Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Pronominien rajankäyntiä > Toinen ja muut yksilöivät adjektiivit > § 767 Ainoa- ja toinen-sanojen pronominimaisuus

§ 767 Ainoa- ja toinen-sanojen pronominimaisuus

Pronomineilla on yhteisiä ominaisuuksia yksilöivien adjektiivien kanssa (» § 608). Näistä ainoa ja järjestysluvut kuten ensimmäinen tai viidestoista ovat sikäli pronominimaisia, että ne poimivat tarkoitteita mutta eivät luokittele tai luonnehdi niitä. Yksilöivät adjektiivit ja monet pronominit esiintyvät kokonaisuuden elatiivikonstruktiossa:

(a)
Klinga oli ainoa suomalaisista, joka joutui karsimaan. (l)

Pronominimaisin yksilöivistä adjektiiveista on toinen (resiprookkipronominista » § 732733). Toisin kuin useimmat pronominit se voi saada indefiniittisen tai definiittisen tarkenteen:

(b)
No, saattaa olla hyvinkin niin, että joku toinen on toista mieltä kuin minä. (l) | Et Soiliki oli jättäny sinne jotaki omia tavaroita ja, sit se toinen niist tytöistä, toi osan niistä Soilille. (p)

Toinen-sana implikoi, että kontekstissa on tarkoite, esimerkissä (c) Sinisalo, josta sanotaan jotakin toisen tarkoitteesta sanotun kanssa vertailukelpoista. Toinen esiintyy sellaisissa pareissa kuin jokutoinen, yksitoinen, toinentoinen (d) sekä monissa fraasiutumissa, joissa parin toinen jäsen on indefiniittinen ja mainitaan välittömästi toisen edellä (e): päivästä toiseen, yksi toisensa jälkeen, syystä tai toisesta, tavalla tai toisella, ei puoleen eikä toiseen.

(c)
Veikko Sinisalo on oppinut kolmannen kerran kävelemään. Joku toinen olisi luovuttanut ja siirtynyt eläkkeelle, – –. (l)
(d)
Yhdestä lehdestä saa yhden tiedon, toisesta toisen ja näitä yhdistelemällä pääsee jo jyvälle, mitä tapahtuu. (la) | Humppilan lasit ovat aina olleet omailmeisiä. Joku sanoo niitä kauniisti kansanomaisiksi, toinen väittää kitschiksi. (l) | Ja että yhdestä tukista käytetään aina pareittain tulevat laudat, toinen toiselle ja toinen toiselle puolelle; siten ne taipuvat samalla tavalla. (k)
(e)
Jumalan luoma joki kiemurtelee edestakaisin, kulkee ihmisen luota toisen luo, paikkakunnalta toiselle, että mahdollisimman moni saisi veden siunauksen. (la)

Toisen kanssa paralleelisena voi myös olla tekstin ”itse”, näkökulman antaja. Paikanilmauksissa toinen tarkoittaa senhetkisestä näkökulmasta etäisempää (f). Ihmisistä puhuttaessa syntyy kontrasti ”itseen” (g); moitteissa puhuja voi identifioitua toiseen (h).

(f)
Taksiasema on aseman toisella puolella. | – – Anna-Liisa, pitäjän toisella laidalla asuva tuttu agronomi. (k)
(g)
Niillä on se luulo, ettei niiden tartte maksaa velkojaan eikä mitään. Että voi ottaa toisen rahat ja pitää. (k) | Kun pitää itsensä ihmisenä, niin toisetkin pitävät. (k)
(h)
Tuollaisia se aina höpisee, nainen ajatteli, ja toisella tässä on hätä käsissä ja tosi kysymyksessä. (k)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot