Karjala – kieli, murre ja paikka

Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta?
Kieltä ja murretta – Kartta
Miksi nykyään on kaksi Karjalaa ja kahden kielen karjalaa?
Karjalan kielen murteet
Suomen kielen karjalaismurteet
Karjalan kielen ja suomen karjalaismurteiden tulevaisuus
Karjala-nimistä:  Suomen Karjala ja Venäjän Karjala
Karjalankielisten paikannimien taivutuksesta
Karjalan kielen ja murteiden nimittämisestä
Kirjallisuutta

Karjala on usein esillä: Kerrotaan kovista pakkasista Venäjän Karjalassa tai Pohjois-Karjalan miesten terveydentilasta. Tuon tuostakin joku muistuttaa, että luovutettu Karjala olisi palautettava. Kerrotaan juttuja ja muistellaan myös karjalan murteella. 

Karjalat ja karjalat tahtovat mennä sekaisin niin mediassa kuin ihmisten mielessäkin.

Karjalaa on edelleenkin kahden valtakunnan alueella, ja Karjala-käsite on käynyt entistäkin sekavammaksi, sillä mukaan ovat tulleet yhä erilaisemmat nostalgia- ja mielikuva-Karjalat – jokaisella sanotaan olevan oma Karjalansa.

Ongelmallinen on ollut jo itse nimi Karjala. Nimeä on pidetty karja-sanan johdoksena. Kansannimessä karjalainen voisi piillä sanan alkuperäinen merkitys ’(sota)joukko’. Paikan ja kielen nimitys karjala olisi takaperoisjohdos muodosta karjalainen ’karja-kansan edustaja’. (Suomen sanojen alkuperä 1. 1992.)  Uusimman selityksen mukaan nimi saattaa sisältää hämärtyneen maastosanan (Janne Saarikivi teoksessa Karjalan synty. Viipurin läänin historia I. 2003).

Karjala on osa Suomea ja osa Venäjää. Karjalaan on luettu karjalaisen heimon asumat 

• Karjalankannas
• Laatokan Karjala (jonka itäisin osa on Raja-Karjala)
• Etelä- ja Pohjois-Karjala sekä
• vanhan valtakunnanrajan takaiset Viena ja Aunus Venäjän Karjalassa.

Venäjän Karjalaa on nimitetty myös Itä-Karjalaksi. Venäjän Karjalaksi käsitetään nykyään Karjalan tasavalta, mutta Venäjällä on toinenkin Karjala, Tverin Karjala.

Nykyisen Suomen Karjalan muodostavat Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnat.