Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Pronominit ja muut pro-sanat > Refleksiivi- ja resiprookkipronominit > Resiprookkipronomini > § 732 Milloin toinen on resiprookkipronomini?

§ 732 Milloin toinen on resiprookkipronomini?

Resiprookkipronomini toinen+POS on itsenäisen NP:n muodostava pronomini, joka on refleksiivipronominin tapaan samassa lauseessa kuin korrelaattinsa. Resiprookkinen eli vastavuoroinen suhde edellyttää kahden tai useamman jäsenen joukkoa. Jos on puhe kahdesta, sanottu pätee niistä molempiin (a). Jos puhe on joukosta, suhde voi päteä jokaiseen mahdolliseen pariin, joka sen jäsenistä muodostuu (b). Suhde voi kuitenkin koskea ainoastaan osaa joukon jäsenistä. Lauseessa (c) riittää, että jokin suhteellisen merkittävä osa ryhmäläisistä kosketteli yhtä tai useampaa muuta. Lause (d) taas ymmärretään kirjaimellisesti ajatellen niin, että jokainen lehti on tarttunut johonkin toiseen; olennaista on kuitenkin, että lehdistä on syntynyt yhtenäinen kokonaisuus.

(a)
Esko ja Mikko kehuvat toisiaan. [Esko kehuu Mikkoa ja Mikko kehuu Eskoa]
(b)
Ryhmäläiset sinuttelivat toisiaan.
(c)
Ryhmäläiset koskettelivat toisiaan.
(d)
Kirjan lehdet olivat tarttuneet toisiinsa enkä saanut sitä auki.

Kuten refleksiivipronomininkin tapauksessa, korrelaatti on yleensä subjektina ja pronomini jossakin muussa lauseenjäsentehtävässä (» § 14451455; muista toinen-sanan tehtävistä » § 767). Refleksiivi- ja resiprookkipronominille on yhteistä myös se, että niihin kuuluu possessiivisuffiksi, joka on persoonaltaan sama kuin pronominin korrelaatti. Lisäksi molempia pronomineja käytetään vain itsenäisesti eivätkä ne saa määritteitä. Erona on se, että resiprookkipronomini toimii vapaasti myös genetiivimääritteenä:

(e)
He olivat vähän väliä kiinni toistensa tukassa. | He ovat tyytyväisiä toistensa suorituksiin.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot