VISK - § 1169 Mikä on itsenäinen relatiivilause?

SISÄLLYS > RAKENNE > Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana > Relatiivilauseet > Itsenäiset relatiivilauseet > § 1169 Mikä on itsenäinen relatiivilause?

§ 1169 Mikä on itsenäinen relatiivilause?

Itsenäinen relatiivilause on sellainen relatiivipronominilla, relatiivisella proadverbilla tai ‑adjektiivilla alkava lause – tai infiniittinen lauseke – joka esiintyy ilman nominaalista korrelaattia ja toimii itse toisessa lauseessa subjektina, objektina, predikatiivina tai adverbiaalina. Itsenäisellä relatiivilauseella on NP:n jakauma, ja se viittaa lausemuotoisuudestaan huolimatta olioon, paikkaan tms. Se on kuitenkin epäspesifinen tai geneerinen (» § 1406 – 1407), ei tiettyyn olioon viittaava.

(a)

Joka ~ Kuka pelkää, jääköön kotiin. ’se, joka pelkää’ | Missä on valtaa, on myös rahaa. ’niissä paikoissa, missä on valtaa’ | Minä menen minne huvittaa. ’sinne minne huvittaa’

Vaikka joka viittaa relatiivipronominina minkälaiseen tarkoitteeseen hyvänsä, se on itsenäisissä relatiivilauseissa aina ihmistarkoitteinen (b). Tällainen joka-lause sijaitsee hallitsevan lauseen edellä. Jälkiasemaisessa itsenäisessä relatiivilauseessa ihmistarkoitteinen pronomini on kuka (c).

(b)

”Liinamaan lipereitä” eli tuntuvaa tason nousua akavalaisten ansioissa kaivataan. Joka sen saa aikaan, on vahva. (l) | Korvaavaa alusta ei Symphonyn tilalle aseteta. Sen matkat suoritetaan Turun kautta. Joille tämä ei sovi, voivat perua tai lykätä matkansa. (l)

(c)

Sen sijaan tällaisen avio-oikeudesta poissuljetun omaisuuden perintönä tai lahjana saanut voi lahjoittaa tai testamentata kyseisen omaisuuden kenelle haluaa. (l) ~ *jolle | Kansankoti Ruotsin tuleva kuningatar saa naida kenet haluaa. (l)

Jälkiasemaisen itsenäisen relatiivilauseen pronominin muoto osoittaa, missä lauseenjäsentehtävässä lause toimii. Pronomini on siis samassa muodossa kuin hallitsevan verbin vastaavan roolinen NP-täydennys olisi:

(d)

– – kuka tahansa voi tilata sähkönsä [keneltä tahtoo]. (E) vrt. tilata [x:ltä]_NP | Rahaa voi jokainen lähettää [minne haluaa]. (l)

Sen sijaan kun itsenäinen relatiivilause on hallitsevan lauseen edellä, pronominin muoto ei välttämättä kerro relatiivilauseen lauseenjäsentehtävää; hallitsevan lauseen predikaatti ei vaikuta relatiivipronominin muotoon (e). Pronomini voi kuitenkin olla samassa sijassa kuin olisi hallitsevan verbin edellyttämänä (f).

(e)

Kenellä on paras valmennusjärjestelmä, menestyy. (l) vrt. hallitsevan lauseen subjekti olisi nominatiivissa: se menestyy | Gabrielle Coco Chanel on käsite. – – Ykkösdokumentissa käydään nopeasti läpi ranskattaren elämänvaiheet. Ketä Chanel enemmän kiinnostaa, voi hankkia Axel Madsenin kirjan Coco Chanel – –. (l) | Korteilla voi pelata myös Maraa. Jolle Mara jää käteen, on presidentti. (l)

(f)

– – mistä ei voi puhua, pitää vaieta. (l) | Ja missä on valtaa, on myös rahaa. (l) | Miksi Jeppe juo? Joka siihen osaa vastata, on ansainnut nobel-palkinnon, – –. (l)

Hallitsevassa lauseessa on usein relatiivipronominin kanssa samaviitteinen pronomini, joka on lauseyhteyden edellyttämässä muodossa: Jolla on lapsi tai lapsia, sen on tehtävä tämän tai näiden vaatimat asiat riippumatta siitä, onko hänellä univelkaa, depressio, burnout, nuha, – – (k). Kyse on lohkeaman tyyppisestä rakenteesta (» § 1018). Sama koskee puhutussa kielessä myös relatiivilauseen ja sen pääsanan muodostamia lausekkeita ja muitakin pitkiä ja kompleksisia rakenteita.