Kymmentä suurempaa lukumäärää tarkoittavat numeraalit rakentuvat rekursiivisesti peruslukusanoista sanan toista ja kymmenkantaisten peruslukujen kymmenen, sata, tuhat, miljoona jne. avulla. Tällaiset moniosaiset numeraali-ilmaukset, esim. kaksisataakuusikymmentäviisi, ovat oma ilmaustyyppinsä, jota kutsutaan yhdysnumeraaleiksi. Kokonaislukuja tarkoittavien yhdysnumeraalien muodostamista kuvaa asetelma 127.
| 1 | NUM+toista | kaksitoista, kolmeatoista…yhdeksässätoista | |
| 2–9 | [NUM+kymmentä] NUM | kaksikymmentä…yhdeksässäkymmenessä | |
| kahdessakymmenessäyhdessä | |||
| 1 | sata+NUM | sata, satayksi, sataakahta…sadassayhdeksässä | |
| 2–9 | [NUM+sataa] NUM | kaksisataa…yhdeksässäsadassa | |
| kahdellesadalle neljällekymmenellekuudelle | |||
| 1 | tuhat NUM | tuhat, tuhatta yhtä…tuhannesta yhdeksästäsadasta | |
| 2–999 | [NUM tuhatta] NUM | kaksituhatta…yhdeksäänsataantuhanteen | |
| kahdeltakymmeneltätuhannelta kolmeltasadalta | |||
| … | … | kahden miljoonan neljänsadantuhannen | |
| … | … | … |
Yhdysnumeraalit noudattavat kahta eri muodostusperiaatetta. Välin 11–19 numeraalit muodostetaan liittämällä taipuvaan peruslukuun muuttumaton jälkiosa toista, sanan toinen kiteytynyt partitiivi. Kahdestakymmenestä alkaen ilmaistaan kymmenten tai muiden kymmenkantaisten yksiköiden määrä perusluvulla, lukuun ottamatta ensimmäistä (sata, kaksisataa mutta ei *yksi sata). Perään liitetään yli menevää määrää osoittava numeraali, joka voi olla moniosainen. Tässä tapauksessa kaikki yhdysnumeraalin osat paitsi toista taipuvat lauseyhteyden mukaan, myös järjestysluvuissa. Puhutussa kielessä myös sanan kymmentä lyhentymä kyt(ä) saattaa jäädä taipumatta: Päästään yli kahteenkyt asteeseen tällä viikolla (P); se [päivämäärä] on (iha) kolmas, (.) kyt (.) ensimmäinen (P).
Kymmenkantaiset numeraalit kymmenen, sata, tuhat, miljoona, miljardi, biljoona jne. toimivat lukujärjestelmässä kantalukuina, joiden määrä ilmaistaan yhdysnumeraaleissa peruslukusanoilla. Isoja lukuja ilmaistaessa otetaan uusi kantaluku käyttöön aluksi kymmenen, sitten tuhannen yksikön välein: sata ’kymmenen kymmentä’, tuhat ’kymmenen sataa’, miljoona ’tuhat tuhatta’. Tästä on sataluvuissa vähäinen, nykykielessä harvinainen poikkeus: vuosilukujen ilmaisuun välillä 1100–1900 rajoittuva tyyppi kahdeksantoistasataa, esim. yhdeksäntoistasataakolmekymmentäluvun osalta (la).
Yhdysnumeraalien muodostus 20:stä ylöspäin perustuu kertolaskuun: kaksikymmentä ’2 × 10’, kaksisataa ’2 × 100’. Näin osoitetaan kokonaisten kantalukujen määrä, johon sitten liitetään tuloksen yli menevä osa. Jälkiosaa toista soveltava tapa puolestaan ilmaisee, kuinka monen perusluvun verran ollaan alkavalla, lukujen 11–19 tapauksessa siis toisella kymmenluvulla. Tämä muodostustapa, jossa alkava kymmenluku ilmaistaan järjestysluvulla, on aiemmin ollut laajemminkin käytössä välillä 10–100: yksikolmatta ’yksi kolmannella kymmenellä’, ts. 21. Samaan tyyppiin kuuluu sana puolitoista ja sellaiset likimääräisyyden ilmaukset kuin toistakymmentä (» § 784) ja ikää ilmaistaessa tyyppi olla toisella kymmenellä.
Yhdysnumeraalit muodostuvat kahdestakymmenestä ylöspäin samaan tapaan kuin numeraalista ja substantiivista koostuvat lausekkeet (» § 789). Vaikka niitä voidaan pitää yhdyssanoina (» § 398, 403 – 404, 407), ne ovat tässä mielessä erilaisia kuin muut yhdyssanatyypit, ja niiden yhteen ja erilleen kirjoittaminenkin vaihtelee.
Edellinen pykälä