VISK - § 1407 Yksiköllinen yleistävä NP

SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Yleistä > Geneerisyys ja spesifisyys > § 1407 Yksiköllinen yleistävä NP

§ 1407 Yksiköllinen yleistävä NP

Yksiköllisellä NP:llä voidaan viitata paitsi yksittäiseen tarkoitteeseen myös yleistäen koko luokkaan. Tällöin lause ei kuvaa yhtä tiettyyn ajankohtaan sidoksissa olevaa tapahtumaa. Yleistävää, geneeristä NP:tä käytetään, kun toiminta, tila tai vastaava esitetään taipumuksena, tapana tai lajityypillisenä käyttäytymisenä (a) taikka ohjeena, normina tai velvollisuutena (b). Geneerisiä ovat myös yleiset luonnehdinnat ja määritelmät.

(a)

Ihminen toimii eri ympäristöissä eri tavoilla. (l) | Lahtivalas kasvaa noin kymmenen metrin pituiseksi ja jopa kymmenen tonnin painoiseksi. Se on pienin hetulavalas. Se syö planktonia ja pikkukaloja. Valas on imettäväinen ja sen mureassa lihassa on hienoinen maksan maku. (l)

(b)

Eläinlääkärin on annettava kirjallinen selvitys eläimen omistajalle tai haltijalle sellaisista elintarviketuotantoon käytettävälle eläimelle antamistaan lääkkeistä, joille on määrätty varoaika. (a)

Geneerinen ja spesifiseen tarkoitteeseen viittaava NP ovat muodoltaan samanlaisia, samoin niiden uudelleenmaininnat: lahtivalas – se, valas – sen (a). Geneeriset NP:t ovat silti epäspesifisiä eivätkä niihin yleensä sovi tarkenteet eräs ja yks(i). Näiden tarkenteiden avulla voidaan kuitenkin erottaa esim. eliölajien alalajeja (c). Eliölajia tarkoittaville ilmauksille on myös ominaista, että niitä voidaan käyttää puhuttaessa sellaisista aikapaikkaisista tapahtumista kuin lajin ilmaantuminen, häviäminen tai esiintymiskausi (d).

(c)

Eräät bakteerit tai virukset näyttävät kuitenkin tunkeutuvan makrofagisolujen sisään ja säilyvän siellä hengissä. Yksi näistä on Rankin tutkimuksen mukaan juuri aids-virus. (l)

(d)

Ihminen tuli Kiinan alueelle hyvin varhain, sillä luolasta löydetyn Pekingin ihmisen jäännökset ovat noin puolen miljoonan vuoden ikäisiä. (l)

Paitsi lajiin geneerisellä NP:llä voidaan viitata oliotyyppiin (e). Tällainen lause voi kuvata yksittäistä tapahtumaakin – yleensä sellaista, johon kuuluu mentaalista tai kielellistä toimintaa; verbinä on mm. ajatella, keksiä tai puhua.

(e)

Sinipaidan keksi Uudenmaan ykkösmies Markus Kainulainen. Vaikutteita hän otti DDR:n veljespuolueen ryhdikkäästä univormusta. (l) | Norjalainen on alkujaan myös juustohöylä. Sen keksi lillehammerilainen puuseppä vuonna 1925. (l) | Tässä lehdessä (19.7.) oli lähes puolen sivun artikkeli, jossa puhuttiin logosta, kun tarkoitettiin merkkiä. (l)

Etenkin eläimistä ja kasveista puhuttaessa eivät lajiin viittaaminen, muu geneerisyys ja spesifisyyskään aina erotu toisistaan. Esimerkissä (f) on puhe lintulajista, vaikka siihen sisältyy yksittäisiä yksilöitä koskevia lauseita: vain yksilöitä voi nähdä ja vain sellaisia voi ajautua maihin tuhansittain.

(f)

– Rengasnokkalokki havaittiin huhtikuussa Lauttasaaressa. Sitä osattiin etsiä. Tätä lokkilajia on kymmenen vuotta odotettu Suomeen. USA:ssa se on tavallinen. Niitä on tuhansia ajautunut Englantiin myrskyjen vuoksi. Se on nähty Ruotsissa monta kertaa. Linnun piti vain osua kokeneen lintuharrastajan silmiin. (l)

Huom. Vaikka tarkoite olisi tilanteessa osoitettavissa, viittaus voi olla geneerinen, kuten seuraavassa, laivarannassa sanotussa repliikissä: – Ei nuin pienesä laivasa mahu olemaan pallomerta, – – (k). Ominaisuuden asteen ilmaus noin pieni nostaa tässä esille tarkoitteen tyypin. Sama koskee proadjektiivia: tuollaisessa laivassa (vrt. tuossa laivassa).