Tunnetta ja asennetta tarkoittavat verbit kuten rakastaa, vihata, inhota, pelätä tai harmittaa kuvaavat mentaalista tilaa. Tyypillisessä tunneverbillisen lauseen ilmaisemassa tilanteessa ei tapahdu muutosta, kokija ei toimi mitenkään eikä kontrolloi tilaansa.
Mentaalinen tila voi olla myös kognitiivinen: se voi kuvata ajattelemista, tietämistä, tuntemista, uskomista, kuulemista tai näkemistä. Kognitiiviset verbit kuten tietää, tuntea, uskoa, muistaa, ymmärtää ja havaintoverbit kuten nähdä, kuulla ymmärretään tilaa kuvaaviksi silloin, kun ne esiintyvät duratiivista, muutoksetonta tilannetta ilmaisevassa lauseessa, jossa subjekti on lähinnä passiivinen kokija:
Toisaalta näitä verbejä käytetään punktuaalisesti yksittäistä tapahtumaa kuvaamassa: Minä näin hänet siellä ’huomasin’. Ilmaukseen sisältyy tuloksen merkitys, ja kyseessä on aspektiltaan rajattu tilanne, jolla on sekä tapahtuman että tilan piirteitä (» § 1512). Tapahtumaa kuvaavinakaan nämä verbit eivät ole agentiivisia:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Keston ilmaus ja lauseen aspekti
§ 1516 Osma: juoksin tunnin, söin kauan
§ 1517 Keston adverbiaali: Väsyin tunnissa, muutan pois vuodeksi
Kielto ja kielteiset ilmaukset