Karjala – kieli, murre ja paikka

Mistä puhutaan, kun puhutaan Karjalasta?
Kieltä ja murretta – Kartta
Miksi nykyään on kaksi Karjalaa ja kahden kielen karjalaa?
Karjalan kielen murteet
Suomen kielen karjalaismurteet
Karjalan kielen ja suomen karjalaismurteiden tulevaisuus
Karjala-nimistä:  Suomen Karjala ja Venäjän Karjala
Karjalankielisten paikannimien taivutuksesta
Karjalan kielen ja murteiden nimittämisestä
Kirjallisuutta

Uhtualta Tolloon

Kuinka Venäjän Karjalan paikannimet taipuvat? Sanotaanko Uhtuassa ja Jyskyjärvessä, vai pitäisikö sanoa käyneensä Uhtualla tai matkustavansa Jyskyjärvelle?

Suomessa yleisen ohjeen mukaan nimiä taivutetaan paikkakunnalla vakiintuneen tavan mukaan. Koska karjalankielisistä paikannimistä on käytössämme "suomennetut" nimet, tilanne on hankalampi.

Karjalan kieltä puhuvat sanovat seuraavasti: Uhtuossa, Vuokkiniemeh, Vuonnisessa, Venehjärvessä, Porarves, Lagilammis ja Seämärves. Sanotaan myös Jyrrinselläl tai Sammatuksel. Ulkopaikallissijat tuntuvat olevan yleistymässä.

Suomen kielellä kirjoitettaessa on käytetty jo vanhastaan tavallisimmin ulkopaikallissijoja: Vuokkiniemellä, Kentjärveltä, Kiimasjärvelle, Jyskyjärvelle, mutta toisinaan myös sisäpaikallissijoja: Kesäjärvestä, Pirttilahdesta.

Monelle suomalaiselle Vienassa matkaavalle on tutuksi tullut entisen Tollonjoen kylän kalmismaa. Suomalainen sanoo suomeksi käyneensä Tollonjoella, mutta karjalainen on ollut Tollossa.

(Ks. Marja Torikka: Uhtualta Tolloon. Kielikellon 2/2003 Kysyttyä-palsta.)