Kielteisessä lauseessa objekti on partitiivissa, joten aspektiin ja kvantitatiiviseen määräisyyteen liittyvät merkitykset eivät tule siinä ilmi. Objektin sijaan vaikuttaa paitsi kieltoverbillinen myös muuten tulkinnaltaan kielteinen lause (a) (» § 1615). Muissa kuin kieltoverbillisissä lauseissa sijassa on kuitenkin vaihtelua (b). Kieltoverbinkin sisältävässä lauseessa voi olla totaaliobjekti, jos lause on tulkinnaltaan myönteinen. Näin on esim. eikö(hän)-sanalla alkavissa ilmauksissa, joita käytetään toimintaehdotuksissa ja tarjottaessa omaa käsitystä (c) (» § 1694 – 1696).
Huom. Partitiivi on konventionaalistunut kieltolauseen objektin sijaksi, mutta sillä on myös semanttinen perusta, joka ilmenee kun objekti on jaollinen. Myönteinen ja kielteinen lause toimivat tässä eri tavoin. Kieltolauseessa partitiivin voi katsoa ilmaisevan, että tarkoitteen pieninkin osa tulee kiellon piiriin: En syönyt pullaa ’en syönyt pullasta yhtään murua’. Myönteisessä tapauksessa vahvemmasta väitteestä seuraa heikompi: jos lause Söin pullan pitää paikkansa, niin myös lause Söin pullaa pitää paikkansa. Kieltolauseessa taas heikomman väitteen kiellosta seuraa myös vahvempi kielto: jos en syönyt (lainkaan) pullaa, myöskään (koko) pulla ei tullut syödyksi. Objektin sijan avulla ei tässä yhteydessä voikaan ilmaista, että syödyksi ei tullut pulla kokonaisuudessaan vaan vain osa siitä.
Edellinen pykälä