kapalo (us. mon. kapalot, Agr; yl.), murt. kapa(l)los, ‑us ’vaate(tus), johon lapsi kääritään’ / ’Windel’, kapalo-, kapalusvyö, kapaloida, kapaloita
~
ink kappālo, ‑vȫ, kappālosvȫ, kapaloittā ’kapaloida’
| ka kapalo, ‑vyö, kapaloija
| ly kabal, ‑vüö, kabaloida, ‑ta
| ve kabal, ‑v́ö, kabale̮ita
| va kapalo, kapaloittā
| vi murt. kabalad ’kapalot’, kabalavöö ’kapalovyö’ (vi murt. kabalu kai < sm, samoin kuin lpLu kahppēlit, kahp(p)ēlussjat ’avustaa synnytyksessä’, kāhpālussjat ’katkaista synnytyksessä lapsen napanuora’).
Esitetty germ (ksk) alkuperä tuskin oikea.
Kirjallisuusluettelo
- Ahlqvist 1859 Anteckn 87 (sm ~ ve)
- Karsten 1915 GFL 118 (+ va vi; < ksk *kaƀalo, vrt. mn kafl(i) ’pitkähkö, pyöreä puukapula; irtireväisty kappale’, nn kavl(e), nr kavel, kavle mm. ’kaulin’)
- Wiklund 1917 IF 38 101
- Toivonen 1927 FUFA 18 48 (germ alkup. epävarma)
- SKES 1955 159 (+ ka ly)
- EEW 1982–83 631
