Tunnetta ja asennetta tarkoittavat verbit kuten rakastaa, vihata, inhota, pelätä tai harmittaa kuvaavat mentaalista tilaa. Tyypillisessä tunneverbillisen lauseen ilmaisemassa tilanteessa ei tapahdu muutosta, kokija ei toimi mitenkään eikä kontrolloi tilaansa.
Mentaalinen tila voi olla myös kognitiivinen: se voi kuvata ajattelemista, tietämistä, tuntemista, uskomista, kuulemista tai näkemistä. Kognitiiviset verbit kuten tietää, tuntea, uskoa, muistaa, ymmärtää ja havaintoverbit kuten nähdä, kuulla ymmärretään tilaa kuvaaviksi silloin, kun ne esiintyvät duratiivista, muutoksetonta tilannetta ilmaisevassa lauseessa, jossa subjekti on lähinnä passiivinen kokija:
Toisaalta näitä verbejä käytetään punktuaalisesti yksittäistä tapahtumaa kuvaamassa: Minä näin hänet siellä ’huomasin’. Ilmaukseen sisältyy tuloksen merkitys, ja kyseessä on aspektiltaan rajattu tilanne, jolla on sekä tapahtuman että tilan piirteitä (» § 1512). Tapahtumaa kuvaavinakaan nämä verbit eivät ole agentiivisia: