Resiprookkipronomini toinen+POS on itsenäisen NP:n muodostava pronomini, joka on refleksiivipronominin tapaan samassa lauseessa kuin korrelaattinsa. Resiprookkinen eli vastavuoroinen suhde edellyttää kahden tai useamman jäsenen joukkoa. Jos on puhe kahdesta, sanottu pätee niistä molempiin (a). Jos puhe on joukosta, suhde voi päteä jokaiseen mahdolliseen pariin, joka sen jäsenistä muodostuu (b). Suhde voi kuitenkin koskea ainoastaan osaa joukon jäsenistä. Lauseessa (c) riittää, että jokin suhteellisen merkittävä osa ryhmäläisistä kosketteli yhtä tai useampaa muuta. Lause (d) taas ymmärretään kirjaimellisesti ajatellen niin, että jokainen lehti on tarttunut johonkin toiseen; olennaista on kuitenkin, että lehdistä on syntynyt yhtenäinen kokonaisuus.
Kuten refleksiivipronomininkin tapauksessa, korrelaatti on yleensä subjektina ja pronomini jossakin muussa lauseenjäsentehtävässä (» § 1445 – 1455; muista toinen-sanan tehtävistä » § 767). Refleksiivi- ja resiprookkipronominille on yhteistä myös se, että niihin kuuluu possessiivisuffiksi, joka on persoonaltaan sama kuin pronominin korrelaatti. Lisäksi molempia pronomineja käytetään vain itsenäisesti eivätkä ne saa määritteitä. Erona on se, että resiprookkipronomini toimii vapaasti myös genetiivimääritteenä:
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet