Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Yleistä > § 908 Yleiskatsaus lauseenjäseniin

§ 908 Yleiskatsaus lauseenjäseniin

Subjekti (» § 910924) on verbin ensisijainen täydennys. Se on yleensä nominatiivissa, laukaisee predikaatissa kongruenssin ja sijaitsee neutraalissa sanajärjestyksessä verbin edellä teemana. Muut verbin laajennukset, etenkin täydennykset, ovat verbin jäljessä (» § 1369).

 
Sinä teit aivan oikein. | Mitä te oikein olette tehneet kukalleni? | Kupit kilisevät pöydällä.

Myös objekti (» § 925942) voi olla nominatiivissa, mutta vain tietyissä yhteyksissä, esim. yksipersoonaisessa passiivissa. Toisin kuin subjekti, nominatiiviobjekti ei laukaise kongruenssia:

 
Subjekti: Ranskan tunnit ovat aina olleet ~ tunti on aina ollut täällä.
Objekti: Ranskan tunnit ~ tunti on aina pidetty täällä.

Merkityksen kannalta subjektille on luonteenomainen tekijän eli agentin rooli. Prototyyppinen objekti taas viittaa olioon, johon agentti kohdistaa toimintansa ja joka tämän ansiosta kokee jonkinlaisen muutoksen.

Jos verbillä on vain yksi täydennys, se on lähes aina subjekti. Vain eräät fyysistä tuntemusta ilmaisevat verbit kuten kolottaa saavat pelkästään objektin: Niveliäni kolottaa (» § 465). Vaikka subjekti kuuluu verbin valenssiin, sen esiintyminen riippuu varsin vähän verbistä, sillä lähes kaikki verbit voivat saada subjektin. On kuitenkin myös lausetyyppejä, joihin ei kuulu subjektia tai joissa subjektin status on epäselvä (» § 922924).

Adverbiaali (» § 9591002) on kattokäsite monille erilaisille lauseenjäsenille. Adverbiaali toimii verbin valenssin tai täydennysmuotin edellyttämänä täydennyksenä tai lauseen, verbi-ilmauksen tai verbin määritteenä. Silloin kun määritteen ja täydennyksen eroa ei ole tarpeen tehdä, puhutaan vain adverbiaaleista. Adverbiaalitäydennysten luonteeseen kuuluu, ettei niitä voida jäännöksettömästi luokitella eikä erottaa adverbiaalimääritteistä. Tyypilliset määritteet ilmaisevat tapahtuman ajallisia ja paikallisia puitteita, muita olosuhteita ja syitä, kuten lauseessa Siihen aikaan häntä kiusattiin koulussa. Selvimpiä täydennyksiä ovat rektioadverbiaalit, joiden sijamuodon määrää verbi (esim. luottaa sääntöihin), samoin tietyn verbin yhteydessä pakolliset adverbiaalit (esim. sijaita Pohjois-Suomessa).

Predikoivia lauseenjäseniä ovat predikatiivi (» § 943958) ja predikatiiviadverbiaali (» § 974979). Ne eivät ilmaise tapahtuman tai tilan osallisia kuten subjekti, objekti ja monet adverbiaalit, vaan luonnehtivat näitä eli predikoivat niistä jonkin ominaisuuden tai luokan. Niinpä predikoivissa tehtävissä esiintyy paitsi substantiivi- myös adjektiivilausekkeita, kun taas muissa lauseenjäsentehtävissä adjektiivilauseke saa substantiivisen tulkinnan. Predikoivia lauseenjäseniä erottaa muista myös se, että ne noudattavat monissa tapauksissa luonnehdittavansa lukua:

 
Predikatiivi Predikatiiviadverbiaali
Hänen tuloksensa ovat erinomaisia. Arvioimme hänen tuloksensa erinomaisiksi.
Lapset olivat luottavaisia. Lapset odottivat joulua luottavaisina.
Poika oli luottavainen. Poika odotti joulua luottavaisena.

Kieliopillisessa sijassa on saman lauseen jäsenistä yleensä korkeintaan kaksi, ja näistä toinen on subjekti; adverbiaaleja voi lauseessa olla useampia. Jos lauseessa on subjektin lisäksi kaksi muuta jäsentä, vähintään toinen niistä on adverbiaali:

 
Perehdytän teidät sambaan. vrt. Opetan teille sambaa. | Näin saat kakusta kuohkean. vrt. Näin saat kakun kuohkeaksi.

Lauseessa ei siis ole kahta objektia (*Opetin hänet sambaa) eikä objektia ja predikatiivia (*Näin saat kakun kuohkean). (Kuitenkin » § 943 huom.) Sen sijaan osmat esiintyvät objektin ohella: Olen tuntenut hänet vuoden. Myös kvanttorilauseessa voi olla objekti ja kieliopillissijainen määränilmaus: Sieniä saatiin korillinen.

Huom. 1. Tarvittaessa syntaktisesta subjektista erotetaan semanttinen subjektiargumentti (looginen subjekti), samoin objektista objektiargumentti. Subjektiargumentti toimii normaalisti subjektina mutta joskus muussakin tehtävässä, ja vastaava koskee objektiargumenttia. Esimerkiksi lauseessa Marjat jäivät poimimatta subjektina toimiva lauseke marjat on verbiin poimia samassa merkityssuhteessa kuin objekti eli on sen objektiargumentti (» § 1331). Verbin poimia subjektiargumentti taas on esimerkissä implisiittinen: verbin valenssiin kuuluu poimija-argumentti. Jos sekaannuksen vaaraa ei ole, puhutaan myös implisiittisestä subjektista.

Huom. 2. Tässä kieliopissa erotetaan predikatiivi ja predikatiiviadverbiaali toisistaan sijamuodon perusteella. Toista kantaa on edustanut Penttilä (1963: 606), joka katsoo predikatiiveiksi kaikki luonnehdittavansa lukua noudattavat tapaukset.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Yleistä

Subjekti

Objekti

Yleistä

Transitiivisuus ja objektin semantiikka

Objektin sijat

Predikatiivi

Adverbiaalit

Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia

Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma

Predikatiiviadverbiaalit

Adverbiaalien merkitystehtäviä

Ajan adverbiaalit

Paikan ja tilan adverbiaalit

Habitiiviadverbiaalit

Tavan adverbiaalit

Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla

Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit

Kommenttiadverbiaalit ja konnektiivit

Adverbiaalin merkitys ja lauseketyyppi: kokoava katsaus

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot