Verbi-ilmausten ilmaisemat tilannetyypit voidaan jakaa tiloihin ja tapahtumiin (» kuvio 14).
Tyypillinen tila (» § 1502) on statiivinen eli siinä ei tapahdu mitään muutosta ja ateelinen eli se ei sisällä luontaista päätepistettä tai tulosta. Tapahtuma (» § 1505) taas on dynaaminen: siihen sisältyy liikettä tai muutos. Tapahtumia voi jaotella sen mukaan, kuluuko niihin aikaa (kuten talon rakentamiseen) vai ei (kuten säikähtämiseen), ovatko ne teelisiä eli luontaisen päätepisteen merkityksen sisältäviä (kuten altaan täyttyminen, talon rakentaminen ja kilpailun voittaminen) vai ateelisiä (kuten metsässä juokseminen) ja onko lauseen subjektin tarkoite agentiivinen, tapahtumaa kontrolloiva (kuten juoksemisessa tai talon rakentamisessa) vai ei (kuten säikähtämisessä).
Tilanne, joka toistuu jonkin aikajakson aikana tai on luonteenomainen jollekin aikajaksolle, on habituaalinen. Tilanne esitetään tällöin sellaisena, ettei siihen sisälly muutosta. Näin sillä on enemmän statiivisen tilan kuin dynaamisen tapahtuman piirteitä. Dynaamisuus siis voi hävitä, kun näkökulma on yleisempi.