Transitiivisen rajapakoisen verbin objekti on tavallisesti partitiivissa myös silloin, kun se on jaotontarkoitteinen. Tällaisia verbejä ovat mm. tunne‑, asenne-, aistimus- ja ajattelemisverbit kuten ihailla, rakastaa, harmittaa, katsoa, ajatella, kommunikaatioverbit kuten ehdottaa, kehua, johonkin kohdistuvaa tai edestakaista liikettä taikka koskettamista kuvaavat verbit kuten liikuttaa, halata, silittää, taputtaa. Lisäksi partitiiviobjektillisia rajapakoisia verbejä ovat rajoiltaan avointa toimintaa tai tilaa kuvaavat verbit kuten auttaa, odottaa, opiskella, edeltää. (» § 931.)
Koska rajapakoisten verbien jaotontarkoitteinen objekti on tyypillisesti partiitivissa, esim. Rakastan häntä, ei partitiivi näissä yhteyksissä voi ilmaista kvantitatiivista epämääräisyyttä. Esimerkiksi monien tunneverbien yhteyteen sopii määritteeksi kvanttoriadverbi kuten paljon tai vähän: Rakastan häntä paljon. Rajaamattomana tilanne on siis käsitettävissä jaolliseksi vastaavasti kuin entiteettien tai määrän paljous: Ihmisiä ~ väkeä siellä oli paljon.
Rajapakoinen verbi voi saada totaaliobjektin, kun lauseessa on resultatiivisuutta ilmaiseva adverbiaali (» § 482):
Tällaisissa tapauksissa lause on aspektiltaan rajattu ja ilmaisee, että objektin tarkoite kokee tilan muutoksen. Jos objektin tarkoitteella on ajallinen ulottuvuus siinä mielessä, että sen muutos etenee toiminnan muutoksen kanssa samaa tahtia, tilanteen päätepisteen kertoo esim. adverbiaali loppuun (asti): – – sarja pelataan loppuun voimassa olevilla säännöillä (l). Potentiaalisen päätepisteen ilmaus voi sisältyä myös aspektiltaan rajaamattomaan lauseeseen:
Rajapakoisilla verbeillä tuloksen tai päätepisteen ilmaus saattaa olla ainoa totaaliobjektin mahdollistava tekijä. Toisaalta totaaliobjektilla voi ilmaista, että objektin tarkoite kokee muutoksen, vaikka tulosta ei esitettäisikään (d). Muutoksen luonne riippuu toiminnan luonteesta, kuten totaaliobjektin mahdollisuuskin: kiristää kansi mutta *kiristää verotus. Totaaliobjekti voi myös konventionaalistua tiettyyn merkitykseen: hakata joku ’pahoinpidellä ratkaisevasti; voittaa’.
Rajapakoinen verbi voi saada totaaliobjektin myös siitä syystä, että tapahtuma esitetään yhtenä kokonaisuutena. Tämä saattaa vaatia tapahtuman hahmottamista vaiheeksi, joka suoritetaan osana rutiinia tai suunnitelmaa:
Frekventatiiviverbi on vaiheittaisuutta tai toisteisuutta ilmaisevana tyypillisesti rajapakoinen ja sen objekti yleensä partitiivissa (f). Totaaliobjekti ei ole kovin tavallinen; lause esittää tilanteen rajattuna, mutta duratiivisena (g). (» § 352.)
Partitiiviobjekti on odotuksenmukainen myös verbeillä, jotka ilmaisevat entiteettien välistä verrattavuutta tai suhteellista sijaintia, esim. seurata, edeltää, lähestyä; puolustaa, vastustaa, muistuttaa, verrata, tarkoittaa. Lause esittää aspektiltaan rajaamattoman tilanteen.
Esimerkiksi seuraamisen rajaksi voidaan ilmaista paikka, johon seuraaminen päättyy: Poliisi seurasi lumessa olevia jalanjälkiä pojan kotiin ja pidätti tämän ryöstöstä (E). Tällainen rajaaminen ei kuitenkaan tee itse seuraamisesta rajattua toimintaa; verbi on rajapakoinen ja sen objekti partitiivissa.
Huom. Verbit katsella ja kuunnella esiintyvät tavallisesti partitiiviobjektin kanssa. Kun katselun tai kuuntelun kohteena olevalla objektin tarkoitteella on alku ja loppu, tilanteen voi esittää rajattuna ja objekti on totaaliobjekti: Viimeisenä kuuntelin Bach Organ Blasterin kappaleen BWV 680 (E); Katselin tämän 1980-luvun lopun klassikon ensimmäistä kertaa kymmenisen vuotta sitten – – (E).
Edellinen pykälä