VISK - § 1067 Substantiivilauseke, lause tai pronomini

SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lohkeama eteenpäin > Jälkiosana olevan lausekkeen muoto > § 1067 Substantiivilauseke, lause tai pronomini

§ 1067 Substantiivilauseke, lause tai pronomini

Lohkeaman jälkiosana eli lisäyksenä olevassa substantiivilausekkeessa on useimmiten mutta ei välttämättä tarkenne, joka on tavallisesti sama pronomini kuin lausuman alussakin. On kuitenkin myös mahdollista, että lohkeaman jälkiosana on tarkenteeton substantiivilauseke, kun kyse ei ole spesifistä eikä edellä puheena olleesta tarkoitteesta (a).

(a)

Semmoista se on, katusoittajan elämä. (k) | Siinä se metsälammen rannalla lentelee, kukkivien pajujen kohdalla hidastellen, keltainen sitruunaperhoskoiras. (A) | Kyl ne harvinaisii on hevoset (p) | Mie en tie missä asti se ois sitte lähin linja-autopysäkki. (P)

Lohkeaman jälkiosa voi myös sisältää lauseen. Tällaisen lohkeaman tavoin toimivat sellaiset yhdyslauseet, joissa että-lause on yhdysrakenteen lopussa esim. Se huolestuttaa, että ihmiset vievät vanhoja kodinkoneita roskikseen (l) (» § 1145, 1402). Lopussa voi olla että-lauseen määrittämä NP:kin (b).

(b)

TH:	Niin. (.) sinä olet siis sitä mieltä että nuo tavoitteet olivat vääriä mutta (.) kuitenkin sanot että ihminen valitsee oman hyvinvointinsa. (.) Silloin valintasi oli tuo ja nyt teet ehkä uusia valintoja mutta tää ärsyttää aika monia tämä ajatus, että ihminen valitsee hyvinvointinsa,
	(0.8)
TH:	Pitääks tää paikkansa miksi näin on. (TV, Etelämäki 2006)

Jälkiosana voi varsinkin kirjoitetussa kielessä olla myös pelkkä pronomini tai proadjektiivi, joskaan ei muodoltaan identtinen alussa olevan pronominin kanssa. Lausekkeiden eroksi riittää liitepartikkeli jälkimmäisessä pronominissa (c). Kirjallisessa käytössä on myös päinvastainen mahdollista: lauseeseen on integroituneena substantiivi, ja liitepartikkelillinen pronomini on lisäyksenä (d). Leksikaalisessa osassa käytetty proadjektiivi tämmönen, semmonen määrittelee kategorian, johon lohkeamarakenteen alun pronominilla poimittu tarkoite kuuluu (e).

(c)

Nähtyään Asserin he juoksivat hekin rantaan ja pian sieltä kantautui iloinen mekastus. (k) vrt. *he juoksivat he rantaan. | – – ainoa keino on saada hänet tahtomaan asioita, jotka ovat hänelle hyväksi ja sopivat minun elämääni, jolla silläkin on omat oikeutensa. (k)

(d)

Tällä kertaa pappi näyttää hämmentyneeltä, hänkin. (k) vrt. Tällä kertaa hän näyttää hämmentyneeltä, meidän pappi.

(e)

Kestääkö ne kauan tämmöset? (P) [oireet] | Onko ne jotain kauheen kalliita prosesseja semmoset tutkimukset sitte siin, (P)

Huom. Kun lohkeaman leksikaalinen osa sijoittuu verbin jälkeen, sen edellä on itse asiassa jo mahdollinen syntaktinen raja. Seuraavan kaltainen tapaus osoittaa, että vastaanottaja saattaa tulkita verbiloppuisen rakenteen riittäväksi eikä odota lohkeaman jälkiosaa:

Virkailija:	Onks nää tuonne Kuopioon tehty	[nää matkat.
Asiakas:		[Nii o. (P)

Simo:	Tässon jotain häikkää mä just soitin hoopeeyyn vikailmotukseen että (.) et emmä tiiä mikä se on mutta
Ella:	Joo
Simo:	se vaa on mykkä välillä
Ella:	Joo joo.
Simo:	tää puhelin (P; Etelämäki 2006)