Lause, jossa partisiippi on predikatiivina, ei aina eroa muodoltaan sellaisesta, jonka predikaattina on liittotempus tai nesessiivinen verbiliitto (» § 452). Rakenteet ovat samanhahmoiset, kun partisiippi on yksikön nominatiivissa:
Monikollisen subjektin yhteydessä predikatiivi on yleensä partitiivissa (» § 946); näin on asetelman 95 vasemmanpuoleisissa tapauksissa. Liittotempuksissa partisiippi on aina nominatiivissa, yksipersoonaisessa passiivissa ja nesessiivisessä verbiliitossa sitä paitsi aina yksikössä. Näin on asetelman oikeanpuoleisissa esimerkeissä.
| -nUt: Malli on vanhentunut. | |
| Mies oli vanhentunut nopeasti. | |
| Mallit ovat vanhentuneita. | Miehet olivat vanhentuneet nopeasti. |
| -tU: Talo on saneerattu. | |
| Talo oli saneerattu 1997. | |
| Talot ovat saneerattuja. | Talot on saneerattu 1997. |
| -ttA-vA: Tulos on hyväksyttävä. | |
| Tulos on hyväksyttävä heti. | |
| Tulokset ovat hyväksyttäviä. | Teidän on hyväksyttävä tulokset. |
| Kaksiselitteinen lause on keskellä varjostettuna. |
Yksipersoonaisen passiivin liittotempuksissa ja nesessiivisessä verbiliitossa kieliopillissijainen NP on objektina, joten lauseen kielteisyys tai rajaamaton aspekti edellyttää siltä partitiivimuotoa; predikatiivilauseessa vastaava lauseenalkuinen NP on subjektina ja siis nominatiivissa. (Predikatiivilauseen, esim. Talo on ~ ei ole saneerattu, tehtävästä monipersoonaisena passiivilauseena » § 1333, 1335).
Predikatiivillisesta verbistä ja nesessiivisestä verbiliitosta voi muodostaa liittotempuksen: Malli oli ollut vanhentunut; Kolme kuollutta oli ollut jätettävä korpeen (k). Lisäksi rakenteiden välillä on aspektuaalisia eroja. Liittotempus voi ilmaista, että tapahtuma on tai ei ole menneisyydessä ylipäätään esiintynyt, ja sisältää tätä tapahtumaa koskevan kvantifioivan adverbiaalin kerran, (ei) kertaakaan.
Predikatiivilauseet ovat statiivisia, ja keston ilmaukset ilmaisevat niissä partisiipin tarkoittamasta tilanteesta johtuneen tilan, esim. väsymyksen kestoa, kun taas liittomuodossa keston ilmaus koskee itse tilanteen, esim. laulamisen kestoa.
Lause tulkitaan liittomuodon sisältäväksi pikemmin kuin predikatiivilauseeksi, jos mukana on spesifistä ajankohtaa tarkoittava (perjantaina) tai tapahtuman kulkua luonnehtiva (nopeasti) adverbiaali.
Myös sanajärjestyksen perusteella erottaa tavallisesti, onko kyse liittomuodosta vai predikatiivista. Liittomuodon pääverbi edeltää normaalisti laajennuksiaan kuten yksinkertainenkin verbi, mutta partisiippilausekkeessa laajennukset edeltävät partisiippia (kuitenkin » § 1391).
Huom. Predikatiivilauseen kiteymä on tyyppi, jossa TU-partisiippiin liittyy arvottava tavan adverbiaali: Se oli kauniisti tehty ~ rumasti sanottu ~ oikein ajateltu ~ oikein arvattu.
Edellinen pykälä