airut (Jusl 1745; kirjak.) ’lähetti, sanansaattaja’ / ’Herold, Bote’, airuu (tav. mon.; PKarj) ’enne, aavistus’, aire ’airut, lähetti(läs) (As 1772); merkki, enne, oire (Rantsila)’, vrt. aare (ks. tätä)
~
ka (kansanr.) airuet, airuhut, airivot (mon.) ’lähetit’
< germ *airuz, vrt. goot airus ’sanansaattaja’, mn árr, ǫrr ’id., enkeli’. — LpN āirâs (In) ’lähetti; (In us. halv.)’ < germ (ksk) kai sm välityksellä.
Kirjallisuusluettelo
- Ihre 1769 Gloss XL (sm ~ goot)
- Rask 1818 Undersögelse 108 (lp ~ mn)
- Thomsen 1869 GSI 111 (sm lp < germ)
- Qvigstad 1881 Beiträge 47 (lp < sm aire < germ)
- SKES 1955 10
- Kylstra 1974 UAJ 46 45
