ekskursio

Lähtökohtana lähinnä latinan excursio ’hyökkäys, partioretki; eteenpäin astuminen (puhujalavalla)’, johdos verbistä excurrere ’poiketa aiheesta; rynnätä, hyökätä; tehdä retki, juosta ulos’, jossa ex- ’ulos’ + currere ’juosta’.

Latinan excurrere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon excurs-.