valta (Agr; yl.) ’mahti, herruus; lupa, vapaus, tahto; viranomaiset’ / ’Gewalt, Macht, Herrschaft; Recht, Freiheit, freier Wille; Obrigkeit, Behörde’, paik. murt. myös ’suuri, mahtava, paras’, sijam. ja johd. vallan ’aivan, kokonaan’, valloillaan ’irti, vapaana’, valtoin (Raam 1642) ’irtonainen, irtain; naimaton’, vallata (Agr ’vallita’; nykymerk. Gan 1787), valtava (Hemm 1616), vallaton (Forseen 1738), valloittaa (Jusl 1745), valtimo (Lönnr 1837), yhd. esivalta, mielivalta, väkivalta (nämä kaikki Agr), ylivalta (1759), tuomiovalta (As 1772), tasavalta (Europ 1853; rinn. tasawaltakunta); valtakunta (Agr »Taiuan waldakunda»), valtaistuin (As 1660 Wallan Istuimelle), valtakirja (As 1723); valtameri (1681), valtaoja (Forseen 1738), valtatie (JWegelius 1747), valtasuoni (JWegelius 1749) ’valtimo’, vallankumous (Europ 1853)
~
ink valta ’hallinta-alue; valta; runsas’, vallallā ’vapaana’, vallallīn ’irtonainen’
| ka valta ’valta’, valloillah ’valloillaan, irti’, vallalline ’vapaa, vallaton, omavaltainen; oiva’, valta-, valtamosuoni ’valtimo t. laskimo’
| ly vald(e̮) ’valta’, valdalīńe ’omavaltainen, vallaton’
| ve vaud (g. ‑an) ’valta’, vaudau ’vapaana’, valdoiĺ id., vaudaĺīńe ’omavaltainen, tottelematon’
| va valta ’valta, voima; kunta’, vallatō ’vallaton, kuriton’
| vi vald (g. valla) ’kunta; valta’, vallali ’irti, vapaana’, vallatu ’vallaton, kuriton’, vägivald ’väkivalta’, meelevald ’mielivalta’ (kirjak. vallata ’hallita, osata’, valdav ’valtava’, vallutada ’valloittaa’, valdkond ’alue, ala’ < sm)
| li vālda ’hallinto; valta; alue, valtio’, vāldiń ’irrallaan, avoinna, vapaana’, vāldali ’omavaltainen; riippumaton’, vālda-meʾr ’Itämeri’
< germ (ksk) *walđa, vrt. mn nn vald ’valta, herruus; jnk hallinnassa t. omistuksessa oleva alue’, mr vald ’voima, valta, oikeus, väkivalta’, nr våld, nt vold ’väkivalta’. — Samasta lähteestä (ositt. sk, ositt. ims >) lpN valˈde (Lu In Ko Kld) ’valtuus, valta’; sm > lpN valˈdegodˈde (In Ko) ’valtakunta’. — Ks. myös vallita, valtuus (s.v. valtuuttaa).
Kirjallisuusluettelo
- Brenner 1716 Kirje 260 (sm valta ~ germ)
- Moller 1756 Beskr 164 (sm ~ nr våld)
- Lindahl & Öhrling 1780 LL 540 (sm ~ lpR)
- Ganander 1787 NFL 3 250 (sm ~ vi)
- Ahlqvist 1856 WotGr 159 (+ va)
- Ahlqvist 1859 Anteckn 110 (+ ve)
- Thomsen 1869 GSI 157 (+ li; < germ, johd:ssa myös baltt vaikutus mahd.)
- Qvigstad 1881 Beiträge 114 (lp < sm)
- Wiklund 1892 SUSA 10 152 (lp (? < sm) < ksk)
- Kettunen 1925 LivSpr 95 (li vāldiń ~ sm valloin)
- Karsten 1944 FmS 10 585
- Ahven 1958 ETAK 4 164–65 (vi valda-, valluta- < sm)
- E. Itkonen 1968 SKK 512 (+ ly)
- SKES 1975 1626–28 (+ ka)
- Rätsep 1976 KjK 19 215–16 (vi valdkond < sm)
- Häkkinen 1987 ES 362–63
