tehdas (Gan 1787, nykymerk. Helenius 1838) ’tuotantolaitos’ / ’Fabrik’, vanh. ja murt. ’lehmän parsi, pilttuu (PKarj Savo, paik. PHäme LaatKarj KSm); kasvitarhan t. perunamaan multapenkki (osin PSatak PHäme); soutajan jalkatila veneessä (paik. Peräp Länsip); työpaikka, työmaa (Gan tehta(h)at mon.; eri tahoilla murt.)’ (sanan nykymerk:een lienee vaikuttanut äänt. läheisyys v:iin tehdä, jonka johd. on myös teollisuus (s.v. teko); myös kansanom. merk. ’työ-, tekopaikka’ voi olla tämän analogian aiheuttama)
~
kaP tehaš ’veneen kaarten väli (josta vesi viskataan pois)’
| ly tehtaz (mon. tehtahad) id.
| ? vi teht (g. tehe) ’teko; telakka’ (ellei kuulu v:n tehdä yhteyteen; vi tehas ’teollisuuslaitos’ < sm)
| ? li tiʾedəz (mon. tiʾedəd) ’(jalan)jälki; jalka (pituusmittana)’
? < kgerm *stiχtiz (vrt. mn stétt (f.) ’jalanjälki; astin; arvo, sääty’) t. *stiχta- (? *stiχtaz-, vrt. nn murt. stett ’tikapuun puola, porras’); merk:n puolesta rinnastus on selitettävissä hyvin löyhästi ’seisomiseen’ liittyvän merkityksen kautta. — Uusimman selityksen mukaan sekä tehdas että vi teht ovat vanhoja ieur lainoja, joiden originaalit ovat johdoksia s.v. tehdä mainitusta tämän verbin originaaliksi oletetusta ieur juuresta. Samaa alkuperää (ehkä omap. johdos vi sanan vartalosta tehte-) on tämän selityksen mukaan myös tehto ’teho’, ks. teho.
Kirjallisuusluettelo
- Kalima Vir 1928 106–07 (sm ~ ka ly; ~ unk tat ’veneen poikkipuu’)
- Setälä 1928 SUST 58 454–70 (+ vi teht, li; < germ *stehtaz)
- Kettunen Vir 1929 23–25 (li sana voi olla myös ~ sm tähti)
- Rapola Vir 1941 300–07 (sanan vaiheista sm kirjakielessä)
- E. Itkonen 1966 Kieli 249 (merk. ’tekopaikka’ verbin tehdä vaikutusta)
- SKES 1969 1251–52 (sm ka ly ? vi ? li < germ *stehtaz)
- Niskanen & Hofstra 1971 UAJ 43 47 (? < germ)
- Hofstra 1985 OsFiGerm 24, 87
- Häkkinen 1987 ES 317–18
- Koivulehto 1995 Ginkgo 13 126 (< ieur t. esibaltt t. esigerm)
- Koivulehto Vir 1998 427
