tatti (Jusl 1745; kaakkmurt. ja ymp.) ’Boletus’ / ’Röhrling’, yhd. herkku-, voi-, sappitatti ~ (sm ? >) ka tatti ’tatti’.
Varmaankin alk. sama sanakuin vi tatt ’räkä, lima’: merkityksen muutosta voivat kuvastaa vi tatikas ’tatti’ (oik. »limakas»), venetatt ’lehmäntatti’ (»venäjänräkä»), vrt. myös sm lehmäntatti (alk. »lehmänräkä»?).
Kirjallisuusluettelo
- Saareste 1924 LVEM 108 (~ vi tatt ’lima’)
- Lehtisalo Vir 1929 131 (sanalla samJr:ssa kaksi mahd. vastinetta: ’noita’ ja ’sieni’)
- SKES 1969 1245–46 (mahd. ~ vi tatt ’lima’)
