§ 634 Komparaatio vs. muut vertailun ilmaisukeinot

Komparatiivi ja superlatiivi ovat vertailun morfologisia ilmaisutapoja. Vertailua ilmaistaan lisäksi leksikaalisin keinoin. (» Asetelma 104.)

Ominaisuuden korkeampaa astetta ilmaistaan leksikaalisesti varsinkin silloin, kun komparaatio ei ole mahdollinen: enemmän äitinsä näköinen, eniten harmissaan. Ominaisuuden tai piirteen alempaa tai samaa astetta ilmaistaan ainoastaan leksikaalisesti. Alempaa ja alinta astetta ilmaistaan komparaatiomuotoisilla määritteillä vähemmän, vähiten. Itse ominaisuutta ilmaiseva adjektiivi tai adverbi on perusmuodossa: vähemmän mukava, vähiten onnistuneesti (» § 641).

Saman asteen ilmaisemiseen käytetään partikkeleita yhtä ja niin. Yhtä osoittaa asteen samuutta (a), niin puolestaan ilmaisee, että aste saavuttaa samuuden. Niin on yleisempi kielteisissä lauseissa, joilla ilmaistaan ettei täyttä samuutta saavuteta (b). Se on myös tavallisempi lauseissa, joissa vertailukohta ilmaistaan verbillä (c).

Samanlaisuutta tai erilaisuutta tarkoittavat myös vertailusanat sama, samanlainen, vastaava, eri, erilainen, toisin. Lisäksi pronominit se, sellainen ja adverbi siten muodostavat kuin-ilmauksen kanssa vertailevan konstruktion: sellainen ~ siihen tapaan kuin muutkin. (» § 1172 – 1176.) (Suhteuttavista inen-loppuisista adjektiiveista kuten saman kokoinen » § 609.)

Kaikissa vertailuilmauksissa vertailtava entiteetti, ominaisuus tai muu seikka suhteutetaan vertailukohtaan ja ilmaistaan samuuden tai eroavuuden astetta:

Komparatiivi eroaa muista vertailuilmauksista siinä, että vertailukohtaa ilmaistaan paitsi kuin-rakenteella myös partitiivi-ilmauksella: sinua paremmin (» § 636 – 637).

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus