VISK - § 968 Tilan adverbiaalin tulkinta: Rakastin häntä nuorena

SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Adverbiaalit > Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia > Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta > § 968 Tilan adverbiaalin tulkinta: Rakastin häntä nuorena

§ 968 Tilan adverbiaalin tulkinta: Rakastin häntä nuorena

Olosijainen tilan adverbiaali luonnehtii intransitiivilauseessa subjektin olotilaa:

(a)

Kirsi seisoi jähmettyneenä. (k) | – – kirvesmies tuli juovuksissa koputtelemaan oveamme. (k) | Teollisuudessa tilanne on pysynyt lähes samanlaisena kolmen viimeksi kuluneen vuoden ajan. (E)

Kun transitiivilauseen subjekti on ihmistarkoitteinen ja objekti ei, adverbiaali ilmaisee merkityssisällöstään riippuen jokseenkin yksiselitteisesti joko subjektin tai objektin tarkoitteen olotilaa: Maija kadotti kellon väsyneenä ~ uutena. Silloin kun subjekti ja objekti ovat molemmat ihmistarkoitteisia, olosijainen adverbiaali luonnehtii transitiivilauseessa totaaliobjektin (b) ja useimmiten partitiiviobjektinkin (c) tarkoitetta. Kuitenkin partitiiviobjektin sisältävissä lauseissa, esim. katsomista ja odottamista merkitsevien verbien yhteydessä, olosijainen adverbiaali luonnehtii suhdesäännön vastaisesti subjektin tarkoitetta (d).

(b)

Monet muistavat hänet kovaotteisena kommunistijohtajana jo 1970-luvulta. (l) | Italialaiset pilapiirtäjät ovat usein kuvanneet hänet poliittisena vampyyrinä. (l) | Hän näki minut tiedottomana maassa täynnä punaisia laikkuja. (E)

(c)

Viikko sitten Richard Müller tarkasteli Ahtisaarta lähinnä Suomen edustajana. (L) | Katkelmassa Paloheimo arvioi Koivistoa talouspoliittisena vaikuttajana. (l)

(d)

Anna vilkaisi Martikkaa väsyneenä, kyllästyneenä ja vihaisena. (k) | Katsoin häntä mykistyneenä. (k) | Sitten odotin Lassea kadunkulmassa hiukan kärsimättömänä ja edelleen unisena, varmana koko operaation tarpeettomuudesta. (k)

Ryhmässä (e) olotilaa ilmaisevat humalassa, ilman silmälaseja, väsyneenäkin sekä ikäkautta luonnehtivat adverbiaalit vanhana, lapsena, pienenä voivat tarkoittaa yhtä hyvin subjektin kuin objektin olotilaa. Tapaukset eivät siis välttämättä noudata suhdesääntöä.

(e)

Tunnistan hänet väsyneenäkin. | Tunnetko hänet vielä vanhanakin? | Lääkintävahtimestarit kuljettavat humalassa päänsä loukannutta miestä ompeluhuoneeseen. (l) | Mutisin hämilläni, etten ollut tuntenut häntä ilman silmälaseja. (k) | En tuntenut Kostjaa itse asiassa lainkaan, olin tavannut hänet lapsena, mutta hän oli oleskellut miltei koko elämänsä Ranskassa. (k) | Skeptikko voisi kysyä, että olisiko se tenavansa teilannut isä välttynyt kierteeltään, jos sosiaalitäti olisi pienenä häntä silittänyt? (l)

Kun tällainen olotilan adverbiaali on subjektin edellä, sen tulkitaan yleensä luonnehtivan subjektia: Lapsena näin Lasse Pöystin teatterissa; Humalassa lääkintävahtimestarit kuljettavat miestä – –.

Lauserakenne voi mahdollistaa kaksi tulkintaa myös sen suhteen, ilmaiseeko olosijainen adverbiaali subjektin vai adverbiaalitäydennyksen tarkoitteen tilaa:

(f)

Minä kerroin Liisalle Maijasta lapsena ~ pikkuhuppelissa ~ lomalla. ’minä tai Maija lapsena’ | Maija tykkäsi Pekasta pienenä ~ pikkuhuppelissa ~ lomalla. | Hän ihastui Uuno Turhapuroon lapsena ~ pikkuhuppelissa.

Huom. Olosijainen adverbiaali ei välttämättä kuvaa lauseen minkään lauseenjäsenen tarkoitteen olotilaa. Tarkoite voi olla implisiittinen, kuten seuraavassa ihmisiä koskevassa yleistyksessä: Tutkimusten mukaan tupakointi aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia jo lapsuudessa ja lisää sairastumisvaaraa moniin vakaviin tauteihin aikuisena (a).