Tilan muuttamista ilmaisevien kausatiiviverbien kuten lyhentää, suurentaa, parantaa yhteydessä partitiiviobjekti osoittaa, että tapahtuma voisi periaatteessa jatkua. Esimerkiksi ilmauksessa lyhentää hametta syntyy implikaatio, että lyhentämiselle ei esitetä päätepistettä. Totaaliobjekti taas ilmaisee, että tietty raja saavutetaan tai on saavutettu.
Liikuttamista ilmaisevia kausatiiviverbejä ovat esim. siirtää, kuljettaa, vetää, työntää, nostaa, laskea, painaa. Kun lauseessa on totaaliobjekti, se implikoi, että teolla on lopullinen päätepiste (b). Partitiiviobjektillinen lause taas tarkoittaa ’liikuttaa vähän’ ja ilmaus implikoi, ettei päätepistettä ole (c). Jos kuitenkin lauseeseen sisältyy rajaa ilmaiseva adverbiaali, partitiiviobjektillinenkin lause voi sisältää tarkoituksellisuuden ja päätepisteellisyyden merkityksen (d). Tosin päätepiste ei tällöin ole välttämättä lopullinen.
Totaali- ja partitiiviobjektillinen lause ovat ympäröimistä ja kattamista kuvaavien verbien kuten peittää, ympäröidä, valaista, varjostaa yhteydessä lähimerkityksisiä, sillä molemmissa tapauksissa alueen esitetään olevan ympäröity tai katettu. Totaaliobjekti vain saattaa synnyttää mielikuvan täydellisemmästä ympäröinnistä: Talon ~ taloa ympäröi tiheä kuusiaita. Molemmissa tapauksissa lauseen voi kuitenkin tulkita kuvaavan tilaa, totaaliobjektin tapauksessa myös tapahtumaa.
Huom. Eräillä verbeillä rajattuuden merkitys on tietynlaisen objektin yhteydessä leksikaalistunut: silittää paita, lyödä vihollinen. Konkreettisessa käytössään, esim. silittää kissaa, ne ovat kosketusverbejä, mutta näissä yhteyksissä eivät.
Edellinen pykälä