Predikatiivilauseella voi ilmaista lukumääriä ja osuuksia. Subjektina on NP, joka yleensä tarkoittaa jollakin matemaattisella arvolla kuvattavaa entiteettiä, kuten paino, ikä, teho, määrä, osuus, keskiarvo, lukema, suhde, nousu ja lasku, usein taloudellista yksikköä, kuten kulut, tulot, voitto, tappio, varat, liikevaihto, myynti, arvo, korko, velka, talletukset (a). Määränilmauspredikatiivi ohjaa tulkitsemaan muunkinlaisia subjekteja mitattavuuden kannalta (b). Predikatiivi ilmoittaa tällaisen entiteetin mitatun suuruuden lukumääränä, mittayksiköinä tai suhteellisesti, ts. prosenttiosuutena tai murtolukuna (a – x). Predikatiivi voi myös olla paikallissijainen vaihteluvälin ilmaus (c) (» § 785).
Numeerinen ilmaus poikkeaa muunlaisesta subjektia luonnehtivasta adjektiivi- tai substantiivipredikatiivista sijaltaan, sillä se voi olla kiellon ansiosta partitiivissa. Tämä perustuu määränilmausten skalaarisuuteen: partitiivilla osoitetaan, että arvo jää ilmauksen tarkoittaman määrän alapuolelle.
Predikatiivilauseella ilmaistaan myös kellonaikaa, verbinä olla tai tulla:
Huom. Samaa tosiasiallista tilannetta voi kuvata sekä predikatiivin sisältävällä että kvanttorilauseella (» § 902): Velka on 10 miljardia markkaa tai Velkaa on 10 miljardia markkaa. Rakenteille on yhteistä se, että NP, jonka tarkoitteen määrästä on kyse, on erillään määränilmauksesta. Kvanttorilauseeseen käyvät kuitenkin monet muut intransitiiviset ja transitiivisetkin verbit kuin olla: Velkaa syntyi 10 miljardia; Velkaa valtio teki 10 miljardia.
Edellinen pykälä