Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Aspekti > Aspektuaaliset tilannetyypit > Tilat > § 1503 Tunnetila ja kognitiivinen tila

§ 1503 Tunnetila ja kognitiivinen tila

Tunnetta ja asennetta tarkoittavat verbit kuten rakastaa, vihata, inhota, pelätä tai harmittaa kuvaavat mentaalista tilaa. Tyypillisessä tunneverbillisen lauseen ilmaisemassa tilanteessa ei tapahdu muutosta, kokija ei toimi mitenkään eikä kontrolloi tilaansa.

 
Tunnetila: Yleisö rakastaa internet-osakkeita, – –. (l) | En edes aja autoa koska pelkään saavani sakot. (E) | Apteekkari suri ainoan ystävänsä, nimismiehen kovaa kohtaloa ja joi itsensä puolessa vuodessa hengiltä. (k)

Mentaalinen tila voi olla myös kognitiivinen: se voi kuvata ajattelemista, tietämistä, tuntemista, uskomista, kuulemista tai näkemistä. Kognitiiviset verbit kuten tietää, tuntea, uskoa, muistaa, ymmärtää ja havaintoverbit kuten nähdä, kuulla ymmärretään tilaa kuvaaviksi silloin, kun ne esiintyvät duratiivista, muutoksetonta tilannetta ilmaisevassa lauseessa, jossa subjekti on lähinnä passiivinen kokija:

 
Kognitiivinen tila:Tiedän, että hän tulee. ’olen tietoinen’ | Tunnetko hänet entuudestaan? | Näen hyvin ilman lasejakin. | He ymmärsivät toisiaan ja ymmärtävät vieläkin. (k) | Muistan häntä kunnioituksella. (E) | – – olen pahoillani, että muistan hänet. (E)

Toisaalta näitä verbejä käytetään punktuaalisesti yksittäistä tapahtumaa kuvaamassa: Minä näin hänet siellä ’huomasin’. Ilmaukseen sisältyy tuloksen merkitys, ja kyseessä on aspektiltaan rajattu tilanne, jolla on sekä tapahtuman että tilan piirteitä (» § 1512). Tapahtumaa kuvaavinakaan nämä verbit eivät ole agentiivisia:

 
Ymmärsin heti joukkovoiman merkityksen asumiskurin palauttamisessa. (E) | Yhtäkkiä muistin tärkeän asian: – –. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot