SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1412 Epämääräinen tarkenne henkilönnimen
yhteydessä
§ 1412 Epämääräinen tarkenne henkilönnimen
yhteydessä
Kun epämääräistä tarkennetta käytetään
henkilönnimen yhteydessä, henkilö esitellään yhtenä monista mahdollisista
henkilöistä, ei yhtenä monista kyseisen nimisistä (a). Henkilön
identiteetti voidaan ymmärtää monin tavoin. Esimerkissä (b) ilmaus eräs
rouva perustuu puhujan havaintoon henkilöstä ja sitä
seuraava joku Anette Giraoudoux siihen,
että vaikka nimi on puhujan tiedossa, hän ilmaisee, ettei osaa täysin
identifioida henkilöä sen perusteella. Henkilöiden ja muiden keskeisten tarkoitteiden
esittelylle on tyypillistä lisätiedon antaminen esim. relatiivilauseessa (b–c).
(a)
Ku me oltiin yksie (.) Kaisan
ja Pepen häissä täs millos se nyt oli
syyskuun alussa ni (.) ni sitte sen
(.) Pepen tän sulhasen ni (.) vanhoja
kavereita on siel on yks (.) Teemu opiskelee arkkitehtuurii
– –. (p)
(b)
Täällä on eräs rouva
joka kysyy teitä – joku Anette Giraoudoux. (k)
(c)
Kun meillä:
on ollu semmonen (.) Arja Jokine joka
on ollu täällä meillä täs, (.) tämmösessä oikeakielisyydestä puhumas
mä en tiä tunnek sä semmost tyttöö. (p)
Varsinkin erisnimillä mainittavien tarkoitteiden esittelyyn
erikoistunut rakennetyyppi koostuu proadjektiivista, substantiivista
mahdollisine määritteineen, ku(i)n-sanasta
ja nimestä:
(d)
Ja sitte hänellä on sellanen (.) kolleega
kun Saara Moilanen Turtola joka suunnillee vuos
sitte väitteliki tästä asiasta (p)