Tila hahmotetaan muuttumattomaksi, hetkestä toiseen samaksi, joten sen kestoa ilmaistaan yhtäjaksoisuutta kuvaavilla tunnin-tyyppisillä osmilla (» § 1516). Pysyviä tiloja kuvaavat verbit eivät tavallisesti esiinny progressiivisessa olla-verbin ja inessiivisijaisen MA-infinitiivin muodostamassa rakenteessa: *Koulu on sijaitsemassa kirkon vieressä; *Patsas on seisomassa Petroskoissa; *Oletko rakastamassa lähimmäistäsi? Tämä rakenne esittää tilanteen tietyllä hetkellä käynnissä olevana ja implikoi sen olevan väliaikainen, olosuhteista riippuva. Lisäksi subjekti on lauseessa tietoinen toimija (» § 1519). Tietoinen subjekti puuttuu myös sääverbeiltä: *On satamassa ja tuulemassa.
Koska tilaa kuvaavien verbien subjektitarkoitteet eivät ole agentiivisia eivätkä tilannetta kontrolloivia, nämä verbit eivät yleensä esiinny myöskään imperatiivissa: ?Omista Nokian osakkeita; ?Pelkää hämähäkkejä. Monia verbejä voi kuitenkin käyttää myös siten, että tilanne on ainakin jossain määrin subjektin kontrollin alainen, jolloin imperatiivi on mahdollinen: Rakasta lähimmäistäsi; Näyttäkää huomenna edes vähän pirteämmiltä; Seiso suorassa.
Tilaa kuvaavat verbit eivät myöskään ole mahdollisia subjektin ponnistelua edellyttävissä saada tehtyä ~ tehdyksi ‑tyyppisissä ilmauksissa: *Sain tiedettyä asian; *Hän sai pelätyksi hämähäkkiä (» § 453).
Edellinen pykälä