Substantiivia määrittävällä taipumattomalla nominilla koko on kvantifioiva (a) ja ei-kvantifioiva, affektinen käyttö (» § 1721) (b). Jälkimmäinen keskittyy kielteisiin ja kielteissävyisiä arvioita esittäviin lauseisiin. Affektinen koko on pääsanaansa painottomampi.
Kvantifioiva koko voi kaikki-kvanttorin tapaan olla kiellon vaikutusalassa (c), affektiivinen ei. Esimerkki (d) on tässä suhteessa kirjoitettuna kaksiselittenen.
Jos lauseen (d) koko tulkitaan kiellon vaikutusalassa olevaksi, se implikoi ’olin jättänyt osan suunnitelmasta kertomatta’. Affektinen merkitys on ’en ollut lainkaan kertonut hänelle suunnitelmasta (saati sitten tehnyt muuten niin kuin pitäisi)’.
Kvantifioiva koko koskee kokonaisuuksien osia: se liittyy jaottomiin substantiiveihin, mutta sellaisiin joiden tarkoitteet ovat jaettavissa osiin. Substantiivi on yksikössä, mutta affektisessa käytössä monikkokin tulee kyseeseen: En pidä koko naapureista. Kvantifioiva koko esiintyy paljon ajan ja matkan ilmauksissa, esim. koko ajan ~ aikana ~ päivän ~ päivänä ~ ikänsä ~ matkan.
Edellinen pykälä