VISK - § 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku

SISÄLLYS > ILMIÖT > Määräisyys ja viittaaminen > Määräisyyden osoittaminen > Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla > Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet > § 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku

§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku

Indefiniittisen NP:n tarkoite on puhuteltavan eli vastaanottajan kannalta yksi monista mahdollisista eikä siis ole tunnistettavissa eli identifioitavissa. Puhujalla itsellään voi silti tällöinkin olla mielessään jokin tietty tarkoite tai tarkoitejoukko. Tämä spesifinen indefiniittisyys tuodaan ilmi tarkenteilla eräs, muuan ja yks(i) (» § 749). Niillä puhuja osoittaa, ettei puhuteltavan tarvitsekaan tietää tarkoitteesta enempää, esim. koska siitä ei tule uudestaan puhetta (a). Spesifiset indefiniittiset tarkenteet esittelevät myös tarkoitteita, joista puhumista jatketaan. Tarkoitteen identiteetti voidaan paljastaa ensimaininnan jälkeen (b), mutta tämä ei ole välttämätöntä käsittelyn jatkamiselle (c).

(a)

Siinä vain siteerasin Ulpu Iivarin (.) lausuntoa ni eräästä asiasta ja (.) ja (.) valitettavasti se lausunto ni ei pitäny paikkaansa. (R) | Kyllä ne ovat aika jännittäviä kun niitä luetaa. Kuten eräässä toisessa yhteydessä olen sanonut pitää lukea myös riviev välistä. (TV) | Tässä on justii yksi potilas käymässä että jos puhutaal lyhyehkösti. (p)

(b)

E:	Kuule.
M:	Nii,
E:	Yks juttu. Että jos siihen Mastrojannii ei saa lippuja – –. (p)

(c)

Minun luokallani on eräs lapsi, joka asuu varuskunnan lähellä. Yhtenä aamuna se tuli ihan peloissaan kouluun. (k) | Pari kuukautta sitten meidän naapuriin muutti asumaan yks mies. Se siis osti sen [asunnon]. (k) | Muistui mieleen muutaman vuoden takaa eräät naispuoliset kuntonyrkkeilijät kuuluisalla salilla. – – Koordinaatiot ja motoriikat olivat tytöillä jotenkin nurinperin. (l)

Indefiniittinen tarkenne joku ~ jokin antaa ymmärtää, ettei lausekkeen tarkoitteen identiteetti ole puhujankaan tiedossa (d); lauseke ei välttämättä ole spesifinen. Implikaationa voi olla, että puhuja on välinpitämätön tarkoitteesta.

(d)

Ja tota niin, siin oli joku ihme ovisysteemi mhh siin oli joku summeri mut se summeri o niihi asuntoihi. (p)

Huom. Konsonanttivartaloon perustuva partisiippimuoto tietty on leksikaalistunut merkitsemään spesifistä indefiniittisyyttä: Ja ehkä olisi yksinomaan hyvä, että tietyt tiedot pysyvät mahdollisimman suppeassa piirissä (k) (vrt. Tämä on tiedetty jo kauan). Tietty esiintyy määritteenä myös joku- ja eräs-sanojen yhteydessä: Ja mitä siitä mahtaisi tuumia eräs tietty syyrialainen tanssijatar? (k); Jokaisessa nauhassa on vain lyhyt pätkä jotakin tiettyä sävelmää, – – (k). Tietty-sana soveltuu näitä paremmin abstraktisten ilmausten yhteyteen: tietty musiikki, tietty tyyli jne. Sillä on kuitenkin jäljellä merkitys, että puhuja tai puheena oleva taho on selvillä tarkoitteiden määrästä tms., mutta ei pidä sen kertomista relevanttina: Esimerkiksi Isolla-Britannialla ja Espanjalla on kahdenvälinen sopimus, jonka mukaan Espanjasta rekrytoidaan tietty määrä sairaanhoitajia vuodessa Isoon Britanniaan (E); vrt. *eräs määrä.