höyhentyyny


höyhentäytteinen tyyny

 

Suomen sanojen alkuperä
tyyny (Martti n. 1580; yl.) ’Kissen; Polster’, johd. tyynys (Kaakk- ja PHäme Kymenl ja ymp., tav. mon.) ’tyynyn täytteet, et. sellaisina käytetyt suovillan tupsut ja järviruo’on röyhyt’, yhd. niskatyyny (Agr), höyhentyyny, tyynyliina; tyynyksenpää, tyynyksenpätkä (nämä osin kaakkmurt.) ’osmankäämi(n kukinto)’
< ruots, vrt. vur mmr nr dyna ’tyyny’ (mn dyna, tansk dyne id., samaa kantaa kuin ruots dun ’untuva’).
Kirjallisuusluettelo
SSA 1992–2000