Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat > Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen > Sulaumat fonologisina sanoina > § 142 Sulaumien sanamaisia piirteitä

§ 142 Sulaumien sanamaisia piirteitä

Syntagmaattiset sulaumat koostuvat syntaktisesti erillisistä yksiköistä, mutta niillä on monia sanamaisia ominaisuuksia. Näitä havainnollistetaan seuraavassa partikkelin ja kieltoverbin sulaumien avulla.

Ensinnäkin sulaumat äännetään ja tajutaan yhdeksi sananmuodoksi, mistä kertoo osien kirjoittaminen yhteen. Ne muodostavat yhden fonologisen sanan (» § 14).

Toiseksi sulaumassa tapahtuu vokaalisoinnun mukaisia muutoksia. Takavokaaliseen konjunktioon sulautuneeseen kieltoverbiin voi liittyä monikon 3. persoonan tunnus joko etu- (‑eivät) tai takavokaalisena (‑eivat).

(a)
Naiset ovat mukana kettujahdeissa, vaikkeivät pubeihin pääsekään. (l) | Vitsit sentään pitävät hyvällä tuulella, vaikkeivat liiemmin nauratakaan. (a) | Naisia rangaistiin, jolleivät he synnyttäneet vähintään kolmea lasta. (l) | – – työpaikka on vaarassa, jolleivat tavat parane. (l)

Persoonatunnuksen mukautuminen konjunktion vokaalistoon on osoitus siitä, että sulauma mielletään yhdeksi fonologiseksi sanaksi. Päätteeltään etuvokaaliset muodot ovat kuitenkin tavallisempia kuin takavokaaliset. Liiteaineksena kieltoverbi eroaa liitepartikkeleista siinä, että liitepartikkeleille vokaalisointuun mukautuminen on pakollista (» § 127).

Kolmanneksi sulauman sanamaisuudesta kertoo, että sen sisään ei voi sijoittua liitepartikkeli. Esimerkkiryhmässä (b) liitepartikkeli asettuu sulauman loppuun vaikka se vastaavassa kaksisanaisessa ilmauksessa liittyisikin alkuosaan, ryhmässä (c) taas liitepartikkeli liittyy kieltoverbiin niin sulaumassa kuin sen kaksisanaisessa vastineessakin.

(b)
Vaan mikseipä olisi, – –. (l) vrt. miksipä ei olisi ~ *miksi eipä olisi | mikseihän ~ miksihän ei | vaikkeikaan ~ vaikkakaan ei | jolleikaan ~ elleikään ’joskaan ei’
(c)
Nuoripari on soma, mutteipa juuri muuta. (L) vrt. mutta eipä ~ *muttapa ei | – Me kysyttiin, etteikö ole vaarana, että alaikäiset ostavat automaateista kaljaa. (l) ~ että eikö | Mutteihän toisen maan monarkki voi avioitua toiseen maahan – eihän? (L) ~ mutta eihän

Huom. Liitepartikkelillinen sulauma etteikö esiintyy kiteytyneenä kieltoa tai epäilystä torjuvissa ilmauksissa, esim. Suominen ei kiellä, etteikö tämä reitti olisi mielenkiintoinen lisävaihtoehto (l). Tällöin etteikö on muodoltaan kielteinen ja kysyvä, mutta merkitykseltään myönteinen: se ei kiellä sivulauseen ilmaisemaa propositiota. (Larjavaara 1992a, Maamies 1993; » § 1159.)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Liite ja syntagmaattinen sulauma

Liitepartikkelit

Syntagmaattiset sulaumat ja kliittistyminen

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot