symboliikka
symbolit, symbolikieli; symbolisuus
Etymologinen täydennysosa
kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan symbolique ’symboliikka; symbolinen’ < latinan symbolicus ’symbolinen’ < kreikan symbolikós ’symbolinen’, johdos sanasta sýmbolon ’symboli, tuntomerkki, merkki’, johdos verbistä symbállein ’verrata, päätellä; yhdistää, heittää yhteen’, jossa sym- (syn-) ’yhteen’ + bállein ’heittää’.
KR 2021