, vilja; sato; puun vuosikasvain; rahan t. lainan korko; poski, kasvojen toinen puoli’, kasvot (murt. rinnalla kasuot, kasut, kasuvat ym.; Agr:lla sana yksiköllinen: caswosta caswoon ym.), kasvu jne. ~ ink kazvā, kazvattā, kazvo ’kasvu; hyöty’ | ka kasvoa, kasvattoa, kasvo ’kasvu, (tav. vilja)kasvi; rahan korko’, kasvot ’kasvot (uud.); posket; ranteen kämmenpuoli’ | ly kazvada, ‑voa, kazvattada, kazvain ’syylä’, kazv (partit. ‑ud) ’kasvu’ | ve kazda (prs. kazvab) ’kasvaa’, kazvatada, kazv (g. ‑on) ’kasvu’ | va kazvā, (Kukk myös) kazvoa ’kasvaa’, (Kukk) kazvottā ’kasvattaa’, kazvatikko ’kasvatti’, kazvo ’kasvu, pituus’ | vi kasvada (murt. kasuda) ’kasvaa’, kasvatada ’kasvattaa’, kasvatus ’kasvatus; viljely; hoito’, kasv ’kasvu’, kasu, E kazo, kasv (g. ‑o) ’hyöty, etu’, kasutada ’käyttää’ | li kaʾzzə (prs. kazāb) ’kasvaa’, kaʾz ’kasvu; kasvunlisäys; voitto; korko’, kazātə ’kasvattaa’, kazāi ’paise, kasvannainen (ruumiissa)’ (sm > lpN murt. kasvō (Kld T) ’kasvot’)
= mdE kasoms, M kasə̑ms ’kasvaa; lisääntyä’, E kastoms, M kasftə̑ms ’kasvattaa’, E kasi ’kasvi’, kasmo ’kasvu; kasvi; pyörtyäinen (päässä)’. — Sanan vastineiksi esitetyt tšer kuškam ’kasvaa’, kuštem ’kasvattaa’ ja unk haszon ’hyöty, voitto, etu’ eivät äänt. vaikeuksien vuoksi voine kuulua tähän.
Kirjallisuusluettelo
SSA 1992–2000